Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Kirjassa Lindfors, Gustav V.: Finlaysonin tehtaat Tampereella 1, 1820-1907 (ilmestynyt 1938) kerrotaan värjäri Fr. Grekistä. Kirjan sivulla 25 kerrotaan Tampereen tekstiiliteollisuuden syntyvaiheista 1800-luvun alkupuolella seuraavaa: ”Kaupungin muut manufaktuurilaitokset olivat luonteeltaan vielä käsityömäisempiä ja vaatimattomampia. Tiettyä huomiota herättivät kuitenkin verkatehtaat, sillä...15.10.2018 18:28Helsingin kaupunginkirjasto

Kaarlenkadun lyhyt Helsinginkadun ylittävä osuus selittynee sillä, että Kaarlenkatu on ulottunut aikoinaan Agricolankadulta aina Porvoonkadulle asti. Kaavamuutosten ja rakentamisen myötä Kaarlenkatua ei ole kuitenkaan typistetty päättymään Helsinginkadulle, vaan ainoastaan sen poikkikatu on nimetty Kaarlenkujaksi (v. 1933). 12.10.2018 17:05Helsingin kaupunginkirjasto

Kirjassaan Mein Kampf eli Taisteluni, Adolf Hitler väittää itse suunnitelleensa hakaristilipun jo ollessaan vangittuna Landsbergin vankilassa. Tuomio oli tullut epäonnistuneen marraskuun 1923 vallankaappausyrityksen jälkeen. Huhtikuussa 1924 Hitler tuomittiin viideksi vuodeksi vankeuteen, mutta sai mahdollisuuden anoa ehdonalaisuutta jo puolen vuoden kuluttua. Kaikkiaan hän vietti telkien takana noin 8 kuukautta. Kovin ankaraa kohtelu ja valvonta ei ollut. Hän...6.12.2016 15:28Helsingin kaupunginkirjasto

Suomenlinnan väestöstä, rakennuksista ja oloista eri aikoina, myös sotien aikana, löytyy paljon tietoa Ove Enqvistin ja Mikko Härön teoksesta Varuskunnasta maailmanperinnöksi (1998). Esimerkiksi väestönsuojista teos kertoo, että monien väestönsuojiksi valjastettujen suojatilojen lisäksi Suomenlinnassa oli sotien aikana yksi varsinainen väestönsuoja laitteineen, Kultarannan viestikeskusbunkkeri. Hevostalleista tai...10.10.2018 14:16Helsingin kaupunginkirjasto

Katajanokalla sijainneet korttelit Jalava ja Vaahtera kuuluivat aikoinaan Helsingin Makasiiniyhtiölle. Yhtiö omisti miltei kaikki sataman makasiinit. Jalava korttelin makasiinin ylimmässä kerroksessa olevaa huoneistoa käytettiin elokuvastudiona. Studioita käytti ensimmäisenä Suomi-Filmi vuonna 1937. Studion sisäänkäynti oli Pikku Satamakadun puolelta; Satamamakasiini 5, Selim A. Lindqvistin vuonna 1907 suunnittelema...5.10.2018 14:27Helsingin kaupunginkirjasto

Sosialidemokraatit julkaisivat Me vaadimme -julistuksen marraskuussa 1917. He vaativat valtalain, kahdeksan tunnin työaikalain ja kunnallislakien hyväksymistä ja toimeenpanoa. Me vaadimme julkaistiiin 1.11.1017 Työmiehessä. Julistus on ladattavissa Työväen arkiston sivuilta ja sen voi myös lukea Kansalliskirjaston historiallisesta sanomalehtiarkistosta. 3.10.2018 18:25Helsingin kaupunginkirjasto

Vuonna 1890 laivamatka Suomesta New Yorkiin maksoi noin 150 markkaa, kertoo Mark Knippingin tutkimus Finns in Wisconsin (s. 10). Nykyrahassa tämä vastaisi noin 750 euroa. 2.10.2018 15:26Helsingin kaupunginkirjasto

Latina oli Rooman valtakunnan pääasiallinen hallintokieli ja sellaisena myös armeijan virallinen kieli. Valtakunnan itäisissä osissa tosin käytettiin laajalti kreikan kieltä myös hallinnon piirissä. Latinan valta-asema Rooman valtakunnassa vaikuttaa kuitenkin olleen suvereeni: kreikkaa lukuunottamatta vain harvat paikalliset kielet onnistuivat säilyttämään minkäänlaista asemaa Rooman valloitusten myöt...27.9.2018 15:55Helsingin kaupunginkirjasto

Kaunokirjoitus on vaihdellut eri maissa ja eri aikoina. Eri kirjoitusjärjestelmissä on luonnollisesti vielä omat kaunokirjoituksen muotonsa. Jos ajatellaan Suomen kouluissa opetettua kaunokirjoitusta, sen juuret ovat latinassa mutta ainakin 1800-luvulta asti suomalaista kaunokirjoitusjärjestelmää ovat kehittäneet suomalaiset. Lähteistä riippuen länsimaisen kaunokirjoituksen alkuperän sanotaan olevan keskiajalta tai renessanssin ajalta. Se...27.9.2018 16:08Helsingin kaupunginkirjasto

Kekkosen ja Vennamon välirikkoon lienee ollut useita syitä, mutta ainakin Vennamon mukaan ratkaiseva tekijä oli suhde vasemmistoon ja Neuvostoliittoon, kerrotaan Seppo Keräsen teoksessa Vallan leppymättömät: Urho Kekkosen ja Veikko Vennamon taistelujen vuodet (2015). Vennamo koki tulleensa petetyksi, kun Kekkonen presidenttinäkin piti yllä suhteita kommunisteihin sekä korosti neuvostosuhteiden merkitystä. Myöhemmin Vennamo...24.9.2018 13:27Helsingin kaupunginkirjasto

Pirkka on kaksiosainen puukapula, merkkikapula, jonka (osa- tai sopimuspuolien hallussa olevat) osat saattoi määrätavalla painaa vastakkain yhtäpitävän merkinnän suorittamista varten ja jollaisia ennen käytettiin muistiinpanovälineenä esimerkiksi tehdystä työstä, kuittina tai velkakirjana. Alla olevissa linkeissä on kuvia pirkoista. 20.9.2018 14:26Helsingin kaupunginkirjasto

Intialaisesta bussikuljettajasta tuli vuonna 2016 tiettävästi ensimmäinen ihminen, joka on saanut surmansa meteoriitin iskiessä maahan. Onnettomuus tapahtui 6.2. lähellä Natrampallin kaupunkia Velloressa Etelä-Intiassa. Historia tuntee myös joitakin epäselviä tapauksia, joissa meteoriitti on saattanut olla syy ihmishenkien menetykseen. Kuuluisin tapaus on luultavasti Tunguskan räjähdys Siperiassa vuonna 1908.Räjähdys...18.9.2018 15:42Helsingin kaupunginkirjasto

Pyramidien julkisivut näyttävät nykyisin melko karkeatekoisilta. Aikoinaan ne oli päällystetty erittäin tarkasti asetelluilla, sileäksi kiillotetuista kalkkikivilohkareista rakennetulla kerroksella. Pyramidien ulkoverhous kärsi jo vuoden 1303 voimakkaasta maanjäristyksestä. Esimerkiksi Kheopsin pyramidin päällyskivet löystyivät monin paikoin ja niitä alettiin käyttää materiaalina muihin tarkoituksiin,...13.9.2018 08:43Helsingin kaupunginkirjasto

Geneettinen sukututkimus on sukututkimuksen uusi muoto. Sen avulla voi löytää myös niitä biologisia sukulaisia, joista asiakirjat eivät kerro. Voit lähteä esimerkiksi Suomi DNA-projektiin. Perusajatuksena siinä on se, että asiasta kiinnostuneet teettävät vapaaehtoisen DNA-testin, jonka perusteella mahdolliset sukulaisuudet muihin mukana oleviin selviävät. Saadun tiedon perusteella osallistujat voivat sitten ottaa...13.9.2018 18:14Helsingin kaupunginkirjasto

Kangasalan messukirja on Kangasalan seurakunnassa käytössä ollut Missale Aboense (Turun messukirja, 1488), jonka loppuun on käsin kirjoitettu 11 lisälehteä. Missale Aboense oli ajan tavan mukaan kirjoitettu latinaksi, mutta Kangasalan messukirjan lisälehdille oli kirjoitettu suomenkielinen jumalanpalveluskaava. Messukirjassa on kolme merkintää, jotka osoittavat sen kuuluneen Kangasalan seurakunnalle, ja näiden yhteydessä on vuosiluku...13.9.2018 14:51Helsingin kaupunginkirjasto

Selitystä kuntien rajojen muodoille voi etsiä kuntien muodostamisen historiasta. Joidenkin Suomen kuntien rajat ovat hyvinkin vanhoja. Kuntajako tehtiin vuonna 1865 aikaisempien seurakuntajakojen mukaan. Seurakuntajako oli hiljalleen kehittynyt vuosisatojen aikana, ja se oli jo varsin pitkällä 1700-luvun loppuun mennessä. Näiden alueiden rajanvetoihin olivat vaikuttaneet oman aikansa vaikuttimet, joista keskeisenä liikenteelliset olot ja erityisesti...12.9.2018 12:29Helsingin kaupunginkirjasto

Vohvelikeksien teollisen tuotannon lienee aloittanut Suomessa turkulainen vuonna 1904 perustettu elintarvikealan yritys Ipnos. Vohvelikeksien tuotanto alkoi jo ennen sotia mutta pääsi vauhtiin sodan jälkeen raaka-ainepulan hellittäessä. Samalla alkoi myös voileipäkeksien ja vaniljakeksien tuotanto. Fazer aloitti keksien valmistuksen vuonna 1924. Sitä ennen keksituotteet olivat olleet tuontituotteita. Vohvelikeksien tuotanto Fazerilla alkoi 1960-...11.9.2018 12:21Helsingin kaupunginkirjasto

Tietoa aiheesta löytyy verkosta aika runsaasti, joten vastataan lyhyehkösti. Ensimmäinen siirtolaisuuden aalto lähti liikkeelle 1820-luvulla Länsi-Euroopasta, Englannista ja Irlannista, ja laajeni sieltä sekä Skandinaviaan että Keski-Eurooppaan. Se kesti ajallisesti noin 1880-luvun loppuun. Suomesta muutto alkoi voimistua 1860-luvulla ja kasvoi edelleen vuosisadan vaihteen tienoilla. Toisessa muuttovaiheessa tulivat mukaan Etelä- ja Itä-...11.9.2018 10:11Helsingin kaupunginkirjasto

Johannes Gutenberg kehitti eurooppalaisen painokoneen, lähteestä riippuen, vuosien 1436-39 aikana. Samalla syntyi metalliset irtokirjasimet jotka nopeuttivat prosessiin kuluvaa aikaa huomattavasti. Käytössä hänellä oli latinalaiset aakkoset jotka kehitettiin jo noin 700 eaa Apenniinien niemimaalla. Kirjasintyyppinä tekstuura, joka on goottilaisten fonttien alalaji. 10.9.2018 13:16Helsingin kaupunginkirjasto

Helsingin työväentalon torniin vietiin lauantain 26.1. ja sunnuntain 27.1.1918 välisenä yönä lyhty, merkiksi siitä, että punakaarti oli ottanut vallan Helsingissä ja että työväen vallankumous oli alkanut. Joidenkin lähteiden mukaan lyhty syttyi vasta seuraavana iltana. Lyhty paloi tornin huipulla vielä seuraavina öinä. Tietoa siitä, kuinka pitkään se paloi, ei ole säilynyt. Lyhdystä ei ole...25.1.2012 14:17Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (4366)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut