Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Pahoittelen, että vastaus viipyi kohtuuttoman pitkään. Vastaus perustuu kirjaan Rauhaton rauha - suomalaiset ja sodan päättyminen 1944 - 1950, toimittaneet Ville Kivimäki ja Kirsi-Maria Hytönen (Vastapaino, 2018) sekä Ilkka Enkenbergin kirjaan Suomi sodassa - päivä päivältä (Reade, 2015) ja . . Syksyllä 1944 joukkoja alettiin kotiuttaa heti kun välirauhanehdot julkistettiin 19.9.1940. Ensimm...20.1.2019 17:39Helsingin kaupunginkirjasto

Pahoittelut pitkään kestäneestä vastauksesta, tämä kysymys ilmestyi uudelleen takaisin muiden kysymysten joukkoon vasta äskettäin. -Toimitus Kyse on ikuisen tulen kohentamisesta. Kaksiteräisellä miekalla kohennetaan tuntemattomaan sotilaan haudalla palavaa ikuista tulta. Tuliseremonia toistetaan joka ilta, kello 18.30 paikallista aikaa. 21.1.2019 10:29Helsingin kaupunginkirjasto

Ilman kontekstia on vaikeaa arvailla, mutta olettaisin tuon tarkoittavan sitä, ettei aina tarvitsisi ottaa itselleen kannettavaksi kaikkien kanssaihmisten huolia ja murheita. Vastaavaa ilmaisua en ole kuullut käytettävän, enkä löytänyt siitä mainintaa. Ehkäpä joku lukijoista on kuullut, ja osaa avata tätä aihetta tarkemmin? 21.1.2019 09:58Helsingin kaupunginkirjasto

Oliko varmasti viulu eikä viula? Pirtanauhasta käytetään eteläpohjanmaalla nimitystä viula. Ehkä myös muotoa viulu, paikalliset murretaitajat kertokoot tarkemmin. Mistä päin Suomea tämä sulhasen taidonnäyte on peräisin? 17.1.2019 10:53Köpi K

Hej! Det finns en hel del romaner som behandlar just den tiden, det var ju en turbulent historisk tid. Av böcker utkomna på svenska i Finland, som behandlar den här tiden, kan nämnas t.ex. Marsipansoldaten av Ulla-Lena Lundberg eller Vintertid av Carl Fredrik Sandelin. I Jan Guillous serie Det stora århundradet utspelar sig två böcker i nämnda tid, nämligen Att inte vilja se och Blå stjärnan. Det är ändå b...15.1.2019 09:34Helsingin kaupunginkirjasto

Tiedustelimme asiaa Helsingin kaupunginmuseosta ja virka.infosta. Molemmat lähteemme olivat vastauksissaan samoilla linjoilla, osoitteessa Aleksanterinkatu 9. on sijainnut E-liikkeen tavaratalo (Centrumhan oli kyseisen liikkeen ketju) ja tällä sijainnilla on nykyisellään muotitavaratalo Halonen osana Kluuvin kauppagalleriaa. Myös tästä kartasta käy ilmi, että paikalla on todellakin ollut Elannon liike, jota on kutsuttu Centrumiksi: http://www.hel2.fi/kaumuseo/elanto/m198501.html Rakennuksen...31.10.2012 17:03Helsingin kaupunginkirjasto

Tämän kysymyksen kanssa käännyin asiantuntijoiden eli Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston puoleen. Sieltä todettiin, että Lapin siviiliväestön kokemuksia sodan aikana on tutkittu melko paljon, väitöskirjatasoisestikin. Keskeisiä tutkimuksia voisivat olla esim. seuraavat: Alftan, R. & Jokisipilä, M. (2005). Aseveljet: Saksalais-suomalainen aseveljeys 1942-1944. Helsinki: WSOY. Junila, M. (2000)....11.1.2019 17:14Helsingin kaupunginkirjasto

Höökarit olivat pikkukauppiaita, oman aikakautensa, eli noin 200 vuotta sitten, sekatavarakauppiaita. Porvarin valaa on kysytty ennenkin ja tarkkaa tietoa sen sisällöstä ei löynyt silloinkaan. http://www.kysy.fi/kysymys/kaukainen-sukulaiseni-toimi-helsingissa-muurarimestarina-1800-luvun 5.12.2018 13:38Helsingin kaupunginkirjasto

Valitettavasti en löytänyt tietoa, minkä ikäisenä Suojeluskuntain Ase- ja Konepaja Oy:lle pääsi töihin. Helsingin sanomista löytyi muutama työpaikkailmoitus; ehdottomasti ammattitaoinen sorvaaja (3.2.1931) ja ammattitaoinen hioja (2.10.1929). Asetehtaalla tehtävä työ vaati ilmeisesti ammattiosaamista, mutta varmasti tehtaalla oli myös töitä, joihon voitiin palkata myös kokemattomampia/nuorempia työntekij...10.1.2019 14:18Helsingin kaupunginkirjasto

Wikissä on aika hyvin selitetty huoneet eri aikakausina. Toisesta linkistä voi ladata esitteen, jossa lisää tietoa. 8.1.2019 15:01Köpi K

Gerda Ryti piti sodan aikana useita radiopuheita. Selasin useampia sanomalehtiä ja aikauslehtiä sekä teoksia, joissa kerrottiin Gerda Rytistä, mutta kysymyksessä kuvattu puhetta en löytänyt. Kansallisbiografian mukaan hänen kuuluisin puheensa oli keskipäivän rukouksensa tai pikemminkin rukoukseen kutsu; Gerda Ryti puhui radiossa Suomen kansalle (16.7.1944) heti Turun tuomiokirkon kellon lyötyä kaksitoista lyönti...8.1.2019 11:45Helsingin kaupunginkirjasto

Vastaaja ei löytänyt näyttöä siitä, että näille vuosien 1095 ja 1271 välille sijoittuneille ristiretkille olisi osallistuttu silloisen Suomen alueelta. Tosin kirjallisia lähteitä ajanjaksolta on säilynyt varsin niukasti. Toisaalta Suomen suuntaan on arveltu tuolloin tehdyn jonkinlaisia ristiretkiä Ruotsista ja Tanskasta. Mahdollisesti ainakin Ruotsista tehtiin sotaretki 1150-luvulla, oli kyseessä sitten pelkästä...5.1.2019 16:55Helsingin kaupunginkirjasto

Käsitettä ”Pitkien puukkojen tai veitsien yö” käytetään historiassa kuvaamaan monia eri tapahtumia. Erityisesti englannin kielessä ”Night of long knives” toistuu usein puhuttaessa aivan ajankohtaisistakin poliittisista tapahtumista. Moottoriurheilussakin oli pitkien puukkojen yö: Monte Carlon rallin Turinin solan etappia kutsuttiin tällä nimellä. Viimevuosina siellä ei ole enää ajettu öisin. Englantilainen historioitsija Geoffrey of Monmouth (1100 – 1154) lienee termin ensimmäinen tunnettu...3.9.2007 14:27

Vantaan Itä-Hakkilassa sijaitseva Honkanummen hautausmaa vihittiin käyttöön 1951. Ensimmäinen hautaus Honkanummen hautausmaalle tapahtui tammikuussa 1957. 4.1.2019 13:11Helsingin kaupunginkirjasto

Ei sitä ole vaikeaa totena pitää. Faaraot olivat kuin jumalia ja yleensä niitä pidettiinkin jumalan kuten auringonjumala Ran jälkeläisinä ja samanmoisen jumalan edustajana. Joissakin egyptiläisissä kuvissa hallitseva farao jopa palvoo omaa kuvaansa. Koska farao oli jumala, hänen sanansa oli laki, eikä hän siten hallinnut minkään nimenomaisen lain vaan pikemminkin säädösten kautta....3.1.2019 21:19Jimi Laatinen

Miltään nettisivulta ei löytynyt tietoa vuonna 1918 syntyneen Lothar-Günther Buchheimin kuolinvuodesta, joten vaikuttaa siltä, että hän on edelleen elossa. Toisen maailmansodan jälkeen kirjoja nimellä Paul Carell kirjoittanut von Ribbentropin lehdistöpäällikkö Paul Karl Schmidt syntyi vuonna 1911 ja kuoli kesäkuussa 1997. Ks. http://hometown.aol.com/wigbertbenz/ , http://www.antifaschistische-nachrichten.de/1997/14/018.htm.php 24.3.2004 09:03Helsingin kaupunginkirjasto

Eri kokoisia kiviä käytettiin eri paikoissa pyramidia, 1.5 -80 tonnin väliltä. Kestävän rakenteen vuoksi tarvitaan suuria, toisiinsa lukittuvia kiviä, pienistä kivistä tehty noin suuri keko "murenisi" alas. Ja tietysti hautakammioiden ja käytävien kattoihin tarvitaan riittävän isoja yhtenäisiä kiviä. Vaikka tuo rakenne olikin määräävä syy, niin hyödyksi oli my...10.12.2018 21:56Köpi K

Kuvissa näkyvät vaatteet ja asusteet viittaavat 1400-luvulle tai 1500-luvulle. Tämän tarkempaa arvioita on mahdotonta tehdä kuvien perusteella. 13.12.2018 15:08Helsingin kaupunginkirjasto

Tällä hetkellä on elossa 43 Kianto-nimistä ihmistä ja lisäksi 19:lla on Kianto entisenä nimenä. He lienevät kaikki Ilmarin jälkipolvea ja heidän puolisoitaan, koska hän otti sukunimen 1906 eikä sitä varmaan muilla ollut. Geni.com -sukupuusta löytyy 24 Ilmarin jälkeläistä, osa yksityissuojan vuoksi ilman nimeä. Geni ei ole täydellinen sukupuu, sinne kukin lisää omaa sukuaan jos haluaa...13.12.2018 09:28Köpi K

Jyrki Paaskosken väitöskirjassa Vanhan Suomen lahjoitusmaat 1710-1826 (Helsingin yliopisto) todetaan mm. "Lahjakirjan mukaan Dannenbergille lahjoitettiin hänen virka- ja rankiasemansa edellyttämällä tavalla viisitoista manttaalia tai aateria kruununmaata", ja alaviitteessä 33 sivuilla 179-180 sanotaan kokolailla yksiselitteisesti, että "Aateri vastasi yhtä manttaalia ja arviorupla 1/4 manttaalia, Suojärven pitäj...12.12.2018 09:10Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (4401)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut