Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Taimen ja lohi kuuluvat molemmat lohikalojen lahkoon ja lajien erottaminen toisistaan on joskus asiantuntijoillekin vaikeaa. Etenkin kuin kaloilla voi olla yksilöllisiä eroja. Taimenella on pilkkuja koko kyljellä ja lohen pilkutus sijoittuu kylkiviivan yläpuolelle. Taimenen pyrstön pää on yleensä suora, ja lohella pyrstössä on lovi. Taimen on myös lohta pienempi. Lohen pyrstön tyvi on kapeampi kuin taimenen leveämpi ja loivemmin...13.5.2019 12:35Helsingin kaupunginkirjasto

Ilman kontekstia näiden sanojen merkitystä on hankalaa päätellä, mutta "haliput"-nimitystä käytetään halibut-kampelakalasta, suomennettuna ruijanpallas. 8.1.2019 11:14Helsingin kaupunginkirjasto

Lohi on vaelluskala, joka palaa kutemaan omaan syntymäjokeensa. Riistan ja kalantutkimuslaitoksen sivuilla kerrotaan lohen vaelluksesta seuraavaa: "Tenojoen lohi vaeltaa laajalla alueella Pohjois-Atlantilla, pääosa isoista lohista kasvaa Färsaarten pohjoispuoleisella merialueella ja muutamat käyvät aina Grönlannin itärannikolla asti. Pohjanlahden lohikantojen tärkeimmät syönnösalueet sijaitsevat Itämeren eteläosissa, jonne päästäkseen Tornionjoen latvoilla syntyneiden lohien on vaellettava jopa...29.8.2012 13:25Helsingin kaupunginkirjasto

Sampilajeja on kaikkiaan lähes kolmekymmentä. Sampia esiintyy Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan vesissä. Tarkkaa tietoa eri lampilajien mädin myynnistä ja käytöstä ei löytynyt. Kuitenkin kaikkien sampilajien mätiä voidaan kutsua kaviaariksi. Arvostetuinta kaviaaria on beluga, joka on kitasammen mätiä, ossetra, jota saadaan venäjänsammesta sekä sevruga, joka on tähtisammen mätiä. Sampikannat ovat vähentyneet voimakkaasti viime vuosina. Nykyisin on kehitetty tapa kerätä sammen mätiä niin,...7.2.2012 15:07Helsingin kaupunginkirjasto

Tiedustelimme asiaa yhdeltä suurimmista kalanmaksaöljyn valmistajista, Mölleriltä, mutta vastaus on jäänyt vielä uupumaan. Oma tiedonhaku johti siihen tulokseen, että juuri turskan maksassa on suurin A ja D-vitamiinipitoisuuksia ja muitakin hyviä ravinteita (omega-3). Muut rasvaiset kalat, kuten esim. lohet, sardinit ja anjovikset sisältävät runsaasti omegoja (DHA:a EPA:aa) ja siksi niistä tehdään kalaöljyjä. http://www.healthcastle.com/salmonoil-cholesterol.shtml http://www.newmediaexplorer....1.9.2010 14:10Helsingin kaupunginkirjasto

Kysymykseesi vastasi valtakunnan kalaspesialisti Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta: ”Tunturijärviin kalat ovat jääneet luonnostaan viimeisen jääkauden jälkeen, vajaa 10 000 vuotta sitten. Aluksi yhtenäiset suurjärvet kuroutuivat erillisiksi jäämassojen jälkeisen maan kohoamisen vuoksi. Silloin myös yhtenäistä kantaa olevat kalat jakaantuivat erillisiin populaatioihin. Muutama tuhat vuotta ei vielä tee eriytyneitä kantoja erinäköisiksi lammissa, joiden olosuhteet...27.4.2010 08:06Helsingin kaupunginkirjasto

Hei, Vaikken kaikkiin kyselemiisi seikkoihin löytänytkään vastausta, toivon että seuraavasta olisi hyötyä: Kaupoista löytyy tonnikalasäilykkeitä, joissa on delfiini-merkintä, mikä osoittaa ettei delfiinejä ole vahingoittunut kaloja pyydystäessä. Itse ostan rainbow-merkkistä tölkkitonnikalaa, niissä on tämmöinen merkki. Näin myös Abban tonnikalassa. http://www.city.fi/artikkeli/50+tapaa+pelastaa+maapallo/2701/Kannattaa silti lukea myös seuraava: http://www.sarkanniemi.fi/akatemiat/delf_1.html...18.2.2010 08:22Helsingin kaupunginkirjasto

Kaloilla ei ole äänihuulia, mutta monet lajit voivat aikaansaada kurnuttavia tai piipittäviä ääniä väräyttämällä erityisillä lihaksilla uimarakon seinämää tai päästämällä kaasua ilmatiehyestä. Useimmat äänet ovat kuitenkin tahattomia ja syntyvät esim. uidessa ja syödessä. Lähde: Bent J. Muus: Suomen ja Euroopan sisävesikalat (Gummerus 2005)5.8.2009 15:56Helsingin kaupunginkirjasto

Kysymykseen on vastattu jo muutaman kerran: http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=e18d12e4-95d5-40c9-ae31-6a580914f955#discussion http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=0c182b5a-6cce-4a49-8c25-f2b06fafb7e8#discussion27.7.2009 18:45Helsingin kaupunginkirjasto

Suomalaisen Wikipedian mukaan Osman Ağa'n moskeijan läheisyydessä on suuri tuoretavaroiden markkina-alue, jossa myydään sekä tuoretta kalaa että maataloustuotteita. Fresh market on siis tuoreiden tuotteiden, tuoretuotteiden tori tai tuoretori. http://fi.wikipedia.org/wiki/Khalkedon11.6.2009 21:26Helsingin kaupunginkirjasto

Hei! Arvelunne on oikea. Espadaa - sapelikalaa - pyydystetään siimalla 500-700 metrin syvyydestä, mihin se nousee pohjasta yöllä ruokailemaan. Siima voi olla kilometrinkin mittainen. Syötiksi koukkuun pannaan mustekalan tai tavallisen kalan kappale. Näin kertoo Lexa suomalaisten kalamiesten verkkokeskustelussa: http://www.kalastus.com/keskustelu/messages/29747/39569.html?1104885081 (Lexa, joka osallistuu keskusteluun kahteen otteeseen, on mitä ilmeisimmin ollut itse mukana pyyntiretkellä...12.1.2009 10:51Helsingin kaupunginkirjasto

Kalojen maku- ja hajuaisti on yleensä hyvin kehittynyt. Niiden toiminta perustuu makujen ja hajujen tunnistamiseen erikoistuneisiin soluihin, joita on kuonossa leukojen yläpuolella, huulissa ja suussa sekä kalan nielussa. Erityisen hyvä hajuaisti lohilla on niiden kutemisaikaan. Kalat näkevät värejä, ainakin useimmat niistä. Kalan verkkokalvossa on kahdenlaisia soluja: tappisoluja ja sauvasoluja. Kun valoa on vähän, työntyvät sauvat esiin ja tapit vedetään sisään ja valoisalla päin vastoin....13.7.2008 18:20Helsingin kaupunginkirjasto

Terveyssyistä. Kidukset ovat herkkiä keräämään bakteereita. Tutkimuksessa mm. listeriabakteeria löydettiin lähes yksinomaan kiduksista. http://savotta.helsinki.fi/halvi/tiedotus/lehti.nsf/e1e392ad852e72f5c225680000404fa8/c77dfe97fa8553b4c225721400430afb?OpenDocument Muita bakteerialttiita kalanosia ovat sisälmykset ja nahka. http://web.abo.fi/instut/fisk/Fin/Gills/index.htm28.5.2008 20:37Helsingin kaupunginkirjasto

Maailmasta löytyy erittäin monia siikalajeja ja siiansukuisia kaloja. Verkosta löytyy erinomain kaloja käsittelevä tietokanta Fisbase: http://www.fishbase.us/search.php Voit etsiä siikaa sanoilla "lavaret", "whitefish" ja "powan". Tietokannasta löytyy niin kansanomaiset kuin myös tieteelliset nimet, sekä runsaasti tutkimustietoa aiheesta.29.1.2008 13:16Helsingin kaupunginkirjasto

Asiaa valottaa hyvin se seikka, että Pohjanmeressä elelee yli 200 kalalajia, mutta Suomen rannikolla merikaloja tavataan vain 22. Lähes kaiken tästä lajimäärän erosta selittää Itämeren pieni suolapitoisuus (6-7 promillea, valtamerissä 32-35). Useimmat merikalat eivät pysty pitämään yllä ruumiinnesteidensä suolatasapainoa vähäsuolaisessa vedessä. Jotkut lajit ovat sopeutuneet elämään sekä makeassa, että suolaisessa vedessä. Nämä vaelluskalat voidaan jakaa kutukäyttäytymiseltään kahteen eri...23.1.2008 12:06Helsingin kaupunginkirjasto

Kysymykseen on vastattu aiemminkin tähän tapaan: "www.ahven.net osoitteesta löytyvät kaikki suomen ennätyskalat. Ennätyskalojen kriteerit ovat muuttuneet ja sen takia ahven.netistä ei löydy kuin 2000-luvun puolella pyydystettyjä kaloja. Lauri Kolin kirjoittamassa Kalakirjassa (Otava) on maininta suurimmasta kalasta mitä suomesta on pyydetty. Vuonna 1914 Kokemäenjoesta pyydettiin 152 kg painava sampi. Tämän pitäisi olla varma tieto, mutta suurempikin kala olisi saatu vuonna 1934 Terijoen...3.9.2007 14:24Helsingin kaupunginkirjasto

Elintarviketurvallisuusviraston sivuilta löytyvät tämänhetkiset kalan syöntisuositukset: Kalaa on hyvä syödä ainakin kaksi kertaa viikossa ja eri kalalajeja on suositeltavaa käyttää vaihdellen. Itämeressä kasvaneessa lohessa ja silakassa voi kuitenkin olla haitallisia määriä dioksiineja ja PCB -yhdisteitä. Katso tarkemmin: http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/suositukset_ja_ohjeet/kalan_sy__ntisuositukset/ Näissä suosituksissa ei mainittu mahdollista...2.5.2007 13:42Helsingin kaupunginkirjasto

Haukimatoa esiintyy myös lohensukuisilla kaloilla, etenkin siialla. Aiheesta on väiteltykin: http://info.adm.jyu.fi/main/portti/tiedotteet/1999/07/121/show_announcement Kalanviljelyssä (esim. kirjolohella) loista on joskus esiintynyt huomattavina infektioina: http://www.abo.fi/instut/fisk/Fin/Parasiter/triaenop.htm18.9.2006 16:33Helsingin kaupunginkirjasto

Vastaukset (18)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi: