Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Pääsiäisviikon päivien nimet ovat palmusunnuntai, malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai ja pääsiäinen, ensimmäinen ja toinen pääsiäispäivä. Kirkko käyttää maanantaista, tiistaista, keskiviikosta ja lauantaista nimityksiä hiljaisen viikon maanantai jne. Kansa on siis näille hiljaisen viikon päiville muodostanut omat kutsumanimet, jotka hieman vaihtelevat eri puolilla. Pääsiäinen on johdos verbistä päästä. Pääsiäinen on merkinnyt paaston...6.4.2006 12:33Helsingin kaupunginkirjasto

Mrs. ['misiz] vastaa suomenkielen sanaa rouva. Se on puhuttelumuoto, jota käytetään nimen edessä. Esim. Mrs. Jones. Miss puolestaan on neiti. Esim. Miss Brown. Toisin kuin Mrs. –sana, joka siis liitetään nimeen, miss käy myös kohteliaana puhuttelusanana yksinään. Esim. Could you help me, miss? Brittienglannissa miss-sanaa käytetään yksinään myös puhuteltaessa opettajaa. Puhuttelumuoto Ms. ['miz, 'məz] on miehisen Mr. – sanan neutraali vastine. Lyhenne Ms. keksittiin jo 1940-luvulla,...12.12.2006 15:55

Lyhenteet a.m. ja p.m. tulevat latinan kielestä. A.m. = ante meridiem = 'ennen puoltapäivää' ja p.m. = post meridiem = 'puolenpäivän jälkeen'.8.6.2006 12:22Helsingin kaupunginkirjasto

Sanat eivät esiinny eikä ilmeisesti ole esiintyneetkään itsenäisinä. 'Roppaa' tavataan ilmaisuissa 'roppakaupalla', 'roppakouralla t. -kädellä'. Se on alunperin itämurteissa ja Pohjois-Suomessa käytetty ilmaisu. Rankkasadetta on samoilla alueilla voitu kutsua 'roppasateeksi' ja karjalassa 'roppavihmaksi'. Suureen määräänhän tuolla etuliitteellä viitataan. Sanan alkuperä epäillään olevan onomatopoettinen eli ääntä jäljittelevä, kuten verbi ropista, sekä ropo ja rove (eli tuokkonen). Hulvaton,...19.6.2006 15:09Helsingin kaupunginkirjasto

Suomessa käytetyt substantiivien taivutukset (käsi – kädelle) ilmaistaan englannissa prepositioilla (hand – on the hand), jolloin itse substantiivia ei taivuteta. Substantiiveilla on perusmuoto ja monikko (pöytä - pöydät / table - tables). Joukossa on myös epäsäännöllisiä monikkoja (wolf – wolves). Tältä sivulta löydät luettelon epäsäännöllisistä monikoista: http://ndirty.cute.fi/~karttu/kielet/plurals.htm Verbit säilyvät joko perusmuodossa tai niiden loppuun lisätään loppuliite (suffiksi...27.7.2006 12:39Helsingin kaupunginkirjasto

Luppo on puissa partamaisena kasvava jäkälä eli naava. Luppoa esiintyy hyvin yleisenä Lapissa kasvavissa puissa, joten se on talvella tärkeä ravinnon lähde poroille. Substantiivi luppo on merkinnyt Pohjois-Suomen murteissa joutenoloa. Esim. porot seisoskelivat kujalla luppoa nopostellen. Luppoajalla on tarkoitettu jouto-, työtöntä aikaa, joutilaisuutta. Esim. Täällä majaili luppoaikaa viettävää kaukopartioväkeä. Luppoilla –verbi puolestaan on tarkoittanut kuljeksia, maleksia...18.10.2006 09:06Helsingin kaupunginkirjasto

Tuomiokirkko on käännetty ruotsin sanasta domkyrka. Sana 'tuomio' kirkon nimessä on oikeastaan käännösvirhe. Latinan kielen kotia ja taloa tarkoittava sana 'domus' on vääntynyt ruotsin kielen kautta 'tuomioksi'. Oikea käännös olisi pikemmin 'kotikirkko'. Tuomiokirkko (ruots. Domkyrka, saks. Domkirche, italian Duomo jne.) on hiippakunnan kotikirkko, jossa piispa saarnaa ja toimittaa hänelle kuuluvia vihkitoimituksia. Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherraa kutsutaan tuomiorovastiksi. Tuomiokirkko...9.6.2006 12:27Helsingin kaupunginkirjasto

Nuttuskehveliksi sanotaan aloitekyvytöntä, aikaansaamatonta henkilöä. Lähde: Oiva Arvolan Yliperän kielen sanakirja Yhtäkoska. WSOY, 1999.23.7.2006 18:27Helsingin kaupunginkirjasto

Heikki Paunosen Tsenaaks Stadii bonjaaks slangii , WSOY, 2001, teoksen mukaan joro on varas, olla joron jäljillä eli huonoilla teillä. Suomen murteista joro sanalle löytyy esimerkiksi seuraavia merkityksiä: Nimitys jota käytettiin pitkänomaisesta kappaleesta tai muodostelmasta, tuol on mulla yks joro perunaa kylvettynä. Pitkää ja laihaa miestä saatettiin myös kutsua joroksi. Myös merkityksessä pahahenki ja paholainen itäisissä murteissa. Joron jäljillä sanonta on tarkoittanut hukassa,...18.9.2006 16:32Helsingin kaupunginkirjasto

Tarkoitatko Markus Bäckmanin runoa Hyvää matkaa? Sen on säveltänyt Petri Laaksonen. Runo alkaa näin: "Taas valo viiltää taivaanrantaa, se päivän yöstä erottaa". "Hyvää matkaa " toistuu laulussa usein, mm. kertosäkeessä "Hyvää matkaa, hyvää matkaa, sinua paljon rakastin". Runoilija tosin on mies. Jaa-a on oikea kirjoitustapa, tosin jaa'a voisi ääntämisen puolesta sopia, sitä vain ei käytetä. Lähde: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.4.html (Yhdysmerkki puhetapaa ilmaisemassa)6.9.2006 18:18Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen kielen kirosanoina käytetyt sanat, kuten monet muutkin suomen kielen sanat, ovat satoja tai jopa tuhansia vuosia vanhoja. Melkein kaikilla kirosanoilla on ollut alkujaan, ja on edelleenkin, kristinuskoon liittyvä tarkoite. Mikäli sana on ollut käytössä suomen kielessä jo ennen kristillistä aikaa, sen tarkoite on tuolloin ollut toinen kuin myöhemmin (ja nykyään) kristillisenä aikana. Sanoja on alettu käyttää kirosanoina ilmeisesti keskiajalla, sen jälkeen kun suomalaiset olivat kääntyneet...4.10.2006 14:58

Asiasta on arvailuja, mutta varmaa tietoa sanan synnystä ei taida olla. Maila Vehmaskoski Kotimaisen kielen tutkimuskeskuksesta on vastannut tähän kysymykseen Hiidenkivi-lehdessä 1/2003: ”Paholaista tarkoittavan vihtahousu-sanan vihta viittaa mitä todennäköisimmin saunavastaan siitäkin huolimatta, että vihtahousu tunnetaan kaikkialla Suomessa, siis sielläkin, missä saunavihdan nimityksenä on vasta.” Tuomas Tuomi (Hiidenkivi 2/1994) arvelee, että paholaisen nimitys vihtahousuksi on...15.7.2006 11:22Helsingin kaupunginkirjasto

Hei Helsingin Lukkokeskus Oy:sta vastattiin kysymykseesi näin: "Takalukko termi yleisesti tarkoittaa että lukon telki on lukittu jäykäksi siten, että sitä ei oven ja karmin välistä manipuloimalla saa avattua. Lisäksi ovi ei myöskään ole sisäpuolelta avattavissa ilman avainta. Todennäköisesti "takalukko" sana juontuu lukoista, joissa piti sisäpuolisesta avainpesästä avaimella kääntämällä laittaa telki jäykäksi ja sen jälkeen ovi suljettiin ulkopuolisesta avainpesästä avaimella, joten...15.3.2006 11:22Helsingin kaupunginkirjasto

Murresanat sepo, seppo, sepposen ovat alkusointuun perustuvia vahvennussanoja. Samantapaisia fraaseja ovat apposen ammollaan, typö tyhjä jne. Karjalan kielessä sepo, seppo, se(p)poisen tarkoittaa aivan. Inkeroisten kielellä sanotaan myös: "ovi on sepoi selällä". Lähde: Suomen sanojen alkuperä. 3 : R-Ö. SKS 2000.20.9.2006 19:29Helsingin kaupunginkirjasto

Nimi on muinaisroomalaisen Aemelius-ylimyssuvun nimestä muodostunut, tavallinen eurooppalainen nimi. Almanakassa nimi oli Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1749 muodossa Amilius. Pysyvästi se tuli almanakkaan vuonna 1863. Nimipäivä on 30.8. Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja29.8.2006 20:31Helsingin kaupunginkirjasto

Sanonta "siinä on koira haudattuna" on kansainvälinen käännöslaina, joka on kulkeutunut kielestä toiseen hieman eri muunnelmina, joissain kielissä koiran tilalla on jänis, kettu, soittaja tai suutari. Sanontaa käytetään kun halutaan kertoa, että jossain on ”kätkettynä jotakin kieroa, mikä ei heti ilmene, piilevänä jokin salatarkoitus”. Kuten monien kielellisten ilmausten tämänkin alkuperää on mahdotonta täsmälleen jäljittää, mutta erilaisia arvauksia alkuperästä voi silti koettaa keksiä....12.7.2006 15:38

Hei! Komparatiivimuotona voi käyttää joko kivempi tai kivampi. Superlatiivimuodostakin on valittavana kaksi vaihtoehtoa: kivin tai kivoin. Ihan sen mukaan kumpi kuulostaa kivemmalta. Terho Itkonen: Uusi kieliopas. Tammi 2000.2.2.2006 18:11Helsingin kaupunginkirjasto

Ekshibitionismi tulee latinasta ja sillä tarkoitetaan mm. "halua vetää huomio puoleensa, paljastaa omaa minäänsä tai ruumistaan". Ekshibitionisti sanaa käytetään myös henkilöstä, jolla on pakonomainen halu paljastaa sukuelimensä julkisesti, tuntemattomille. Lähde: WebFacta, WSOY, 2006.12.10.2006 18:02Helsingin kaupunginkirjasto

Ellun kanan alkuperää kyseltiin myös Turun sanomien nettisivuilla ja siellä vastattiin näin: ""Ellun kana" on Suomen kansan laajalti tuntema huoleton eläin, joka kirjallisuudessa on yleensä humalassa. Sanontaa ovat käyttäneet muun muassa Mika Waltari, Lauri Viita ja Väinö Linna. Tuntemattomassa sotilaassa luutnantti Koskela "varoittaa" miehiä kiljun valmistuttua: "Asialliset hommat suoritetaan, muuten ollaan kuin Ellun kanat." Sanonnan pohjimmaista alkuperää tuskin tietää kukaan." http://www....31.7.2006 14:12

Sakari Virkkusen toimittamassa Suomalaisessa fraasisanakirjassa mainitaan ainoastaan eilisen teeren pojan tarkoittavan tulokasta kokematonta. Kysyimme asiaa myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, heillekään ei selvinnyt sanonnan alkuperä. Nykysuomen sanakirjan lipustossa aikaisimmat tiedot ovat peräisin 1930-luvulta. Sanonta liittyy selvästi eräkulttuuriin ja saattaa siten olla vanhakin. Suomalainen fraasisanakirja , toimittanut Sakari Virkkunen Otava 1981 http://www.kotus.fi6.8.2006 00:08Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Luetuimmat (543)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut