Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Eero Lauri, RUK:n Oppilaskunnan Kannatusyhdistys ry:n toiminnanjohtaja, vastasi kysymykseen seuraavasti:"RUK:n päärakenneuksen kentän itäreunalla Kaatuneiden upseerien muistopatsasta vastapäätä on rakennus n:o 9. Kaksikerroksinen rakennus on tehty 1860-luvulla silloisen kadettikoulun tarpeisiin, käytännössä sen sivusiiveksi. Rakennusta on käytetty historian saatossa kadettien majoitukseen, sairaalana, luokkatilana, RUK:n...19.4.2018 14:27Helsingin kaupunginkirjasto

Kinnulan kunnassa kansalaissota ei juurikaan näkynyt. Pitäjä sijaitsi kaukana Jämsän ja Vilppulan rintamalinjoista valkoisten puolella ja taisteluja pitäjän alueella ei käyty. Kinnulan ja Pihtiputaan kohtaloista kansalaissodassa Kotiseudun sanomiin kirjoittanut Juha Kivinen toteaa artikkelissaan, että Kinnulan selviytymistä sodasta ilman yhtään uhria jopa hieman häpeiltiin. Kinnulasta osallistui sisä...17.4.2018 13:45Helsingin kaupunginkirjasto

Koulujen lauantaiopiskelusta on kysytty palvelustamme aikaisemminkin. Opetushallituksen arkistosta saatiin silloin yksityiskohtaista tietoa asiasta. Tässä vastaus arkistostamme: ”Kouluhallitus ohjeisti 18.5.1971 ensimmäistä kertaa viisipäiväiseen kouluviikkoon siirtymisestä ”väliaikaisjärjestelynä” lukuvuoden 1971-1972 alusta eli lukuvuosi alkoi tuolloin 23.8.1971. Tämä koski sekä kansakouluja että oppikouluja. Pysyvä päätös asiasta tehtiin 4.5.1972 eli lukuvuosi 1972-73 (alkoi 21.8.72) oli...12.10.2011 14:30Helsingin kaupunginkirjasto

Lyhyt vastaus laajaan kysymykseen: Historiallisen tapahtuman tulkintaan vaikuttavat mm. tutkimuksen teon ajankohta, tutkijan omat subjektiiviset näkemykset, totalitaarinen yhteiskunta, joka saattaa sallia vain yhden näkemyksen, tapahtumien kuvaaminen sodan voittajan perspektiivistä, lähdekritiikin taso Historia ei pysty kertomaan, mitä todella tapahtui. Sen sijaan se voi esittää tulkintoja. Historiantutkimus...16.4.2018 13:33Helsingin kaupunginkirjasto

Kysyin asiaa Ritarihuoneelta ritarihuonegenalogilta ja hän vastsi seuraavasti: "Ritarihuonejärjestyksessä §9 kohta 5 edelleen lukee "aatelismies, joka, jos Ritarihuoneen sukutaulut eivät selvästi osota hänen sukujohtoansa kantaisästä, ei voi semmoista sukujohtoa todeksi näyttää". Vanhoissa Ritarihuonejärjestyksissä en ole löytänyt kohtaa joka sulkee pois henkilö joka ei ole kristitty."...13.4.2018 12:30Helsingin kaupunginkirjasto

Vankileireiltä selvinneistä punaisista ja heidän elämästään vapautumisen jälkeen ei ole kirjoitettu kovin paljon; syynä lienee osittain se, että sisällisodan jälkeen asioista haluttiin vaieta. Punaisten muistitietoa alettiin kerätä talteen vasta 1960-luvulla. Monissa sisällisotaa käsittelevissä teoksissa asiaa sivutaan. Kannattaa tutustua esimerkiksi seuraaviin teoksiin: Järvinen...9.4.2018 14:39Helsingin kaupunginkirjasto

Venäläissotilaita oli Suomessa n. 40 000 (CD-Facta 2001). Tarkkoja määriä kuinka paljon venäläisiä siirtyi punaisten ja valkoisten puolille ei löytynyt vaikka aineistoa onkin runsaasti verkossa: Tampereen yliopiston Suomen itsenäistyminen ja kansalaissota viikoittain http://www.uta.fi/suomi80/vko10.htm Suomen kansalaissota Helsingin yliopiston linkki http://www.helsinki.fi/~jjeerola/balttxt.htm Punakaartit http://www.uta.fi/suomi80/teema13.htm Helsingin Yliopisto opinnäyte http://www.helsinki....10.11.2001 11:11Helsingin kaupunginkirjasto

Yleisradio oli tilannut J. K. Paasikiveltä puheen ja Paasikivi kirjoittikin lokakuussa 1941 nelisivuisen puheen Leningradin tulevan valtauksen kunniaksi. Puhe jäi sitten pitämättä, mutta se löytyy kyllä Kansallisarkistosta. Kanava-lehti on julkaissut puheen numerossaan 8/1994, lehteen voi tutustua pääkirjastossa Pasilassa, missä Kanavaa on säilytetty vuodesta 1973. Puheessa käsitellään Pietarin merkitystä Suomelle. Se alkaa näin: "Kansalaiset! Viesti on tuonut tiedon, että Saksan mahtava...7.9.2005 16:09Helsingin kaupunginkirjasto

Kyseisen urbaanilegendan totuudenmukaisuuden selvittämiseen näkyisi aikoinaan osallistuneen myös Kysy.fi:n edeltäjä Kysy mitä vain -verkkotietopalvelu. Kaikille tuttu kahden sokeripalan pakkaus tulisi avata siivekkeistä vetämällä, ei repimällä. Keskisuomalainen on tehnyt aiheesta myös ansiokkaan opastusvideon, linkki alla. 4.4.2018 14:34Helsingin kaupunginkirjasto

Itse asiassa vasemmanpuoleinen liikenne on alun perin ollut pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Siihen aikaan kun liikenne tapahtui jalankulun lisäksi lähinnä ratsain, ratsastettiin yleisesti tien vasemmalla puolella, koska miekkakäsi haluttiin pitää mahdollisimman lähellä mahdollisia väkivaltaisia vastaantulijoita. Kun Ruotsissa liikennesääntöjä alettiin pistää virallisesti lakiin 1718, jostain syystä päädyttiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen, mutta jo 1734 vaihdettiin yleisen käytännön...18.11.2011 13:14Helsingin kaupunginkirjasto

Ainakin kaksi kirjaa on kirjoitettu aiheesta: Pentti Salmelinin Suursaaren sota: kun Suomi Saksan voitti ja Niilo Lappalaisen Suursaari toisessa maailmansodassa. 28.8.2004 19:08Helsingin kaupunginkirjasto

Andorra on noin 80 000 asukkaan lilliputtivaltio. Ruhtinaskunta on toki itsenäinen, mutta sillä on poliittisia sidoksia Espanjaan ja Ranskaan. Wikipedia käyttää tällaisista valtioista nimitystä liitännäisvaltio. Andorran hallitusjohtajalla on valta maan sisäisiin asioihin. Ulko- ja puolustuspolitiikassa vastuuta on jaettu Espanjalle ja Ranskalle. Helsingin Sanomien arkistoja tutkimalla löytyikin 11.3.1992 lehdestä oikaisuja-...28.3.2018 17:44Helsingin kaupunginkirjasto

Karjalan tasavallan UNKVD:n, ts. NKVD:n johtajina olivat N.S. Šerševskij (15.7.1934-27.12.1935) ja K.J. Tenisson (27.12.1935-16.2.1937). 16.2.1937 UNKVD:sta tuli Karjalan sisäasiainkansankomissariaatti. Tenisson toimi sen johtajana 31.1.1938 saakka. Karjalan sisäasiankansankomissariaatin johtajana hänen jälkeensä jatkoi S.T. Matuzenko (31.1.1938-26.12.1938). Seuraavaksi johtoon astui M.I. Baskakov (26.12.1938-10.5.1940). Vaihtuvuus oli varsin...28.3.2018 10:11Helsingin kaupunginkirjasto

Ruotsin ja Suomen väestötilastoa on kutsuttu maailman vanhimmaksi yhtäjaksoiseksi tilastoksi. Ns. tabelli- eli taulustolaitoksen väkilukutauluja alettiin ylläpitää vuodesta 1750 alkaen. Seurakuntien kirkkoherrat lähettivät tiedot rovasteille, joiden oli tehtävä yhtenveto tuomiokapituleille. Lopullinen, koko valtakuntaa koskeva yhteenveto laadittiin kansliakollegiossa. Myöhemmin asiasta huolehti Taulustolaitoksen komissio. Vuonna 1865...22.3.2018 19:59Helsingin kaupunginkirjasto

Fransiskaaneista eronneiden kapusiinimunkkien omasta juomasta ei löydy tietoa. Sen sijaan nykyisin hyvin suositun kahvijuoman capuccinon nimi liittyy kapusiineihin. Sana cappuccino tulee latinan sanasta caputium, joka tarkoittaa pientä huppua. Italiankielinen muoto sanasta on cappucino. Juoman nimi viittaa kapusiiniveljeskunnan viittojen väriin. Kyseistä punaruskeaa väriä kutsuttiin 1700-luvun Euroopassa nimellä capuchin. 16.3.2018 11:50Helsingin kaupunginkirjasto

Monet arkistot ottavat vastaan yksityisten henkilöiden kertomuksia ja muisteluita. Tällä hetkellä Kansanarkisto kerää talteen ihmisten muistelmia, äänitteitä, valokuvia, kirjeitä, postikortteja, leikkeitä, luetteloita ja muita asiakirjoja koskien vuoden 1918 tapahtumia tai siihen läheisesti liittyvää. Lisätietoja http://www.kansanarkisto.fi/ajankohtaista/ Myös Työväenarkisto ja ...15.3.2018 17:01Helsingin kaupunginkirjasto

Valitettavasti käytössämme olevista lähteistä ei löytynyt tietoa kyseisestä yrityksestä. Verkosta löytyy joitakin digitoituja pienpainatteita, joissa on esimerkiksi yrityksen mainoksia, mutta muista dokumenteista en löytynyt mainintaa. 14.3.2018 14:57Helsingin kaupunginkirjasto

Musiikkikirjastotyöntekijä-kollega ei montaa nuottia tarvinnut tunnistamiseen: Oginskin poloneesi. Työväenlaulusta ei kuitenkaan ole kyse:"Säveltäjän mukaan hän on halunnut kuvata teoksella tunteita, joita isänmaan jättäminen herättää." Säveltäjä Michał Kleofas Ogińskin vaikuttaisi itse olleen selkeästi yläluokkainen. 14.3.2018 12:48Helsingin kaupunginkirjasto

Sairasvakuutuskortti otettiin käyttöön vuonna 1963, kun kansalaiset saivat sosiaaliturvatunnuksen. Pahviset sairasvakuutuskortit uusittiin vuonna 1990 muovisillaKela-korteilla. 13.3.2018 13:05Helsingin kaupunginkirjasto

Neilikkavallankumousta ei ole tapahtunut Suomessa. Neilikkavallankumoukseksi kutsutaan Portugalin vuoden 1974 vallankaappausta, joka johti maata siihen asti johtaneen sotilasjuntan kaatumisen. Neilikkavallankumouksen jälkeen Portugalin julistettiin uusi, kolmas tasavalta ja maassa aloitettiin uudistukset maan demokratisoimiseksi. http://fi.wikipedia.org/wiki/Portugali#Nykyaika12.2.2012 14:26Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (4312)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut