Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Vuonna 2014 Helsingin leikkipuistotoiminta täytti sata vuotta. Suomen Voimisteluopettajainliitto teki aloitteen leikkipuistotoiminnan aloittamisesta kesäisin Helsingissä vuonna 1913. Seuraavana vuonna viidessä puistossa oli toimintaa muutaman tunnin ajan päivittäin. Säännöllinen toiminta alkoi vuonna 1915. Syyskuussa 1951 perustettiin ensimmäinen ympärivuotinen leikkipuisto Brahe Kallion kaupunginosaan. Kysy kirjastonhoitajalta -...14.5.2019 22:07Helsingin kaupunginkirjasto

Kysyjän linkittämä uutinen on parin vuoden takaa, mutta tiettävästi suunnitelma on edelleen voimassa. "Aromikujalle Vuotien varteen on suunnitteilla korkeaa rakentamista – korkeimmassa tornissa on kerroksia 31. Tornitaloja rakennetaan Vuotien varteen kuusi, ja mittakaavaa pehmentämään on suunniteltu matalampia, 3–8-kerroksisia taloja pääosin Bertha Pauligin kadun varrelle." Vuosaari-lehden numerossa 18/2019 kerrotaan, ett...14.5.2019 11:59Helsingin kaupunginkirjasto

Haagan kouluista meiltä on kysytty ennenkin. Helsingin toinen normaalikoulu toimi aikaisemmin Haagassa. Isonevantien koulu oli vuodesta 1974 lähtien normaalikoulun ala-aste. Koulu siirtyi sieltä asteittain vuodesta 1999 alkaen Viikkiin. Rakennuksessa on sittemmin toiminut Haagan ala-aste. 7.5.2019 21:55Helsingin kaupunginkirjasto

Vastaaja tiedusteli valomainoksen historiaa Sokokselta sähköpostitse. Tällaista, näin vanhaa asiaa he eivät enää pystyneet selvittämään: "Meillä ei ole töissä 60-luvulla aloittaneita enää, 70-luvulta jo löytyisi muistitietoja." Kirjaston omat lähteet ovat vähäisiä. Timo Herrasen kirjoittama Yhdessä eteenpäin: SOK 100 vuotta 1904-2004 -historiikki kertoo varsin vähän...20.2.2017 18:42Helsingin kaupunginkirjasto

Kyse on suomalaisesta nykyslangista. Taagi = tosi hyvä Börsta = olut (sanan merkityksen kertoi MC Taaki Börsta yhtyeen jäsen) Lause "taagi iso börsta" tarkoittaa siis "tosi hyvä iso olut". 4.6.2001 12:06Helsingin kaupunginkirjasto

Pahoittelen vastauksen viivästymistä. Helsingin vanhimman postikonttorin sijaintia ei tunneta tarkkaan. Helsingin ensimmäinen postikonttori oli perustettu jo vuonna 1638 ja sen hoitaja eli postimestari oli kaupungin porvaristoon kuulunut Hans Jabel. Ennen postipalatsin valmistumista konttori toimi yleensä postimestarin asunnon yhteydessä. Näin ollen Helsingin ihan ensimmäinen postikonttori olisi sijainnut hänen asunnossaan Vanhankaupungin alueella....17.4.2019 10:10Helsingin kaupunginkirjasto

22.8.1954 Helsingin Sanomien palvelukseen haetaan -ilmoituksissa etsittiin valokuvausalasta kiinnostunutta henkilöä: "Oppityttö, valokuvausalasta kiinnostunut saa paikan heti." Osoitteeksi annettiin Studio Icarus Käpyläntie 2. Studio Icaruksesta on aiemmin kysytty Helsingin kaupunginmuseolta. Museon vastauksen mukaan Icarus toimi vuonna 1948 osoitteessa Topeliuksenkatu 3 a ja 1952-1956 osoitteessa Joukolantie 3 H. Joukolantie sijaitsee my...10.4.2019 17:14Helsingin kaupunginkirjasto

Vanha valokuva on siis 1900-luvun alusta. Helsinki-seura kustansi vuonna 2008 Kaivopuiston historiasta kertovan kirjan. Sama vuonna 1900 otettu kuva löytyy sen sivulta. Kuvatekstin mukaan: "Vanhalla skanssilla näkyy yhä venäläisen tykistön havaintoasema." Skanssilla tarkoitetaan kivi- ja maavalleja, joita rakennettiin tykkiasemiksi tai linnoitteiksi. 11.4.2019 16:12Helsingin kaupunginkirjasto

Helsingin Sanomien arkistoihin vastausta etsiessä joutuukin turvautumaan. Ensimmäinen maininta Kalpeasta Kamalasta löytyy tammikuulta 1947. "Heroiinin käyttö leviää Helsingissä" oli uutisen aiheena. Lääkintöhallitus oli edellisenä syksynä kiertokirjeessään kehottanut lääkäreitä äärimmäiseen varovaisuuteen heroiinireseptejä kirjoitettaessa. Siitä huolimatta joidenkin...2.4.2019 19:49Helsingin kaupunginkirjasto

Tontilla on asemakaavan mukaan kaksi suojeltua rakennusta. Suojelumerkintä on Sr-2. Se tarkoittaa rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusta. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät rakennustaiteellisia ja historiallisia arvoja tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Korjaamisen lähtökohtana tulee olla...2.4.2019 12:25Helsingin kaupunginkirjasto

Punatiilinen kerrostalo rakennettiin alun perin VR:n työntekijöiden asunnoiksi vuonna 1899. Pasilassa osoitteessa Veturitie 3 sijaitseva talo oli oli purku-uhan alla vuonna 1978. Rakennus oli päässyt huonoon kuntoon. Museovirasto oli kuitenkin eri mieltä ja purkaminen viivästyi. Helmikuussa 1983 pieni joukko nuoria valtasi pari huoneistoa talon 69 asunnosta. Talo oli tuolloin jo puolityhjä. Keväällä 1984 valtiovarainministeriö,...12.3.2019 10:14Helsingin kaupunginkirjasto

Helsingin Sanomat kertoo, että sotainvalidien Helsingin naisjaostot järjestivät Halloween-juhlia Helsingin Kalastajatorjpalla syksystä 1950 lähtien ja juhlintaa jatkui ainakin 50-luvun ajan. Asiantuntija-apua näiden ensimmäisten juhlien järjestämiseen tarjosi Yhdysvaltain suurlähetystö. Vuoden 1950 juhlaa ainakin mainostettiin ensimmäiseksi julkiseksi Suomessa järjestetyksi Halloween-juhlaksi. Lähteet:...10.3.2019 16:09Helsingin kaupunginkirjasto

Toinen normaalikoulu on nykyisin Viikissä. Sen virallinen nimi on nykyisin Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Koulu on tehnyt 150 vuoden historiansa aikana pitkän kierroksen. Historiansa alussa se toimi yksityisenä tyttökouluna Helsingin keskustan eri osoitteissa. Pidempiaikaisen oman talon se sai Töölön Runebergin kadulta 1924. Samalla siitä tuli myös harjoittelukoulu, jonka nimeksi vakiintui Tyttönormaalilyseo. Koulun lukio ja yl...8.3.2019 19:13Helsingin kaupunginkirjasto

Laaksokatu eli Dalgatan sijaitsi Itäisen Viertotien (nykyisen Hämeentien) ja Sörnäisten rantatien välissä ulottuen Haapaniemenkadulta Kaikukadulle. Laaksokatu sijaitsi siis nykyisen Vainö Tannerin kentän laidassa. Kadun nimi esiintyy mm. vuonna 1900 painetussa Helsingin kartassa. Nimi vahvistettiin virallisesti vuonna 1909, mutta katu ja sen nimi poistettiin jo vuonna 1919. 8.3.2019 11:52Helsingin kaupunginkirjasto

Maanmittaushallituksen Karttapaikka-palvelun mukaan Helsingin Lauttasaaressa sijaitseva Isokaari on pituudeltaan n. 1315 metriä. Isokaari alkaa Särkiniementien risteyksestä ja päättyy Lauttasaarentiehen. 28.2.2019 19:31Helsingin kaupunginkirjasto

Näyttää kyllä siltä, että Charles Lindberg asui nimenomaan Hotelli Tornissa. Asia mainitaan yhdellä lauseella Jussi Talven kirjassa "Torni : 50 vuotta hotellin ja gastronomian vaiheita". Otava, 1981. Sivulla 39 kerrotaan: "Mutta asui siellä myös suuria tähtinimiä: maailmankuulu venäläinen laulaja Fjodor Shaljapin, Presidentti Herbert Hoover, Ruotsin prinssi Bertil ja lentäjä Charles Lindbergh, joka ylitti Atlantin yksin." Mitään vastaavaa mainintaa ei löydy esim. viime syksynä ilmestyneestä...16.3.2004 22:03

Kysymyksestä ei käynyt ilmi, haluaako kysyjä löytää painokelpoisen paperikuvan vai digikuvan. Helsingin kaupunginmuseo on kerännyt Helsinkiin liittyviä valokuvia yli sadan vuoden ajan. Museon kuvia digitoituja voi selata helpoiten Helsinki.kuvia-palvelun kautta. Hakusanana voi käyttää esimerkiksi kaupunginosaa. Palvelusta kuvasta voi halutessaan tulostaa myös hyvälaatuisen kopion. Kuvia voi katsella myös museoiden, arkistojen...15.2.2019 08:58Helsingin kaupunginkirjasto

HSL:n palvelupisteestä kerrottiin, että kortti ei päivity automaattisesti. Kannattaa käydä HSL-palvelupisteessä hoitamassa asia. Mukaan tarvitaan kuvallinen henkilöllisyystodistus, mutta muita todistuksia helsinkiläisyydestä ei tarvita. R-kioskilla asiaa ei voida hoitaa. 8.2.2019 11:51Helsingin kaupunginkirjasto

Kyllä Uimastadionilla on erinäisiäkin uintikilpailuja olympialaisten jälkeen järjestetty. Uintimaaotteluja on siellä käyty useita, mm. seuraavat: 1953 Suomi-Norja, 1956 Suomi-Ruotsi, 1964 Suomi-Tšekkoslovakia, Suomi-Tanska 1974, Suomi-Viro 1980. Pienempiä kansallisia ja kansainvälisiä uintikipailuja on vuosien varrella myös ollut. Esimerkiksi vuonna 1966 Suurkisojen monipuoliseen ohjelmaan kuului "kansainv...9.10.2018 13:59Helsingin kaupunginkirjasto

Edellinen vastaus oli tämä http://www.kysy.fi/kysymys/etsin-tietooni-kallion-kirkon-kellojen-teksteja-loytyisiko-kiittaen-a Vastaaja ymmärsi kysymyksen silloin väärin, pahoittelut haksahduksesta! Kirkon seitsemän kelloa valmisti saksalainen kellotehdas Schilling & Söhne Apoldasta vuonna 1911. Soittokoneiston "kellopelin" valmisti samoin saksalainen yritys Bokelmann & Kuhle. Tämä käy ilmi saatavilla olleista...6.1.2019 14:30Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (1836)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut