Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Hän vieraili ulkomailla hämmästyttävän vähän eikä varmaankaan osannut monia kieliä. Ilmeisesti hänen ainoat valtiovierailunsa ulkomaille kohdistuivat Italiaan ja Suomeen. Itävallassa ja Ranskassa hän kävi miehittäjänä, ei valtiovierailulla. 10.4.2013 09:39Helsingin kaupunginkirjasto

Hattulan Pyhän Ristin kirkon rakennusvuosiksi arvioidaan 1370-1420. Lähde:Santakari, Keskiajan kivikirkot.6.6.2001 12:06Helsingin kaupunginkirjasto

Museoviraston sivuilta löytyy laaja sivusto aiheena tiilen historia Suomessa. Varhaisia tiilirakenteita Suomessa ovat mm. Ahvenanmaan kirkot kuten Hammarlandin ja Jomalan kirkot sekä Turun tuomiokirkko ja Raaseporin ja Hämeenlinnan linnat. Eli tiili on hyvin kestävää materiaalia. Katso lisää http://www.nba.fi/tiili/suomeen.htm8.6.2008 19:27Helsingin kaupunginkirjasto

Unohdin mainita, että hautakivissä näkemäni merkintä on kirjoitettu siten, että päivän ja kuukauden erottaa vaakasuora viiva, ei kauttaviiva. 2.1.2021 21:27Lahja Kotka

Karjantarkkailun historia Suomessa alkaa 1800-luvun lopulta. Ensimmäinen karjantarkkailuyhdistys perustettiin 1898 Urjalaan ja ennen sotia yhdistyksiä oli toiminnassa jo ympäri maata. Karjantarkkailun avulla voitiin seurata tarkemmin lehmien tuotoksia, sekä ottaa kantakirjavaatimuksiin mukaan rasvatuotosvaatimukset. Tarkastuskarjakko kiersi oman piirinsä taloissa vuoron jälkeen ja yöpyi tiloilla. Hän punnitsi maidot, otti kokeet ja suoritti analyysit...26.12.2017 21:57Helsingin kaupunginkirjasto

Tiitisen listasta meiltä on kysytty ennenkin. 4.3.2017 17:38Helsingin kaupunginkirjasto

Kanadan Suomiapu (Canada Finland Aid Society Fund) perustettiin Sudburyssa 30-31.3.1946. Kokouksessa olivat edustettuina useimmat Kanadassa toimineet suomalaiset yhdistykset. Suomiavun toimipaikaksi valittiin Toronto. Järjestön toiminta loppui jo vajaan kahden vuoden kuluttua. Siihen mennessä Suomen hyväksi oli kerätty yli 100 000 dollaria. Varoja käytettiin esimerkiksi jauho- ja lääkepaketteihin. Lähdeteoksen kuvatekstit mainitsevat Suomi Avun...14.2.2013 19:32Helsingin kaupunginkirjasto

Voisiko se olla v. 2011 julkaistu ´Naiset, jotka rakastivat Hitleriä´? 30.10.2013 10:55Helsingin kaupunginkirjasto

Normandian maihinnousun hyökkäysalue oli jaettu viiteen maihinnousualueeseen, jotka olivat nimeltään (lueteltuna lännestä itään): Utah, Omaha, Gold, Juno ja Sword. Kahdesta ensimmäisestä vastasi suurimmaksi osaksi amerikkalaisista koostunut Western Task Force, kun taas kolmella viimeisellä hyökkäsi pääosin briteistä koostunut Eastern Task Force. Lähde: http://www.history.navy.mil/faqs/faq109-1.htm Terveisin, iGS-toimitus Helsingin kaupunginkirjasto 27.5.2002 14:05

Hitlerin puheita ja kirjoituksia löytyy maamme kirjastoista alkukielellä ja käännöksinä. Niistä on otettu tutkijoiden käyttöön myös uusia painoksia. Tietoja näistä julkaisuista sekä niiden saatavuudesta löydät Suomen tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_base=fin01_opac Yleisisten kirjastojenkin...17.7.2013 14:28Helsingin kaupunginkirjasto

Adolf Ehrnrooth avioitui tanskalaissyntyisen kreivittären Karin-Birgitte Schackin kanssa 15.8.1959. Puolison syntymäaika saattaisi selvitä useastakin eri lähteestä. Verkosta löytyi sukupuuhun liityviä selvityksiä joiden mukaan Karin-Birgitte Schack syntyi 11.1.1925. http://finnholbek.dk/genealogy/getperson.php?personID=I49096&tree=2 http://www.lundskov.dk/kongehus/getperson.php?personID=I13315&tree=treeroyal http://krogsgaard.name/pafg2915.htm13.1.2013 00:00Helsingin kaupunginkirjasto

Vapaussodan veteraaneja ei varmaankaan ole liiemmin enää elossa, talvi- ja jatkosodan veteraanitkin alkavat olla vähissä. Asiaa voisitte tiedustella esim. Suomen sotaveteraaniliitosta, yhteystiedot ohessa http://www.sotaveteraaniliitto.fi/vete_fr1.htm . Myös Sota-arkisto osaisi ehkä auttaa, yhteystiedot ja muuta informaatiota osoitteessa http://www.sota-arkisto.fi/ . Vapaussodan osalta tosin Sota-arkistosta löytyy lähinnä valkoisen puolen arkistoja, punaisia koskevaa tietoa löytyy paremmin...6.6.2004 08:06

Helsingin Sanomien artikkeli vuodelta 1995 kertoo, että uusintapainosta kirjasta ei voida ottaa, koska saksalainen Baijerin osavaltio, joka hallinnoi Hitlerin jäämistöä ja kirjallisia oikeuksia, ei ole antanut siihen lupaa. Baijerin valtiovarainministeri Georg von Waldenfels perusteli kieltoa sillä, että kirjasta on tullut oikeistoradikaalien kulttikirja ja sen julkaisemisesta olisi enemmän haittaa kuin hyötyä. Uusintapainoksen ottaminen johtaisi myös poliittisesti vahingollisiin...10.9.2007 17:05Helsingin kaupunginkirjasto

Presidentti P.E.Svinhufvud antoi 7. joulukuuta 1918 asetuksen, jolla armahdettiin sisällissodan aikana teloituksiin syyllistyneet valkoisen puolen sotilaat. Asetusta kutsuttiin armahduslaiksi. Asetus valkoisten teloittajien armahtamisesta tehtiin samanaikaisesti punavankien armahdusasetuksen kanssa. Aapo Roseliuksen kirjassa Teloittajien jäljillä: Valkoisten väkivalta Suomen sisällissodassa (Tammi 2007) selvitellään armahdusanomuksen sisältöä. Marko Tikan kirjoittama Terrorin aika: Suomen...16.5.2010 21:44Helsingin kaupunginkirjasto

Hei! Englanti julisti Suomelle sodan syksyllä 1941. http://www.saunalahti.fi/~oleht/suomi2ms/wwjatkos.htm Sotatoimet Liitoutuneita vastaan päättyivät välirauhaan. Välirauhansopimus allekirjoitettiin syyskuun 19. päivänä 1944. Lopullinen rauhansopimus solmittiin Pariisissa 1947. Joten tämän mukaan voisi ajatella että sodanjulistus purkaantui viimeistään 1947. http://www.saunalahti.fi/~oleht/suomi2ms/wwrauh44.htm#ehdot Suomen taistelusta toisessa maailmansodassa löytyy paljon kirjallisuutta,...28.9.2001 16:09Helsingin kaupunginkirjasto

Hei! Iso-Britannian lisäksi sodan julistivat sen dominiot Kanada, Australia, Uusi-Seelanti ja Etelä-Afrikka. Iso-Britannian julistus tapahtui 6.12.1941. Helsingin yliopiston Poliittisen historian laitoksella muisteltiin, että kaikki em. julistukset olisivat tapahtuneet tuona samaisena päivänä. Lisätietoja: Nevakivi Jukka; Ulkoasiainhallinnon historia 1918-1956. Ulkoasiainministeriö, Helsinki 1988. (s. 198 alaviite 9) Terveisin iGS-toimitus / Helsingin kaupunginkirjasto 6.12.2003 14:12Helsingin kaupunginkirjasto

Vielä olisi hyvä tietää, mihin tietolähteeseen Wikipedian lähdeviitteetön summa perustuu. Ja vielä: oliko kyseessä jonkinlainen alustava hahmotelma (sotahan oli vasta juuri päättynyt), jota ei käytännössä edes yritetty toteuttaa. Edllisessä vastauksessa jo viittaamani Jaakko Auer toteaa Otavan ison tietosanakirjan osassa 8 (1964): "Saksan s.[otakorvaus], josta voittajavallat eivät p...31.10.2019 18:29V. V. Kandestoeber

Valitettavasti emme onnistuneet löytämään vastausta kysymykseesi. Mahtaisikohan joku lukijoistamme tietää asiasta tarkemmin?23.11.2012 15:08Helsingin kaupunginkirjasto

Jatkosodan osalta kysymykseen on vastattu täällä aikaisemminkin. Englannin lisäksi sen dominiot Kanada, Australia, Uusi-Seelanti ja Etelä-Afrikka julistivat sodan Suomelle. Neuvostoliitto katkaisi diplomaattisuhteensa Suomeen. Varsinainen sodanjulistus puuttui myös Saksan ja Suomen väliltä Lapin sodan aikana. Talvisota alkoi Neuvostoliiton hyökkäyksellä ilman sodanjulistusta. Myöskään muut valtiot eivät tässä vaiheessa julistaneet sotaa Suomelle. Nevakivi Jukka; Ulkoasiainhallinnon...9.12.2010 15:50Helsingin kaupunginkirjasto

Kysyimme asiaa Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Säätiöstä, joka ylläpitää kirjoitus- ja laskukonemuseota. Heidän mukaansa "alan kirjallisuudesta ei löytänyt tietoa kyseisestä koneesta. Sodan jälkeinen tilanne Unkarissa oli sellainen, että kirjoituskoneen valmistus tuskin käynnistyi. Lisäksi miehityksen jälkeen kaikki kirjopituskoneet takavarikoitiin ja kirjoituskone oli tiukasti rajoitettu vain luetettavien...9.9.2014 15:08Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (4498)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut