Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Viimeinen I maailmansodan taisteluihin osallistunut veteraani oli brittisyntyinen Claude Stanley Choules, joka kuoli 110-vuotiaana 2011. Edelleen elossa on Britannian ilmavoimissa tarjoilijana työskennellyt Florence Green, 110 v. Lähde HS.fi (5.5.2011) Viimeinen 1. maailmansodan taisteluihin osallistunut kuoli. Viitattu 25.7.2011. Saatavissa: http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Viimeinen+1+maailmansodan+taisteluihin+osallistunut+kuoli/113526589665522.7.2011 22:27

Youtubesta löytyy video, jonka kerrotaan olevan venäläisen tv-ryhmän tekemä haastattelu Rudolf von Ribbentropin kanssa toukokuussa 2015. War History Online -sivustolla on kuluvan vuoden huhtikuulta artikkeli, jossa Rudolf von Ribbentropin kerrotaan edelleen olevan elossa 96-vuotiaana. Tämän tarkempaa tietoa ei löytynyt, eikä siis varmuutta elossaolosta tällä hetkellä. 5.11.2018 12:06Helsingin kaupunginkirjasto

Teossarjan tiedoista en löytänyt tarkkoja toimitusperiaatteita, mutta käsittääkseni sarja ei ole täysin kattava, vaikka sarjaa ja sen täydennysosia onkin lukuisia. Mahdollisesti tietoja voisi löytyä seuraavista teoksista: Suomalainen reservin upseeri. 1 Suomalainen reservin upseeri 2 Suomalainen reservin upseeri. 3-4 20.11.2017 15:26Helsingin kaupunginkirjasto

Hitlerin ei tiedetä tappaneen ketään omakätisesti. Hän toimi 1. maailmansodassa useaan otteeseen rintamalla, joten ajatus tapetusta vihollisesta ei ole mitenkään kaukaa haettu, mutta asiasta ei myöskään ole mitään näyttöä. Varmuudella Hitlerin siis tiedetään tappaneen vain itsensä. 8.5.2017 12:55Helsingin kaupunginkirjasto

Maanpuolustuskorkeakoulun Kirjastosta kerrottiin, että kyseessä on Viipurissa sijainnut Viestipataljoona ja sen 3. komppania, jonka sijoituspaikkana Viipurissa toimivat Sorvalin kasarmit. Viestipataljoona perustettiin Viipuriin vuonna 1934 yhdistämällä useampia joukko- ja perusyksiköitä yhdeksi pataljoonaksi. Vuoden 1938 alussa Viestipataljoonan nimi muuttui Viestirykmentiksi. Lisää aiheesta voi lukea Urpo Seilamon ja Jarmo Myyrän...31.1.2017 09:21Helsingin kaupunginkirjasto

Voitte tutustua isänne palvelustietoihin maksutta Kansallisarkistossa. Arkiston yhteystiedot: http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/ Kannattaa myös katsoa vinkkejä sota-ajan henkilöhistorian tutkimuksesta: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Talvi-_ja_jatkosodan_henkil%C3%B6historialliset_l%C3%A4hteet17.2.2012 10:15Helsingin kaupunginkirjasto

No sitähän me emme voi tietää. Odottaisin ainakin, että mukana tulisi aitoustodistus, mutta sitähän ei saa selville muuten kuin tilaamalla.21.10.2011 08:50Helsingin kaupunginkirjasto

Tervehdys. Kysymyksesi ei ole kovinkaan yksiselitteinen, kun itsekin mainitset "harjoitusjoukon". Nk.Lockstedtin lerillä koulutettiin aluksi 200 suomalaista. Myöhemmin suomalaisosaston vahvuus kasvoi 2000 mieheen. Valitettvasti internetistä ei löydy kattavaa nimilistaa juuri tuosta 200 jääkärin harjoitusjoukosta, lista jääkäreistä sen sijaan löytyy wikipediasta. Ensimmäinen sodassa kaatunut jääkäri on Lauri Pelkonen, joka kaatui sisällissodassa. Wikipediassa voi tutustua tarkemmin...12.10.2011 14:29

Saksassa toisen maailmansodan jälkeen suhtautumista veteraaneihin on säädellyt paitsi ongelmallinen lähihistoria niin myös se seikka, että liittoutuneet kielsivät veteraanijärjestöjen toiminnan Saksassa. Vain sellaiset avustusjärjestöt saivat luvan toimia, jotka ottivat jäsenikseen muitakin kuin veteraaneja. Saksassa toimii yhä nykyään järjestöjä, jotka keräävät lahjoitusvaroja ja avustavat myös sotaveteraaneja. Saksan Liittotasavallan perustamisen jälkeen 1949 veteraanihuolto tuli osaksi...11.10.2011 02:27Helsingin kaupunginkirjasto

Jokaisesta puolustusvoimissa palvelusta suorittaneesta on laadittu kantakortti, eli asiakirja, joka sisältää tiedot hänen palveluksestaan. Myös Unto Väätäisestä on tällainen kantakortti. Niitä säilytetään Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä: http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/. Kannattaa siis olla suoraan sinne yhteydessä, niin mahdolliset lisäkysymykset on kätevä hoitaa samalla kertaa.2.9.2011 17:55Helsingin kaupunginkirjasto

Kyseinen surullisen kuuluisa ja pahamaineinen kuva on otettu todennäköisesti vuonna 1941 Ukrainassa, Vinnitsan kaupungissa ja se löytyi valokuva-albumista, joka kuului Einsatzgruppen D:n natsisotilaalle. Einsatzgruppen (virallisesti 'Einsatzgruppen der Sicherheitspolizei und des SD') eli "toimintaryhmät" olivat natsihallinnon muodostamia puolisotilaallisia Itä-Eurooppaan sijoitettuja tuhoamisjoukkoja. Einsatzgruppen oli kokonaisuudessaan syyllinen noin miljoonan ihmisen massamurhiin. Murhat...8.8.2011 23:49

Käyttäjien ylläpitämän Wikipedian tietoja voi muokata seuraavan ohjeen mukaan: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ohje:Kuinka_sivuja_muokataan Kuulustelupöytäkirjat ja sotasurmatiedot ovat saatavilla Kansallisarkistosta. Arkistoitua materiaalia, kuten kuulustelupöytäkirjoja voi tutkia maksutta paikan päällä, tai palveluja voi pyytää maksullisesti selvitystyöryhmältä. http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/ Ohessa viite Hjalmar Kaipiaisen Wikipediatiedoston muokkausviitteisiin....19.6.2011 20:56Helsingin kaupunginkirjasto

Kyseinen henkilö ei esiinny Rautaristillä (saks. Eisernes Kreutz) palkittujen suomalaisten luettelossa. Vuonna 1918 kunniamerkki on kyllä myönnetty muutamalle JP27:n jääkärille, myöntämispäivä on ollut 27.12.1918. Rautaristin kunniamerkkinä otti käyttöön Preussin kuningas Fredrik Vilhelm III vuonna 1813. Myöntämisperusteena on ollut ”taistelussa osoitettu urhoollisuus ja johtamistaito”. Rautaristi oli käytössä vuosina 1813, 1870, 1914, 1939 alkaneissa sodissa. Lisätietoja voi etsiä (paitsi...18.8.2010 12:19

Erittäin mielenkiintoinen kysymys ja myös aika masentava. On nimittäin valitettavasti niin, ettei moista ajanjaksoa taida ihmiskunnan historiasta löytyä. On toki ollut aikoja, jolloin iso osa maapallosta on saanut elää sodatta; esim. Pax Romana (27 – 180 eaa) ja Pax Americana toisen maailmansodan jälkeen. Myös maailmansotien välissä oli lyhyt ajanjakso, jolloin läntisellä pallonpuoliskolla ei ollut sotatoimia. Sen sijaan esiintyi voimakasta vallankumouksellista liikehdintää, joten rauhallista...30.7.2010 21:10

Robert Brantbergin tekstissä kerrotaan seuraavaa: "Vuoden 1941 syksyllä - - puna-armeija houkutteli Syvärille Tihvinän kautta matkalla olleen saksalaisen panssarikiilan ansaan. Saksalaiset eivät saaneet radioyhteyttä motitettuun kiilaan ja paksut savut estivät lentotiedustelun. - -Karhumäen kuunteluasema oli siepannut salasanoman, jossa venäläinen sotatoimiyhtymä ilmoitti saartaneensa saksalaisen panssarikiilan siihen ja siihen maastokohtaan ja ryhtyvänsä sen tuhoamiseen lähipäivinä....15.7.2010 10:03Helsingin kaupunginkirjasto

Kaarlo Armas Ståhlbergin(1892-1918) isä oli valokuvaaja Karl Emil Ståhlberg (1862-1919), joka oli presidentti K. J. Ståhlbergin (1865-1952) serkku. Karl Emilin isä, nimismies Gustaf Fredrik Ståhlberg (1820-1865) ja K. J. Ståhlbergin isä, pastori Johan Gabriel Ståhlberg (1832-1873)olivat veljeksiä. Jääkärimajuri Ståhlberg ei siis ollut presidentin veljenpoika. Lähteet: ”Ståhlbergin perhe” – sukuhistoriaa: http://www.elisanet.fi/arvo.pajari/st.html Johan Gabriel Ståhlbergin sukupuu: http://...23.6.2010 11:38

Valitettavasti palveluspaikkatietoja ei toistaiseksi ole vapaasti saatavissa verkossa. Kansallisarkiston säilyttämistä sotilaskantakorttitiedoista kyllä löytyvät tiedot henkilöiden joukko-osastoista. Lisätietoja Kansallisarkiston verkkosivuilta, josta löytyy mm. erinomainen tietopaketti sukututkijan asiakirjalähteisiin: http://www.arkisto.fi/fi/aineistot/21.3.2010 13:23

Voisikohan joukko-osasto olla 32. Tykkikomppania? Sen kohdalla Sotapäiväkirjat-kokoelmassa on ensin merkintä "Ei mikrofilmattu. Ks. sotapäiväkirja n:o 11442" http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action;jsessionid=95513344EDA092FB2C4C61085EED9FEE?kuvailuTaso=AY&avain=28299.SARK Sotapäiväkirja 11442:n kohdalla lukee taas että aineisto on talletettu digitaaliarkistoon. http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=SARJA&avain=326.SARK6.2.2010 02:21

Kysymykseen on melko mahdoton vastata, sillä ilman maailmansotia syntyvyyteen ja kuolleisuuteen olisi vaikuttanut joku muu asia, mitä ei näin jälkikäteen voi luotettavasti spekuloida. Wikipediasta löytyy lohdutukseksi lista toisessa maailmansodassa kuolleiden määristä. Sen mukaan suomalaisia kuoli II maailmansodan aikana 97 000 eli 2,62% väkiluvusta. Esimmäisen maailmansodan uhrilukuja löytyy mm. vanhasta vastauksestamme: http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=938b7044...12.7.2009 14:17Helsingin kaupunginkirjasto

No hei! Isoäitisi isästä saattaa olla tietoja Sotasurmaprojektissa. Se käsittää tiedot Suomessa vuosina 1914-1922 sotaoloissa surmansa saaneista. http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main Tanskalaisperheen varhempia vaiheita voi yrittää selvittää Helsingin Kaupunginarkiston kautta. http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html Mystistä katoamista on varmaankin aikoinaan selvitellyt Helsingin poliisi. Kuolleeksi julistaminen on tuomioistuimen asia. Nämä molemmat...7.4.2009 14:26Helsingin kaupunginkirjasto

Vastaukset (20)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi: