Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Kyseinen logo oli käytössä 1894-1917 Baijerilaisella posliininvalmistajalla Jacob Zeidler & Company, lyhennettynä JZ & CO. -Baijeri muutettu 21.1. Kiitos kommentoijalle!- 18.1.2019 12:35Helsingin kaupunginkirjasto

Kannu on Arabiaa ja leiman perusteella ajoittamasi valmistusaika pitää paikkansa. Vastaaja etsi kannua, tai olisiko se pienen kokonsa puolesta lähinnä kermakko, muutamastakin lähdeteoksesta, mutta tuloksetta. Suttuisuus ja amatöörimäisyys ei tosiaan ole tyypilistä Arabian koristeluille. Arabian taiteilijoiden signeerauksistaan ei löydy sopivaa, joten olisikohan kyseessä jonkun itse tekemä koristelu tai "lisäkoristelu"...14.12.2018 13:48Helsingin kaupunginkirjasto

Ikävä kyllä, meillä ei ole keinoja selvittää kannun valmistajaa. Leima näyttäisi kuluneen osittain näkymättömiin ja jäljellä olevan kuvion perusteella on hankalaa ryhtyä etsintätyöhön. Mahdollisesti jokin pätevä antiikkiliike voisi arvioida ainakin esineen ikää ja arvoa. 18.11.2018 19:38Helsingin kaupunginkirjasto

Kipon kannen kuvan ja tekstin perusteella se on muistoesine Romanian Bukarestissa elokuussa vuonna 1953 pidetyiltä Nuorisofestivaaleilta. 1950-luvulla näitä festivaaleja organisoivat sosialistista aatetta ajavat järjestöt ja taustalla vaikutti Neuvostoliitto. Tarkoituksena oli osin myös yhdistää idän ja lännen nuorisoa. Suomessa festivaalit järjestettiin Helsingissä heinä-elokuun vaihteessa 1962. Esineen...22.10.2018 14:14Helsingin kaupunginkirjasto

Etsin kirjastossa paikalla olevista Arabian astioita käsittelevistä kirjoista, Arabian tehtaan käyttökeramiikkaa -verkkopalvelusta sekä joistain vanhoja astioita myyvistä verkkokaupoista, mutta niistä ei löytynyt kuvan esittämää mallia. Lautasen reunan maalausjälkin näyttää hieman epätarkalta, joten saattaa olla, että joku on sen itse maalannut. Astian kirjain- ja...16.10.2018 19:21Helsingin kaupunginkirjasto

Nuutajärven tuotantoa käsittelevistä teoksista ei löytynyt tietoa kuvan mukaisesta esineestä. Se voisi muotoilun puolesta olla vaikka tuhkakuppi, tosin epäkäytännöllisen matala tuhka-astiaksi. Paperipainoksikin se ehkä kävisi? 16.10.2018 12:34Helsingin kaupunginkirjasto

Leima muistuttaa "Royal Vienna" -nimellä tunnettua posliinileimaa. Se viittaa Wienin posliiniin (Vienna Porcelain Manufactory) 1718-1864. Leima on kuitenkin ongelmallinen keräilijöille, sillä sitä on ilmeisesti käytetty myöhemmin uustuotannossa, jolla ei ole tekemistä aidon vanhan posliinin kanssa. Royal Vienna on lisäksi lähinnä keräilijöiden itsensä käyttämä nimitys. Toivottavasti lä...11.10.2018 14:34Helsingin kaupunginkirjasto

Artek Oy kertoi kuvan huonekalusta seuraavasti: "Kyseessä ei ole Ben Af Schultenin suunnitelema hyllykkö, vaan tanskalaisen Paustianin valikoimaan kuulunut säilytyskaluste. Kalustesarjan on suunnitellut parivaljakko Rasmussen & Rolff. http://www.paustian.com/da/designere/2r-rasmussen-rolff Artek on valmistanut sarjan kalusteita lisenssillä Suomessa. Paustian on jäänyt pois Artekin valikoimasta 2000-luvun alkupuolella." 17.9.2018 14:39Helsingin kaupunginkirjasto

Omin voimin syy astiasarjan variaatioihin ei selvinnyt. Saimme onneksi apua Designmuseosta. Tässä kokonaisuudessaan heiltä saamamme vastaus: Ultima Thule-sarjassa on kahta tyylillisesti poikkeavaa astiamallia valmistustekniikan muuttumisen aikaansaamista syistä. Mm. korkeareunaiset, pohjanystyräiset jälkiruokakulhot on valmistettu muottiin kiinni puhaltamalla, mutta laakeammat jälkiruokakulhot ja lautaset keskipakoisvalulla. Kaisa Koivisto...20.8.2018 21:45Helsingin kaupunginkirjasto

Varsinaista antiikin tai taide-esineiden tunnistamisen tai arvioinnin osaamista ei Kysy.fi-vastaajilla ole omasta takaa. Pyrimme etsimään lähdeteoksista vastauksia mahdollisuuksien mukaan. Kyseinen maljakko ei tyylinsä puolesta tuo mieleen oikeastaan ketään tunnettua suomalaista muotoilijaa. Olikohan maljakossa mitään merkintöjä tai leimoja? Niistä on usein apua. Vastaajan tutkimista suomalaista lasitaidetta käsittelevistä...17.7.2018 15:56Helsingin kaupunginkirjasto

Järjestäjän sivuilla ei ole tietoa heidän turvajärjestelyistään. Tästä linkistä https://www.upplevelse.com/om-oss on mahdollisuus saada lisätietoa. 12.7.2018 16:33Helsingin kaupunginkirjasto

En ole perehtynyt kyseiseen viestittelyyn. 11.7.2018 19:40Helsingin kaupunginkirjasto

Avainkaulanauhoissa tulisi aina olla turvalukko, joka aukeaa vetämällä. Jos siis nauha jää kiinni esim. hissinoven väliin tai puun oksaan, lukko aukeaa eikä nauha kurista kantajaansa. Turvalukottomia avainnauhoja ei missään nimessä tulisi käyttää! Uusiokäyttömahdollisuudet riippuvat siitä, mistä materiaalista nauha on valmistettu. Meillä Helsingin kaupunginkirjaston työntekijöillä on...10.7.2018 14:37Helsingin kaupunginkirjasto

Lisämaksullisessa postimerkissä on plus-merkin jälkeen merkin nimellisarvoa pienempi lisämaksu. Merkin lisämaksulla kerätään rahaa johonkin hyvään tarkoitukseen. Postimuseon kevätpostimerkki-artikkelissa on muutama esimerkki. Vuoden 1988 narsissipostimerkin lisämaksu meni Suomen Punaisen Ristin hyväksi. Vuoden 1958 kielopostimerkin lisämaksulla taas kerättiin varoja Tuberkuloosin vastustamisyhdistykselle....17.5.2018 15:10Helsingin kaupunginkirjasto

Kruunuleima oli Arabian astioissa käytössä vuosina 1949 - 1964. Vastaajan kirjastossa oli varsin kattavasti Arabian kahvikuppeja ja muita astioita käsittelevää kirjallisuutta, mutta vastaavaa kukkakoristemallia ei niistä löytynyt, joten suunnittelijasta ei ole tietoa. Anna-astiastoja Arabia näyttäisi valmistaneen ainakin kahta eri mallia keltaisin ja sinisin koristeluin. Keltaisen mallin pohjassa on jopa anna-teksti samanlaisella fontilla kuin...4.5.2018 12:29Helsingin kaupunginkirjasto

Royal Doulton ja ilmeisesti monet muutkin posliinivalmistajat harrastavat näitä ilmaisuja aitoustodistuksissaan. "This Limited Edition will be closed forever after just 45 firing days", "This edition is limited to a maximum of 150 firing days", "This edition is limited to a maximum of 75 firing days". Firing merkitsee todella polttamista, esimerkiksi tiilien tai keramiikan. Keramiikkaa ei yleensä kuitenkaan polteta uuneissa päiväkausia....27.4.2018 10:44Helsingin kaupunginkirjasto

Tuoli on SOK:n teollisuuslaitosten tuotantoa. Vaajakoskella toimi kaksi SOK:n omistamaa puunjalostustehdasta. Tehtaat valmistivat mm. ovia, ikkunoita, huonekaluja ja koulukalusteita. Kansallisarkiston astia-verkkopalvelun kautta kalustotehtaan digitoitujen valokuvien luettelosta löytyi hyvin saman näköinen tuoli nimellä "Gunnari". Vuosiluvuksi on merkitty 1958. Tuolin suunnittelijan tietoja ei ikävä kyllä löytynyt. 24.4.2018 14:22Helsingin kaupunginkirjasto

Kukaan kirjaston vastaajista ei tunnista esinettä tai sen käyttötarkoitusta. Toivottavasti esine on tuttu jollekulle palstamme lukijoista. 9.4.2018 13:35Helsingin kaupunginkirjasto

1960-luvulla syntynyt vastaaja muistaa myös nuo taskulamput. Ainakin neliskanttisessa kotimaisessa Auri-lampussa oli valon värivaihtoehtoina vihreä ja punainen. Itä-Saksassa valmistettiin Artas-lamppuja ja niissä oli myös mahdollisuus värikalvolla vaihtaa valon väriä (Artas signal -malli). Muitakin vastaavalla mekanismilla varustettuja saattoi olla tarjolla. Mitään erityistä käyttötarkoitusta värikalvoille...15.3.2018 17:25Helsingin kaupunginkirjasto

Kyseessä on Arabian Anneli -sarja. Taiteilija Olga Osol suunnitteli 1930-luvulla AX-mallin kahvikupin, jossa 1940-luvulla koristeina oli mm. tulppanisiirtokuva, kultaornementilla reunustetu Loretta ja ruusukranssi Anneli. Tunnetumpi AX-mallin edustaja oli/on Osolin Myrna, jota valmistettiin vuosina 1937 - 2005. Keramiikka ja Lasi -lehdessä on vuonna 1973 julkaistu varsin kattava kuvasto erilaisista Arabian tehtaanmerkeistä. Arabian tuotteethan on totuttu tunnistamaan ja...27.3.2018 17:58Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (1405)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut