Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Ensimmäisinä noin 300 000:na vuotena alkuräjähdyksen jälkeen oli jo olemassa fotoneja, mutta ympäristö oli liian kuuma ja energinen, jotta ne olisivat voineet edetä kauas. Fotonit törmäsivät jatkuvasti atomiytimiin ja vapaisiin elektroneihin, jolloin elektronit saivat lisää enrgiaa ja fotonien kulkusuunta kääntyi. Maailmankaikkeus oli läpinäkymätöntä plasmaa. Vasta kun plasman lämp...28.5.2019 18:33Helsingin kaupunginkirjasto

Lähetin kysymyksen Tähtitieteelliseen yhdistykseen Ursaan, josta toiminta- ja tiedotussuunnittelija Anne Liljeström ystävällisesti vastasi kysymykseen näin: "Galaksit ovat pääasiassa tähdistä, niitä kiertävistä planeetoista sekä kaasusta ja pölystä muodostuneita kokonaisuuksia. Niissä kaikki aine kiertää galaksin keskustaa, mutta kiertoliike ei johdu keskustan supermassiivisesta mustasta aukosta...21.5.2019 11:28Helsingin kaupunginkirjasto

Taidamme nyt olla ns. perimmäisten kysymysten äärellä. Joissain teorioissa maailma on neli- tai jopa useampiulotteinen staattinen "köntti", jossa aika ilmenee yhtenä ulottuvuutena, josta me kolmiulotteisessa kokemuspiirissämme kykenemme kerralla havaitsemaan vain äärimmäisen ohuen "nykyhetki-siivun" tai "layerin". Toisissa teorioissa taas mitään aikaa ei varsinaisesti edes ole olemassakaan, vaan...24.4.2019 22:53T. Lainio

Muutamat tutkijat ovat esittäneet erilaisia teorioita, joiden mukaan maailmankaikkeus olisi musta aukko tai sellaisen sisällä. Teoriat perustuvat Karl Schwarzschildin laskemiin Einsteinin kenttäyhtälön ratkaisuihin. Schwarzschildin säde on se tietyn massan ja sen säteen suhde, jossa massa romahtaa mustaksi aukoksi. Säde on siis mustan aukon tapahtumahorisontti. Tämän perusteella on esitetty, että maailmakaikkeuden havaittavissa...4.4.2019 11:02Helsingin kaupunginkirjasto

On haastavaa myös oppia uusia kalenterin lukutapoja jo opittujen tilalle. Veikkaanpa että vakiintunut käytäntö kuukausien merkitsemistavassa vuosikalenteriin painaa enemmän kuin mainitsemasi katseen hyppely. Voit kysyä aiheesta enemmän Yliopiston almanakkatoimistosta. 2.4.2019 13:00Helsingin kaupunginkirjasto

21.05.1947 oli keskiviikko, nimipäivät: Kosti, Konsta, Konstantin. Alla linkki almanakkaan. 11.5.1947 äitienpäivästä tehtiin virallinen liputuspäivä. Tuo säätilan löytäminen onkin vähän vaikeampaa, yleensä olisi hyvä tietää mistäpäin Suomea säätilaa kysytään. Alla on linkkinä Ilmatieteen laitoksen sivut, josko sieltä saisi tietoa säästä. 31.12.2014 15:03Helsingin kaupunginkirjasto

Aivan pari päivää sitten asian tiimoilta saatiin uutta tietoa. Kellojen siirtelyn lopettaminen on saanut merkittävää tukea Euroopan parlamentin liikennevaliokunnalta. Valiokunta ehdottaa, että kesäaikaan jäävät maat vääntäisivät viisareita viimeisen kerran maaliskuussa 2021 ja talviaikaan jäävät lokakuussa 2021. Koko parlamentti päättää suhtautumisestaan myöhemmin tässä...4.3.2019 21:13Helsingin kaupunginkirjasto

Maapallo pyörii akselinsa ympäri. Pyörimisnopeus on päiväntasaajalla 0,4651 km/s. Planeetta kiertää Aurinkoa keskinopeudella 30 km/s. Kulkusuunta riippuu siitä, mikä otetaan kiintopisteeksi. Pohjoiselta taivaannavalta katsoen Maa kiertyy ja kiertää Aurinkoa vastapäivään. Aurinkokunta kiertää Linnunrataa nopeudella 220 km/s. Linnunradan nopeus on vaikeampi määrittää ja riippuu jä...25.2.2019 10:27Helsingin kaupunginkirjasto

Tuon jälkeen samalta porukalta on tullut neljä julkaisua, lue sinä löytyiskö niistä jotain, minä en jaksa :) Google-haulla Photon Mass Drag ei löydy tuoreempia linkkejä. 22.2.2019 08:14Köpi K

Kuussa ei ole varsinaista kaasukehää tai samanlaista ilmakehää kuin maapallolla ja tämän vuoksi lämpötila sen pinnalla vaihtelee suuresti, välillä +130 ja −200 celsiusasteen välillä. Auringonpaisteessa Kuun kamaralla voi lämpötila olla yli 120 astetta plussan puolella ja paisteettomilla alueilla taas miinus 170 astetta. Kuun vuorokausi kestää suunnilleen saman verran kuin kiertoaika Maan ympäri, noin 28 p...17.2.2019 22:12Helsingin kaupunginkirjasto

Elokuussa 2018 EU-komissio päätti tehdä esityksen erillisistä kesä- ja talviajoista luopumisesta. Komission mukaan kellojen siirtämisestä luovuttaisiin EU-maissa vuonna 2019. Jäsenmaat saavat itse päättää, kumpaan aikaan jäävät. Suomessa eniten kannatusta on saanut talviaika, tosin otakantaa.fi -palvelussa toteutettu kysely oli varsin tasaväkinen: hieman yli puolet suomalaisista kannattaa pysyvään...1.2.2019 14:00Helsingin kaupunginkirjasto

Auringon läheisyydestä johtuen Auringon painovoima dominoi verrattuna muihin kaukaisempiin painovoiman aiheuttajiin, varsinkin Eddingtonin (nimi on kahdella d:llä) huonolaatuisten Afrikan havaintojen muiden epätarkkuuksien joukossa. Kyseessä on niin sanottu Strong lensing, vahva linssiytyminen. Gravitaatiolinssi-ilmiössä on yleensä kyse Weak Lensingingstä (heikko linssiytyminen), paljon pitempien etäisyyksien tapauksessa muutkin massat (mm...17.1.2019 15:24Köpi K

Kvanttilomittumisessa kahden toisistaan kaukanakin olevan kvanttisysteemin (ei siis minkä tahansa kahden hiukkasen) hiukkasen tila on sama, eli mittaamalla vieressä olevan hiukkasen ominaisuus, saadaan samalla hetkellä tietää myös toisen hiukkasen ominaisuus. Nopeus on siis ääretön. Tämä ei kuitenkaan ole ristiriidassa suhteellisuusteorian kanssa (valonnopeus on maksimi) kanssa, koska informaatiota ei mittauksessa siirry. 16.1.2019 21:45Köpi K

Ei ala, se ahmatti syö kyllä vaikka kuinka monta galaksia kerralla, tosin ei niitä oikein voi monta yhtäaikaa tulla syötäväksi, koska ne olisivat jo keskenään yhdistyneet, jos olisivat niin lähekkäin olleet matkalla mustaan aukkoon. Mutta viimeisimmät teoriat esittävät, että mustan aukon koolla olisi yläraja, noin 10 miljardia auringon massaa. Silloin sen ympärillä oleva kertymäkiekko tyhjenisi eik...4.10.2017 15:28Köpi K

Riippuu asteroidin rakenteesta (kiinteää kiveä vai jäätä ja soraa) ja ydinpommin tehosta. Jos (riittävän suuri) ydinpommi räjäytetään asteroidin pinnalla, se hyvällä tuurilla hajoaisi niin pieniksi paloiksi, että ne palaisivat ilmakehässä, jos edes enää maahan osuisivat. Huonolla tuurilla jäljelle jäisi niin iso pala, että se läpäisisi ilmakehän ja aiheuttaisi tuhoa, ei...29.5.2018 16:51Köpi K

Kyllä. Minkä tahansa avaruuden kahden pisteen välinen etäisyys kasvaa koko ajan. 1.10.2018 22:41Köpi K

Tämä nyt on enempi kielellinen vastaus kuin fysiikan tai filosofian alalta. Universumi on suomeksi maailmankaikkeus, joten jos jossain on tyhjiö, maailmankaikkeus sisältää myöskin sen tyhjiön. Mutta teoriassa on luotu käsite multiversumi, joka koostuu useista maailmnkaikkeuuksista. En tiedä voiko tyhjiötä oikeasti olla olemassa edes multiversumin muissa universumeissa kuin tämä omamme, mutta sihen joka tapauksessa pätee...17.12.2018 13:04Telttu Ella

On olemassa sanonta: "Anna miehelle kala, ja hän on kylläinen päivän, opeta hänet kalastamaan ja hän on kylläinen loppuelämänsä". Joten saat tällä kertaa Tee Se Itse-vastauksen. Kirjoita selaimesi osoiteriville sana Aurinkokunta. Valitse saamistasi linkeistä Wikipedian artikkeli. Poimi sieltä ylös planeetat ja käy niiden nimiä klikkailemalla katsomassa kunkin etäisyys Auringosta kilometrein...13.12.2018 15:10Köpi K

Neutronitähden massan ylärajaa ei tarkasti tunneta, mutta sen uskotaan olevan korkeintaan 2–3 Auringon massaa. Tätä suurempimassainen tähti luhistuisi mustaksi aukoksi tai teoreettiseksi kvarkkitähdeksi. 13.12.2018 14:52Köpi K

Tottakai, kuten mille tahansa muullekin radalle. Kyse on vain siitä mille korkeudelle alus jarrutetaan. Esim kuumatkoilla mentiin ensiksi jollekin radalle kuun ympäri ja vasta sieltä laskeudettiin kuun pinnalle, paluualuksen jäädessä siksi aikaa kuun radalle. Sama toimisi ihan hyvin maankin kohdalla. Maahan palatessa ei tosin jäädä pyörimään maan radalle vaan jarrutellaan suoraan maahan putoavalle radalle. 13.12.2018 14:48Köpi K

Sivut

Vastaukset (1386)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut