Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Täydennystä: Martti Helmisen ja Aslak Lukanderin teoksessa Helsingin suurpommitukset helmikuussa 1944 (WSOY 2004, 2014) mainitaan sivun 22 kuvateksteissä mm. seuraavaa: "Vuonna 1943 Helsingissä annettiin kymmeniä ilmahälytyksiä, mutta kaupunki säästyi suuremmilta pommituksilta. Illalla maaliskuun 20. alkanut pommitus oli vuoden pahin. Tuolloin 20 konetta pudotti kaupunkialuelle noin 5000 kg pommeja. - -...6.6.2018 16:29V. V. Kandestoeber

Helsingin Sanomien vanhoista näköislehdistä oli taas apua. Tulokset julkaistiin seuraavan päivän lehdessä. Vahtimestarit voittivat päiväpainin 4-3. Ottelutulokset on painettu seuraavassa muodossa: Kevytsarja: A. Panttila, V-V. Heikka. P, sv 9,55 Välisarja: J. Kinnunen, V-V. Heikkinen, P, sv 2,52 Keskisarja: N. Juvonen, P-A. Laukkanen, V. 3-0 Raskas keskisarja: Tenienus, V- B. Rania, P. 3-0 Raskassarja: P Mellavuo, V-F Kuntsi, P. sv 2,...6.6.2018 13:57Helsingin kaupunginkirjasto

Ainakin Haltialan pellolta voi käydä poimimassa herneitä sitten kun ne kypsyvät. 5.6.2018 22:08Helsingin kaupunginkirjasto

Kirjassa Kaivopuisto todetaan "Vielä 1900-luvun alussa ruotsinkieliset ylioppilaat juhlivat Valborgia Kaisaniemessä ja suomenkieliset ylioppilaat Alppilassa., lähellä nykyistä Linnanmäkeä. Poikkeus vakiintuneista tavoista oli 1899, kun venäläistämistoimenpiteiden herkistämät "sveesit" ja "fennot" juhlivat yhdessä Kaivohuoneella ja sen ympäristössä. Pitkien pöytien ääress...31.5.2018 18:05Helsingin kaupunginkirjasto

Sunnuntaina 9.11.1958 uutisoi Helsingin Sanomat: "Viime perjantaina avasi Porolahden sivukirjasto Roihuvuorella ovensa uudessa rakennuksessaan Roihuvuorentien ja Abrahan Wetterin tien kulmauksessa saaden heti vieraakseen suuren nuorten lainaajien joukon samalla tontilla sijaitsevasta Porolahden kansakoulusta." Avajaispäivä oli siis tämän perusteella 7.11.1958. Alkuun Porolahdessa oli puutetta lainattavasta aineistosta: joulukuussa kerrottiin kaupunginkirjaston m...21.5.2018 22:54Helsingin kaupunginkirjasto

Scania Suomi -verkkosivujen historiikin mukaan 1956 Scan-Autolle valmistui toimitalo Valimotie 21:een, Helsingin Pitäjänmäkeen. Pääkonttori siirtyi Sturenkatu 27:ään, Helsingin Vallilaan vuonna 1973. Nykyinen päätoimipiste sijaitsee osoitteessa Muonamiehentie 1, 00390 Helsinki. 16.5.2018 19:12Helsingin kaupunginkirjasto

Kovin epävarmojen lähteiden varassa nyt ollaan. Helsingin Sanomien 26.7.1986 numerossa yleisönosastokirjoituksissa nimimerkki "tyttö Töölöstä" muistelee lapsuuden uimaretkiään kaupungissa, mm. Humallahdessa: "Humiksessa oli hyppytornikin, jossa oli kolme lavaa, muistaakseni 5 m, 7,5 m ja 10 m." Helsingin kaupunginmuseon valokuvaa katsellessa nuo hyppykorkeudet vaikuttaisivat aika uskottavilta. 14.5.2018 14:26Helsingin kaupunginkirjasto

Voitte ottaa yhteyttä Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön asiakaspalveluun, puh. 09 310 22 111. 18.4.2018 15:56Helsingin kaupunginkirjasto

Hej! Jos tutkii Helsingin karttaa esim. sivulla http://kartta.hel.fi/ voi päätellä, että Helsingin eteläisintä osaa olisi pieniä saaria Helsingin edustalla, esim. Mäntykari. Eteläisin kaupunginosa on Suomenlinna tai Santahamina. Läntisin kaupunginosa on Lauttasaari tai Konala. Pohjoisin on Puistola ja itäisin on Vuosaari.26.4.2006 08:45Helsingin kaupunginkirjasto

Asiasta kannattaa antaa palautetta Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön asiakaspalveluun: 09 310 22 111 tai palautelomakkeella. 22.3.2018 12:43Helsingin kaupunginkirjasto

Suurin työnantaja Helsingissä ja koko maassa on Helsingin kaupunki, jonka palveluksessa on noin 38 000 henkeä. Seuraavaksi suurimmat työnantajat Helsingissä ovat HUS-kuntayhtymä (16 694 työntekijää), Posti Oy (15 338 työntekijää), SLP Group Oy / Ukko.fi ( 15 015 työntekijää), Staffpoint Oy (12 641) ja Helsingin yliopisto (8 670 työntekijää). 19.3.2018 14:48Helsingin kaupunginkirjasto

Timo Herrasen teoksessa Kaasulaitostoimintaa Helsingissä 1860-1985 kerrotaan, että ulkovalaistuksessa kaupunkikaasua käytettiin aina 1940-luvulle, mutta sisävalaistuksessa sähkö syrjäytti kaasun jo 1910-luvulla. Kaasua käytettiin myös kotitalouksien lämpöenergiana ja julkisten tilojen valaisijana. Kotitalouksiin oli saatavissa mm seuraavia kaasulla toimiva laitteita: saunankiukaat, jääkaapit, vedenlämmittemet. Olipa...12.3.2018 14:31Helsingin kaupunginkirjasto

Agricolan seurakunnan vuonna 1986 kustantama pieni kirja "Agricolan kirkko 1935-1985" kertoo jonkin verran rakennustöistä ja kirkon historiasta, mutta ei anna juurikaan tietoa näihin kysymyksiin. Tutkitaan siis Helsingin Sanomien arkistoja. Kun talvisota syttyi, arveltiin tornin 30-metrisen piikin olevan turhan hyvä suunnistuspiste vihollislentäjille ja se laskettiin alas. Heti talvi- ja jatkosodan päätyttyä ei piikki kuitenkaan noussut...7.3.2018 22:14Helsingin kaupunginkirjasto

Aiheesta on kysytty palvelussamme aivan hiljattain. Alla on linkki aiempaan vastaukseen. 21.2.2018 15:08Helsingin kaupunginkirjasto

Metron kääntöraide on Y:n muotoinen. Kuljettaja siis siirtyy junan toisen pään ohjaamoon. 20.2.2018 09:58Helsingin kaupunginkirjasto

Ravintolan Alppila sijaitsi nykyisessä Alppipuistossa. Ravintolan rakennutti Kauppaneuvos Borgström. Ravintolaa ympäröivää puistoa alettiin kutsua Alppipuistoksi. Kauppaneuvos Borgström istutti omilla varoillaan mm. puistokasvillisuutta. Ravintola paloi ensimmäisen kerran vuonna 1875, mutta se rakennettiin uudestaan. Lopullisesti ravintola tuhoutui tulipalossa 8.10.1951. Ravintolasta muistona vain kivijalka, joka toimii näköalatasanteena...20.2.2018 15:21Helsingin kaupunginkirjasto

Helsingin kirjastot kuuluvat kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaan. Toimialla on yhteinen viestinnän ja markkinoinnin yksikkö. Sitä johtaa Saara Suojoki. Hänen puhelinnumeronsa löytyy kaupungin puhelinnumerohausta, sähköposti on etunimi.sukunimi@hel.fi. Voit tiedustella mahdollisuutta harjoittelupaikkaan. 16.2.2018 22:30Helsingin kaupunginkirjasto

Helsingin vanhoja puhelinluetteloita mm. ko. vuosilta on Pasilan kirjaston varastossa. Puhelinluetteloita ei voi lainata kotiin, mutta voit ottaa kirjastossa niistä valokopioita. 12.2.2018 15:59Helsingin kaupunginkirjasto

Kyse on samasta patsaasta. Tämä vuonna 1814 valmistettu pronssinen rintakuva kuuluu Helsingin Yliopistomuseon kokoelmaan. Aikanaan se teetettiin Turun Akatemiataloon ja valmistui 1814. Kun yliopisto Turun palon jälkeen siirrettiin Helsinkiin, rintakuva seurasi mukana ja asetettiin uuden päärakennuksen juhlasaliin. RIntakuva oli salissa 100 vuotta, mutta kolmekymmentäluvulla kansallismieliset ylioppilaat vastustivat tsaarin kuvaa juhlasalissa ja kuva...7.2.2018 20:52Helsingin kaupunginkirjasto

Kyllä nuo putket saattavat olla peräisin ajalta, jolloin keittiössä sihisi kaasuhella. Kaasun käyttö oli yleistä Helsingissä ja on sitä vielä tänä päivänäkin kantakaupungissa. Kaasua käytettiin Helsingissä kotitalouksien hellojen lisäksi myös valaistukseen. Marraskuun 14 päivä vuonna 1860 sytytettiin Helsingissä ensimmäiset kaasuvalot. Viimeiset kaasuvalot sammuivat itsenäisyyspäivän jälkeisenä päivänä vuonna 1941. Keittiöissä kaasua käytetään yhä. Monet huippukokit arvostavat...23.2.2009 15:50

Sivut

Vastaukset (1798)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut