Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Tällä hetkellä yhtenä merien suurimpana uhkana pidetään roskaantumista - erityisesti muovijätteen päätyminen mereen on huolestuttavaa. WWF:n mukaan "maailman saastunein meri on Meksikon lahti, jonka keskellä on pinta-alaltaan 16 000 – 20 000 km2 oleva lähes kuollut alue." Myös Pohjois -Atlantilla ja Tyynellä valtamerellä on suuri roska- ja muovilauttoja. Vuonna 2008 laaja kansainvälinen...11.10.2016 19:05Helsingin kaupunginkirjasto

Vaikka evoluution muutokset tapahtunevat paremminkin vuosimiljoonissa kuin -kymmenissä, japanilaistutkijat ovat löytäneet pullonkierrätyslaitoksen ulkopuolelta bakteereja, jotka kykenevät tuottamaan PET-muovia pilkkovaa entsyymiä. Bakteeri siis kykenee käyttämään muovia energialähteenään. Alustavien tutkimusten perusteella tutkijat pitävät mahdollisena, että bakteerit ovat kehittäneet PET-muovia hajottavan...27.9.2016 09:10Helsingin kaupunginkirjasto

Toivottavasti ei. Muovijätteen määrä on kyllä valtaisa; esimerkiksi Ylen uutisen mukaan maailman merissä "pyörii miljoonia tonneja muovijätettä". Toisaalta esimerkiksi Suomessa on alettu kerätä ja kierrättää muovia, jolloin luontoon päätyvä muovijäte toivottavasti vähenee. 15.9.2016 10:14Helsingin kaupunginkirjasto

Suomessa useimmat suuret sähkön tutotantoon soveltuvat joet on pitkälti valjastettu. Erityisesti sotien jälkeen vesivoimaa rakennettiin tehokkaasti. Ruotsin puolelta alkava Tornionjoki on Euroopan pisin vapaana virtaava, valjastamaton joki. Tornionjokeen yhtyvä Muonionjoki on myös rakentamaton. Edellä mainittujen tavoin osin rajajokena virtaava Tenojoki on luonnontilainen. Kemijoen suurin sivujoki Ounasjoki on edelleen vailla vesivoimaloita....4.9.2016 21:11Helsingin kaupunginkirjasto

Tuulivoimaloita on tosiaankin erikorkuisia. Viime vuosikymmenen lopulla rakennetut voimalta olivat napakorkeudeltaan noin 100 metriä korkeita. Tällä hetkellä korkeimmat voimalat ovat Jokioisissa, niiden korkeus on 144 metriä. Iihin rakennetaan parhaillaan voimalaa, jonka napakorkeus on 147 metriä. Teknologian kehittyessä voidaan rakentaa korkeampia voimaloita, joissa on suurempi siiven pyyhkäisypinta-ala. Samalla tuulivoimatuotanto voi siirtyä...1.9.2016 16:49Helsingin kaupunginkirjasto

Lohesta tavataan kahta muotoa, järvilohta ja merilohta. Järvilohi elää makeanveden vesistöissä eli järvissä ja niihin laskevissa joissa. Lohia tavataan useissa suurissa vesistöissä kuten Vuoksen vesistössä, Inarinjärvessä ja Päijänteessä. Suomalaiset järvilohet ovat yleensä viljeltyjä. Lisäksi Venäjän Laatokan järvilohi nousee Hiitolanjokea pitkin Suomen puolelle...26.8.2016 17:58Helsingin kaupunginkirjasto

Idea jokien kulkusuunnan muuttamisesta heräsi alustavasti jo 1930-luvulla. 1960-luvulla projektiin kuuluivat Petšora, Irtyš ja sen sivujoet Tobol ja Išim sekä Ob-joki. Neuvostotiedemiehet kokoontuivat pohtimaan mahdollisia ympäristövaikutuksia. Hankkeen puoltajien mielestä Keski-Aasian alueiden vedensaannin kohentaminen tuottaisi ravintoa jopa 200 miljoonalle ihmiselle. 1970-luvulla alkoivat maanrakennustyöt Petš...6.7.2016 21:31Helsingin kaupunginkirjasto

Maanomistajan saa selville soittamalla Maanmittauslaitokselle. Selvittämistä helpottaa se, mikäli asiakas tietää kyseisen kiinteistön kiinteistötunnuksen. Kiinteistötunnuksen voi selvittää tämän kartan avulla: http://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/tietoja-kiinteistoista/kiinteistotunnuksen-selvittaminen Hakupalkkiin kirjoitetaan kiinteistön osoite, jonka jälkeen karttaa suurennetaan niin lähelle (...16.6.2016 17:19Helsingin kaupunginkirjasto

Maankäyttö- ja rakennuslaki säätää rakennusluvan edellytyksistä sekä asemakaava-alueella että asemakaava-alueen ulkopuolella. Vedensaannin ja jätevesien yleisistä edellytyksistä säädetään lain 135 §:ssä ja 136 §:ssä. Vesihuoltolaki käsittelee kiinteistön liittämistä vesihuoltolaitoksen verkostoon ja vesihuollon hoitamista sekä huleveden viemäröinnin järjest...7.6.2016 15:26Helsingin kaupunginkirjasto

Jokamiehenoikeuksien nojalla saa liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla ja erityiseen käyttöön otetuilla alueilla (esimerkiksi viljelyksessä olevat pellot ja istutukset). Tähän ei tarvita maanomistajan lupaa. Pihapiirin käsitettä selvennetään sivulla http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Usein_kysytyt_kysymykset_jokamiehenoikeu(17111) Julkisella paikalla ja luonnossa kiikarointi ja valokuvaus on p...29.4.2016 13:25Helsingin kaupunginkirjasto

Yleisimmät skenaariot olettavat Suomen ilmaston lämpenevän noin 2–5 astetta vuoteen 2050 ja 2–7 astetta vuoteen 2080 mennessä. Sillä ei taideta vielä päästä ihan välimerelliseen ilmastoon. Kaiken lisäksi meillä ilmastonmuutos lämmittäisi erityisesti talvia, kesiin se vaikuttaisi vähemmän. Lähinnä ilmastomme alkaisi muistuttaa Keski-Euroopan lauhkeaa vyöhykettä. Sitran arviossa, jos...22.4.2016 22:33Helsingin kaupunginkirjasto

Suurimmat vaikutukset ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä ovat nimenomaan talouselämän rakenteisiin ja sääntelyihin liittyyvillä asioilla. Päästökauppa ja vastaavat muut toimenpiteet ovat tässä olennaisen tärkeässä asemassa. Ilmastonmuutos on tosiasia, josta löytyy runsaasti tietoa verkosta ja muista medioista. Tässä linkkejä sivustoille, joista löytyy luotettavaa tietoa asiasta: http://...29.3.2016 13:23Helsingin kaupunginkirjasto

Säiliöautojen sammutusvesi on usein peräisin kuntien tai kaupunkien omista vesijohtoverkostoista. Jos palopaikan lähistöllä sijaitsee paloposti, sitä hyödynnetään. Myös luonnonvesilähteitä käytetään jos mahdollista, erityisesti metsäpaloja sammutettaessa. Sammutusveteen ei ole tarpeen lisätä mitään. Suuri osa käytetystä sammutusvedestä höyrystyy tai imeytyy palokohteen...15.3.2016 09:32Helsingin kaupunginkirjasto

Meriin ajautunut ja yhä pienemmäksi jauhautuva muoviroska on vakava ympäristöongelma. Merivirrat kuljettavat jätteitä valtamerissä ja ainakin viisi valtavaa muovijätepyörrettä liikkuu maailman merissä, niistä tunnetuimpana pohjoisen Tyynenmeren jätepyörre. Eniten meriroskasta kärsivät merilinnut, kilpikonnat, hylkeet, merileijonat, valaat ja kalat. Merilintujen tutkijoiden arvioiden mukaan jo yhdeksällä...22.2.2016 16:24Helsingin kaupunginkirjasto

Keskivertopäästöstämme suurin osa on typpeä 59%. Vetyä on 21%, hiilidioksidia 9 %, happea 4 % ja metaania 7 %. Näiden lukujen suhde vaihtelee yksilöllisesti paljonkin. Metaani on ilmastoa lämmittävä kasvihuonekaasu. Karjatalouden märehtijöiden pireskely ja röyhtäily on tämän myrkyllisen kasvihuonekaasun merkittävä lähde. Ihmisten tuottama metaani on siihen verrattuna hyvin vähäinen...5.2.2016 13:32Helsingin kaupunginkirjasto

Helsingin vesijohtovesi on pehmeää. HSY:n sivustolla on taulukko veden kovuusasteista: Veden kovuusasteikko Erittäin pehmeä = 0–2 °dH Pehmeä = 2–5 °dH Keskikova = 5–10 °dH Kova = 10–21 °dH Lähde: https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/kodinvesiasiat/juomavesi/Sivut/Veden-laatu.aspx (haettu 4.1.2015) Vesilaitoksesta riippuen Helsingin vesi on kovuudeltaan välillä 2,7-4,5. Esimerkiksi pyykinpesun...4.1.2016 12:33Helsingin kaupunginkirjasto

Vastaukset (16)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi: