Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Vuonna 2014 Helsingin leikkipuistotoiminta täytti sata vuotta. Suomen Voimisteluopettajainliitto teki aloitteen leikkipuistotoiminnan aloittamisesta kesäisin Helsingissä vuonna 1913. Seuraavana vuonna viidessä puistossa oli toimintaa muutaman tunnin ajan päivittäin. Säännöllinen toiminta alkoi vuonna 1915. Syyskuussa 1951 perustettiin ensimmäinen ympärivuotinen leikkipuisto Brahe Kallion kaupunginosaan. Kysy kirjastonhoitajalta -...14.5.2019 22:07Helsingin kaupunginkirjasto

Kysyjän linkittämä uutinen on parin vuoden takaa, mutta tiettävästi suunnitelma on edelleen voimassa. "Aromikujalle Vuotien varteen on suunnitteilla korkeaa rakentamista – korkeimmassa tornissa on kerroksia 31. Tornitaloja rakennetaan Vuotien varteen kuusi, ja mittakaavaa pehmentämään on suunniteltu matalampia, 3–8-kerroksisia taloja pääosin Bertha Pauligin kadun varrelle." Vuosaari-lehden numerossa 18/2019 kerrotaan, ett...14.5.2019 11:59Helsingin kaupunginkirjasto

Vastaaja tiedusteli valomainoksen historiaa Sokokselta sähköpostitse. Tällaista, näin vanhaa asiaa he eivät enää pystyneet selvittämään: "Meillä ei ole töissä 60-luvulla aloittaneita enää, 70-luvulta jo löytyisi muistitietoja." Kirjaston omat lähteet ovat vähäisiä. Timo Herrasen kirjoittama Yhdessä eteenpäin: SOK 100 vuotta 1904-2004 -historiikki kertoo varsin vähän...20.2.2017 18:42Helsingin kaupunginkirjasto

Pahoittelen vastauksen viivästymistä. Helsingin vanhimman postikonttorin sijaintia ei tunneta tarkkaan. Helsingin ensimmäinen postikonttori oli perustettu jo vuonna 1638 ja sen hoitaja eli postimestari oli kaupungin porvaristoon kuulunut Hans Jabel. Ennen postipalatsin valmistumista konttori toimi yleensä postimestarin asunnon yhteydessä. Näin ollen Helsingin ihan ensimmäinen postikonttori olisi sijainnut hänen asunnossaan Vanhankaupungin alueella....17.4.2019 10:10Helsingin kaupunginkirjasto

22.8.1954 Helsingin Sanomien palvelukseen haetaan -ilmoituksissa etsittiin valokuvausalasta kiinnostunutta henkilöä: "Oppityttö, valokuvausalasta kiinnostunut saa paikan heti." Osoitteeksi annettiin Studio Icarus Käpyläntie 2. Studio Icaruksesta on aiemmin kysytty Helsingin kaupunginmuseolta. Museon vastauksen mukaan Icarus toimi vuonna 1948 osoitteessa Topeliuksenkatu 3 a ja 1952-1956 osoitteessa Joukolantie 3 H. Joukolantie sijaitsee my...10.4.2019 17:14Helsingin kaupunginkirjasto

Vanha valokuva on siis 1900-luvun alusta. Helsinki-seura kustansi vuonna 2008 Kaivopuiston historiasta kertovan kirjan. Sama vuonna 1900 otettu kuva löytyy sen sivulta. Kuvatekstin mukaan: "Vanhalla skanssilla näkyy yhä venäläisen tykistön havaintoasema." Skanssilla tarkoitetaan kivi- ja maavalleja, joita rakennettiin tykkiasemiksi tai linnoitteiksi. 11.4.2019 16:12Helsingin kaupunginkirjasto

Tontilla on asemakaavan mukaan kaksi suojeltua rakennusta. Suojelumerkintä on Sr-2. Se tarkoittaa rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusta. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät rakennustaiteellisia ja historiallisia arvoja tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Korjaamisen lähtökohtana tulee olla...2.4.2019 12:25Helsingin kaupunginkirjasto

Punatiilinen kerrostalo rakennettiin alun perin VR:n työntekijöiden asunnoiksi vuonna 1899. Pasilassa osoitteessa Veturitie 3 sijaitseva talo oli oli purku-uhan alla vuonna 1978. Rakennus oli päässyt huonoon kuntoon. Museovirasto oli kuitenkin eri mieltä ja purkaminen viivästyi. Helmikuussa 1983 pieni joukko nuoria valtasi pari huoneistoa talon 69 asunnosta. Talo oli tuolloin jo puolityhjä. Keväällä 1984 valtiovarainministeriö,...12.3.2019 10:14Helsingin kaupunginkirjasto

Laaksokatu eli Dalgatan sijaitsi Itäisen Viertotien (nykyisen Hämeentien) ja Sörnäisten rantatien välissä ulottuen Haapaniemenkadulta Kaikukadulle. Laaksokatu sijaitsi siis nykyisen Vainö Tannerin kentän laidassa. Kadun nimi esiintyy mm. vuonna 1900 painetussa Helsingin kartassa. Nimi vahvistettiin virallisesti vuonna 1909, mutta katu ja sen nimi poistettiin jo vuonna 1919. 8.3.2019 11:52Helsingin kaupunginkirjasto

Maanmittaushallituksen Karttapaikka-palvelun mukaan Helsingin Lauttasaaressa sijaitseva Isokaari on pituudeltaan n. 1315 metriä. Isokaari alkaa Särkiniementien risteyksestä ja päättyy Lauttasaarentiehen. 28.2.2019 19:31Helsingin kaupunginkirjasto

HSL:n palvelupisteestä kerrottiin, että kortti ei päivity automaattisesti. Kannattaa käydä HSL-palvelupisteessä hoitamassa asia. Mukaan tarvitaan kuvallinen henkilöllisyystodistus, mutta muita todistuksia helsinkiläisyydestä ei tarvita. R-kioskilla asiaa ei voida hoitaa. 8.2.2019 11:51Helsingin kaupunginkirjasto

Kyllä Uimastadionilla on erinäisiäkin uintikilpailuja olympialaisten jälkeen järjestetty. Uintimaaotteluja on siellä käyty useita, mm. seuraavat: 1953 Suomi-Norja, 1956 Suomi-Ruotsi, 1964 Suomi-Tšekkoslovakia, Suomi-Tanska 1974, Suomi-Viro 1980. Pienempiä kansallisia ja kansainvälisiä uintikipailuja on vuosien varrella myös ollut. Esimerkiksi vuonna 1966 Suurkisojen monipuoliseen ohjelmaan kuului "kansainv...9.10.2018 13:59Helsingin kaupunginkirjasto

Edellinen vastaus oli tämä http://www.kysy.fi/kysymys/etsin-tietooni-kallion-kirkon-kellojen-teksteja-loytyisiko-kiittaen-a Vastaaja ymmärsi kysymyksen silloin väärin, pahoittelut haksahduksesta! Kirkon seitsemän kelloa valmisti saksalainen kellotehdas Schilling & Söhne Apoldasta vuonna 1911. Soittokoneiston "kellopelin" valmisti samoin saksalainen yritys Bokelmann & Kuhle. Tämä käy ilmi saatavilla olleista...6.1.2019 14:30Helsingin kaupunginkirjasto

Vantaan Itä-Hakkilassa sijaitseva Honkanummen hautausmaa vihittiin käyttöön 1951. Ensimmäinen hautaus Honkanummen hautausmaalle tapahtui tammikuussa 1957. 4.1.2019 13:11Helsingin kaupunginkirjasto

Jean Sibelius sävelsi Kallion kirkon kelloille oman sävelmän vuonna 1912. Päivittäin klo 12 ja 18 kuullaan tämä Kellokoraali (Opus 65b). Kallion kulma -blogisivulla Kallion seurakunnan kanttori Tommi Niskala kirjoittaa kellojen sävelmästä. Alun perin siihen ei sanoitusta ollut, mutta Sibelius pyysi Heikki Klemettiä runoilemaan tekstin. Se on luettavissa blogilta, samoin kuin Kallion ensimmäisen kirkkoherran Julius Engströmin...26.11.2018 22:09Helsingin kaupunginkirjasto

Ensin pitänee vähän pohtia minkälainen rakennelma hyväksytään sillaksi. Erään määritelmän mukaan: "Sillaksi kutsutaan rakennetta, jonka vapaa-aukko on vähintään 2,00 m." Tämä Liikenneviraston tilastoissaan käyttämä määritelmä koskee siis myös siltarumpuja, joiden aukon läpimitta on vähintään 2 metriä. Silloilla on useita käytt...23.11.2018 20:11Helsingin kaupunginkirjasto

Kaarlenkadun lyhyt Helsinginkadun ylittävä osuus selittynee sillä, että Kaarlenkatu on ulottunut aikoinaan Agricolankadulta aina Porvoonkadulle asti. Kaavamuutosten ja rakentamisen myötä Kaarlenkatua ei ole kuitenkaan typistetty päättymään Helsinginkadulle, vaan ainoastaan sen poikkikatu on nimetty Kaarlenkujaksi (v. 1933). 12.10.2018 17:05Helsingin kaupunginkirjasto

Kun Forum valmistui, mainostettiin Helsingin Sanomissa suurella ilmoituksella avajaisia 6.11.1985. "Uusi uljas Forum", "Forum on Suomessa jotain uutta ja ainutlaatuista". Ilmoituksessa kerrottiin myymälävalikoimasta ja mainittiin kauppakeskuksessa olevan myös kaksi autoliikettä. Vähän myöhemmin 25.11.1985 lehdessä kerrottiin autokaupan siirtymisestä ydinkeskustasta lähiöihin ja ympäristökuntiin. Jutussa...9.10.2018 15:46Helsingin kaupunginkirjasto

Katajanokalla sijainneet korttelit Jalava ja Vaahtera kuuluivat aikoinaan Helsingin Makasiiniyhtiölle. Yhtiö omisti miltei kaikki sataman makasiinit. Jalava korttelin makasiinin ylimmässä kerroksessa olevaa huoneistoa käytettiin elokuvastudiona. Studioita käytti ensimmäisenä Suomi-Filmi vuonna 1937. Studion sisäänkäynti oli Pikku Satamakadun puolelta; Satamamakasiini 5, Selim A. Lindqvistin vuonna 1907 suunnittelema...5.10.2018 14:27Helsingin kaupunginkirjasto

Aikaisempaa vastaustamme siteeraten Sr-2 tarkoittaa rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusta. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät rakennustaiteellisia ja historiallisia arvoja tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Korjaamisen lähtökohtana tulee olla rakennuksen alkuperäisten tai niihin verrattavien...30.8.2018 15:39Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (276)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut