Tarkenna hakutulosta
Aiheet:
Vastaajat:
Vesivoiman osuus vuotuisesta sähköntuotannostamme voi vaihdella paljonkin vesitilanteen mukaan, ollen nykyään yleensä 10-20 prosenttia kaikesta sähköstä. Suurimmillaan sen osuus Suomen sähköntuotannosta, jopa 90 prosenttia, oli 1950- ja 1960-luvuilla. Vesivoima on erityisen käyttökelpoinen säätöominaisuutensa vuoksi. Vesivoima on uusiutuvaa energiaa. Se on myös sangen päästötöntä ja ymp...7.11.2017 19:13Helsingin kaupunginkirjasto
Nettisivun
https://www.heinola.fi/rautjarven-kalastusalue
mukaan kalakantaan kuuluvat
istutettu kirjolohi, siika, luontaisesti hauki ja ahven
20.6.2017 19:44Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
343
Vastaukset
1
Sama kysymys oli meillä vastattavana viime vuonna. Mukaan liitetty kuvakin näyttää kovin samanlaiselta. Mato-ongintaan ei tosiaan tarvita lupia ellei kalasteta kalastusrajoitusalueella. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry:n vastauksen kysymykseen voi lukea täältä: http://www.kysy.fi/kysymys/voiko-mato-onginnan-kieltaa
19.11.2016 13:50Helsingin kaupunginkirjasto
Tavallaan perho ongessa voisi täyttää onkimisen kriteerin, mutta ilmeisesti vain osittain: vapa on kyllä onkijan kädessä, eikä vavassa ole heittokalastukseen soveltuvaa kelaa. Kuitenkin sen lisäksi vieheenä ei saa olla pilkki, uistin, perho tai muu keinotekoinen laite. Vastaajan näkemys on, että eläkeläinenkin maksaa kalastusluvan kysyjän mainitsemalla tavalla kalastaessaan.
25.5.2016 07:26Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
398
Vastaukset
1
Kalastuksenhoitomaksu ja kalastusläänikohtainen viehekalastusmaksu on yhdistetty kalastonhoitomaksuksi. Sen ovat velvollisia maksamaan kaikki 18–64-vuotiaat kalastajat, jotka harjoittavat muuta kalastusta kuin onkimista, pilkkimistä tai silakan litkausta. Maksu oikeuttaa kalastamaan koko maassa yhdellä vavalla, vieheellä ja painovieheellä. Muuhun kalastukseen tarvitaan lisäksi paikallinen kalastuslupa. Useammalla kuin yhdellä vavalla tapahtuvaan...25.4.2016 22:07Helsingin kaupunginkirjasto
Salon kaupungin vesialueilla kalastamisesta löytyy perustietoa Salon verkkosivuilta. Verkon silmäkokorajoitukseksi mainitaan: pienin sallittu solmuväli 50 mm. Sivustolta löytyvät yhteystiedot joista voi kysellä tarkempia ohjeita.
Salon seudun parhaita kalastuspaikkoja kannattanee kysellä lähinnä paikallisilta harrastajilta. Verkosta löytyi pari keskustelua aiheesta, mutta anti on varsin niukka. Salon seudun kala team -seuran väki...4.9.2014 13:35Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
4527
Vastaukset
1
Riistan- ja kalantutkimuslaitoksen määritelmät käsitteille solmuväli ja silmäkoko:
Solmuväli on havaspyydyksen (verkko, nuotta, rysä, trooli) silmäkoon mitta, kahden vierekkäisen solmun välinen etäisyys. Solmuväli on kahden peräkkäisen solmun etäisyys millimetreinä. Silmäkoko on suurinpiirtein 2 x solmuväli.
Silmäkoko on havaspyydyksen (verkko, nuotta, rysä, trooli) silmän suuruus....26.9.2013 12:37Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
4172
Vastaukset
1
Tärkeintä kalaonnen kannalta ei ole kellonaika vaan se, kuinka valoisaa veden alla on. Kalat saalistavat näköaistinsa varassa (poikkeuksia ovat made ja ankerias) ja ne siis tarvitsevat valoa, mutta voivat kirkkaassa päivänvalossa joutua itse saaliiksi. Näin ollen kesällä hämärä on kaloille paras aika liikkua. Siksi aamu tai ilta ovat kalastajalle suotuisimmat ajat kalastaa. Syksyllä ja talvella kalat liikkuvat paremmin koko päivän. Pilkkijälle puolestaan keskipäivä on hyvää pyyntiaikaa....3.6.2012 19:57Helsingin kaupunginkirjasto
Okuma Octana avokelavapa
http://www.opm.fi/naytatuote.php?tuoteid=407&kieli=1&tuoteryhma=648.11.2011 08:17Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
350
Vastaukset
1
Veroluonteisen kalastuksenhoitomaksun suorittavat kaikki 18-64 -vuotiaat muuta kalastusta, kuin pilkkimistä tai onkimista harrastavat. Tällä hetkellä koko kalenterivuoden kattava maksu on 22 euroa. Kertyneistä varoista käytetään noin kolmannes suoranaisiin kalakantojen hoitotoimenpiteisiin. Sen lisäksi osa muusta rahoitettavasta toiminnasta edistää välillisesti kalakantojen hoitotoimintaa. Niitä käytetään mm. kalatalousalan järjestöjen sekä kalastusalueiden toiminnan tukemiseen. Määrärahoilla...27.9.2010 14:30Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
424
Vastaukset
1
Heipä hei!
Luvan 5503 lisäksi täytyy maksaa normaali kalastuksenhoitomaksu. Muita maksuja ei alueella kalastukseen vaadita.
Lähteet ja lisätietoa:
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/kalastus_riista_porot/vapaa_ajankalastus/kalastuksenhoitomaksu.html
http://www.villipohjola.fi/item.asp?Section=3128&Item=388
Villi Pohjola / asiakaspalvelu7.9.2010 21:57Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
351
Vastaukset
1
Onkien enimmäismäärää ei ole laissa määritetty. Vavan tai siiman tulee, kuitenkin olla onkijan kädessä tai käden ulottuvilla, eikä vavassa saa olla heittokalastukseen soveltuvaa kelaa, eikä vieheenä saa olla uistin, perho, pilkki tai muu keinotekoinen laite. Tämä tarkoittaa käytännössä onkimista tavallisella kelattomalla onkivavalla, jossa on luonnollinen syötti kuten esimerkiksi mato tai kala.
Lähteet:
Maa- ja metsätalousministeriön kalastuksen neuvontapuhelin
http://www.mmm.fi/fi/index...6.7.2010 02:53Helsingin kaupunginkirjasto
Oma isäni väitti, että ääni säikyttää kalat. Hiljaa sai sanoa jotakin, jos oli asiaa. Täysin kiellettyä oli laiturilla juokseminen, pyykin huuhtominen, uimaan meno ja airojen ynnä muun kolistelu. Näin siis, jos oltiin varta vasten hakemassa soppa-aineksia järvestä. Puhe, jopa huutaminen, kulkeutuu huonosti ilmasta veteen. Isäukot rajoittavat siis ongella juttelemista aivan turhaan. Kiinteältä alustalta veteen...5.5.2010 19:40Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
540
Vastaukset
1
Tähänkin asiaan on olemassa oma koulutuksensa. Kalatalouden keskusliitto on lisätiedusteluille sopiva paikka:
http://www.ahven.net/suomi/valvonta/valvojille.php20.1.2010 08:38Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
970
Vastaukset
1
Porsanginvuono tai Porsangerinvuono on Norjan neljänneksi suurin ja se avautuu avomerelle.
Lehdistä löysin joitakin tietoja valaista, jotka ovat jääneet kalastajien isoihin verkkoihin. Olisi varmasti suuri uutinen, jos isompi delfiini jäisi kiinni uistimeen tai vastaavaan. En kuitenkaan löytänyt aiheesta mitään Pohjois-Norjan kohdalta.
Katso esim:
http://nrk.no/nyheter/distrikt/troms_og_finnmark/1.5722260?index=3
http://www.rapala.com/18.12.2009 12:45Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
250
Vastaukset
1
Mateen kalastusta jäiden ollessa heikkoja ei juurikaan harrasteta. Mateenpyyntisesonki ajoittuu kantavien jäiden aikaan, jolloin myös made kutee. Kutupaikat sijaitsevat tavallisesti alle kolmen metrin syvyydessä hiekka- tai sorapohjilla.
Madetta voi ja kannattaa pyytää sesongin ulkopuolellakin, sillä se on vastoin yleisiä uskomuksia hyvä ruokakala kautta vuoden. Kutukauden ulkopuolella isommat mateet viihtyvät syvemmällä viileässä vedessä. Kaikkia tunnettuja pyyntimuotoja voidaan käyttää...1.3.2009 18:17Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
1516
Vastaukset
1
Hei! Arvelunne on oikea. Espadaa - sapelikalaa - pyydystetään siimalla 500-700 metrin syvyydestä, mihin se nousee pohjasta yöllä ruokailemaan. Siima voi olla kilometrinkin mittainen. Syötiksi koukkuun pannaan mustekalan tai tavallisen kalan kappale.
Näin kertoo Lexa suomalaisten kalamiesten verkkokeskustelussa:
http://www.kalastus.com/keskustelu/messages/29747/39569.html?1104885081 (Lexa, joka osallistuu keskusteluun kahteen otteeseen, on mitä ilmeisimmin ollut itse mukana pyyntiretkellä...12.1.2009 10:51Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
1463
Vastaukset
1
Täydennän aiempaa vastaustani saamieni kommenttien pohjalta. Internetistä näyttää tosiaan löytyvän kalakalenteria moneen tarkoitukseen.
Finfoodin oppimateriaali-verkkosivuilta löytyy pätevältä vaikuttava kotimaisen kalan kausikalenteri, jonka on koonnut Pro Kala ry. Sama kalenteri löytyy Pro Kalan omilta nettisivuilta hieman hankalammin luettavassa muodossa.
Finfoodin kalakalenteri:
http://www.finfood.fi/finfood/ffom.nsf/0/2EA782E86E312636C22564B3002C619E?opendocument...15.10.2008 09:40Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
1549
Vastaukset
1
Kalojen maku- ja hajuaisti on yleensä hyvin kehittynyt. Niiden toiminta perustuu makujen ja hajujen tunnistamiseen erikoistuneisiin soluihin, joita on kuonossa leukojen yläpuolella, huulissa ja suussa sekä kalan nielussa. Erityisen hyvä hajuaisti lohilla on niiden kutemisaikaan.
Kalat näkevät värejä, ainakin useimmat niistä. Kalan verkkokalvossa on kahdenlaisia soluja: tappisoluja ja sauvasoluja. Kun valoa on vähän, työntyvät sauvat esiin ja tapit vedetään sisään ja valoisalla päin vastoin....13.7.2008 18:20Helsingin kaupunginkirjasto
Helpoin taikinasyötti syntyy sekoittamalla vehnäjauhoihin vettä. Kun seos irtoaa sormista, siitä voi muovailla palloja. Muutaman päivän vanhasta leivästäkin veteen sekoitettuna voi muovailla syötin. Näillä sivuilla on monimutkaisempia ohjeita:
http://www.kalapakki.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=76&Itemid=105
http://www.luonnossa.net/phpBB/viewtopic.php?p=230313.7.2008 17:50Helsingin kaupunginkirjasto
Sivut
Vastaukset (22)