Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Puolalaisen majakkasivun http://www.latarnie.pl/ mukaan Sopotin majakan koordinaatit ovat 54°26'48''N 18°34'24''E osoite Plac Zdrojowy 3 Gdańskin Uuden sataman (Port Nowy) majakan 54°24'28''N 18°39'50''E osoite ulica Przemysłowa 6 a ja Gdańskin Pohjoissataman (Port Północny) majakan 54°24'0''N 18°41'8''E osoite ulica Poinca 1 Mainitun puolalaisen majakkasivun toimituksella on sähköpostiosoite, josta varmaan jollain kansainvälisellä kielellä voi kysyä lisätietoja biuro@akcept.eu1.8.2012 11:11Helsingin kaupunginkirjasto

Purjelaivan onkin vaikeaa rantautua myötätuulessa ilman moottoria. Monissa nykyaikaisissa purjealuksissa on apumoottori. Purjelaivat on perinteisesti ankkuroitu etäämmälle rannasta ellei satamaan tulo ole ollut välttämätöntä. Purjealuksen vauhtia säädellään purjeiden asentoa muuttamalla ja purjeet voidaan myös laskea, jolloin vauhti hidastuu, mutta alus ajelehtii tuulen ja aallokon mukana. Aikoinaan laivat monesti joutuivat odottelemaan suotuisia tuulen suuntia, päästääkseen turvallisesti...5.7.2012 21:57Helsingin kaupunginkirjasto

Merimiesten lääkärintarkastuksista säädetään Laissa laivaväen lääkärintarkastuksista 17.12.2010/1171. Lain 6 § Laivaväen lääkärintarkastukset ulkomaanliikenteessä Alkutarkastuksen ulkomaanliikennettä varten tekee merimieslääkäri merimiesterveyskeskuksessa. Erityisen painavasta syystä merimieslääkäri voi tehdä alkutarkastuksen myös muualla. Tällöin alkutarkastus on tehtävä uudelleen merimiesterveyskeskuksessa viimeistään kolmen kuukauden kuluttua muualla tehdystä alkutarkastuksesta. ja 7 §...22.1.2012 18:11Helsingin kaupunginkirjasto

Viitat ja poijut ovat kelluvia. Ne kytketään pohjaan ankkurikettingillä tai -köydellä. Poijun alaosassa on vastapaino, joka pitää sen asennossaan. Kettingin pituus on 1–2 kertaa veden syvyys, joten poiju liikkuu 20 — 30 m asemapaikkansa ympärillä. Viitta kelluu ilman vastapainoa ja se on kiinnitetty pohjaan kireällä kettingillä, joka pitää sen paikallaan. Reunamerkki on kiinteästi pohjaan asennettu betonivalulla, junttaamalla tai kalliokiinnityksellä. http://portal.liikennevirasto.fi/...19.7.2011 17:45Helsingin kaupunginkirjasto

Eirik Hornborgin Purjehdusmerenkulun historia -teoksessa on jonkin verran mainintoja Englannin ja Alankomaiden Itä-Intian kauppakomppanian tekemistä matkoista sekä niiden keskimääräisistä purjehdusajoista 1600-1800-luvuilla. Mainintoja on esimerkiksi matkoista Bataviaan, nykyiseen Jakartaan Indonesiassa. Eräältä hollantilaiselta Itä-Intian purjehtijalta kerrotaan kuluneen vuonna 1650 Bataviaan 130 päivää, mikä oli huima suoritus tuona aikana. Toinen maininta on vuodelta 1659, jolloin sama matka...19.6.2011 13:12Helsingin kaupunginkirjasto

Niilo Wälläri toimi Suomen Merimies-Unionin puheenjohtajana vuosina 1938–1967. Talvisodan aikana Merimies-Unionin johto ja puheenjohtaja Wälläri siiryivät Ruotsiin. HelMet-kirjastojen kokoelmista löytyy ainakin kolme kirjaa aiheesta: Soukola, Timo: Riistorauhaa rikkomassa:Suomen Merimies-Unionin ja sen edeltäjien vaiheita 1905-2000 (Otava, 2003). Noin 600-sivuinen teos on varsin perusteellisen oloinen tutkimus unionin alkutaipaleilta nykypäivään, sisältäen luvun Unionin johto siirtyy Ruotsiin...11.10.2010 16:10Helsingin kaupunginkirjasto

Hei! Siljalta kerrottiin, että M/S Silja Symphonyn kapteenit ovat: Ola Bengtsson, Tobias Magnusson ja Sune Hällström.28.7.2010 12:07

Tiedustelimme asiaa Liikenneviraston Tieto- ja arkistopalveluista ja saimme seuraavanlaisen vastauksen: Mitään yhtä, tiettyä teosta tai tietokantaa eivät valitettavasti osaa suositella vastaukseksi asiakkaan kysymykseen. Teoksen Navis Fennica. Suomen merenkulun historia osa 1 Puuruuhista syvänmeren aluksiin löytyy joitakin kaavakuvia erityyppisistä purjelaivoista (mm. nelimastoparkin purjeet, kuvia erilaisista purjealusten rungoista ja muutaman eri tyyppisen purjelaivan kuva) ja melko...20.7.2010 00:05

Poijut ja väyliä osoittavat viitat on ankkuroitu meren tai järven pohjaan ankkurikettingin tai -köyden avulla. Kuvia ja lisätietoja löydät Liikenneviraston Merenkulun sivuilta: http://portal.fma.fi/sivu/www/fma_fi/merenkulun_palvelut/vaylat_kanavat/turvalaitteet http://portal.fma.fi/sivu/www/fma_fi/merenkulun_palvelut/vaylat_kanavat/turvalaitteet/turvalaitetyypit19.7.2010 10:26

Hei! Irving Johnson (1905-1991) oli yhdysvaltalainen merimies, seikkailija, kirjailija ja elokuvantekijä, joka tallensi varhaisiin kotielokuviinsa harjoitteluaan merielämää varten. Hän ehti työskennellä kapteenina ja miehistön jäsenenä useilla eri laivoilla. http://en.wikipedia.org/wiki/Irving_Johnson Johnsonin elokuvia myydään verkkokaupoissa. Around Cape Horn (1929) http://www.amazon.com/Around-Cape-Horn-Johnson-Sailing/dp/B000W8MMO2 Irving Johnson High Seas Adventurer http...16.7.2010 17:18Helsingin kaupunginkirjasto

Voimanlähteestä (tuuli, hiili, öljy, ydinreaktori)riippumatta laivaa ohjataan ruorin tai ohjaussauvan ja peräsimen avulla. Ruori tai peräsin voi olla yhteydessä peräsimeen mekaanisesti, hydraulisesti, sähkömekaanisesti tai sähköhydraulisesti. Nykyään suhteellisen isoja aluksia ohjataan myös vesisuihkumoottoreiden avulla niin, että ulossuihkuava vesi ohjataan tietynlaisten suuttimien kautta joko oikealle tai vasemmalle. Satelliittinavigaattoreiden myötä ohjaus ja navigointi toimivat...3.8.2009 20:10Helsingin kaupunginkirjasto

Alla olevien verkkosivujen mukaan SOS otettiin käyttöön, koska se oli helppo lähettää morseaakkosilla (… --- … / S= …, O= ---, S= …). On mahdollista, että erilaiset tulkinnat siitä, mistä sanoista nämä kirjaimet juontavat juurensa johtuu yksinkertaisesti siitä, että näiden avulla helpotettiin hätämerkin painamista muistiin. Seuraavassa muutamia tällaisia sanayhdistelmiä: Save Our Ship, Save Our Souls, Save Our Seamen, Send Our Saviour. http://fi.wikipedia.org/wiki/SOS http://en.wikipedia....21.4.2009 02:45Helsingin kaupunginkirjasto

Vahtivuorojärjestelmästä, jossa on 4 tunnin työjakso ja 8 tunnin vapaa jakso käytetään nimitystä 4-8-vahtijärjestelmä. Vahtivuorot ovat 00.00 – 04.00 koiravahti 04.00 – 08.00 aamuvahti 08.00 – 12.00 aamupäivävahti 12.00 – 16.00 keskipäivävahti 16.00 – 20.00 iltapäivävahti 20.00 – 24.00 iltavahti Lähde Tissari, Erkki. Vahtimiehen laivatieto ja merimiestaito. Kotkan sopusointu, 2000.16.3.2009 03:44

Merenkulun keskustelupalstalta FCBS Forumilta löytyi hieman tietoja Harunin vaiheista. Harun poistui liikenteestä 1996, kun reittialue kilpailutettiin. Nopea, mutta ilmeisen runsaasti polttoainetta kuluttava alus sai uuden nimen "Helmi" ja siirrettiin Raumalle odottamaan myöhempää käyttöä. Keväällä 2003 harkittiin sen hankintaa Ahvenanmaalle, mutta lopulta alus päätyi Ruotsiin. http://www.fcbsweb.com/forum/index.php?topic=7921.msg63561#msg63561 .1.9.2008 14:51Helsingin kaupunginkirjasto

Muistikuva ei ihan täydellisesti täsmää, sillä Juno-laiva ajoi miinaan jo 30.10.1939, siis kuukausi ennen talvisodan syttymistä. Tapahtumapaikka ei myöskään ollut Suomenlahti vaan Pohjanmeri Englannin itärannikolla. Juno (II), alkuperäiseltä nimeltään Lormont, oli Englannissa v. 1920 rakennettu höyrylaiva, jonka Suomen höyrylaiva oy oli ostanut v. 1934. Sen tekniset tiedot olivat 1241.36 brtn 503.45 nrtn 2100 dwt 1590 ihv. Yhtiöllä oli ollut aikaisemminkin samanniminen laiva, Juno (I), joka oli...7.7.2008 14:09Helsingin kaupunginkirjasto

Valitettavasti käytössäni ei ole mainitsemaanne tullikamarin muistiota. Eirik Hornborg kuitenkin esittää teoksessa Helsingin kaupungin historia 2. - Helsinki, 1950. s. 430-431 Kauppakollegion vastaavan tilaston vuoden 1807 viimeiseltä päivältä, joka sisältää tiedot 28 aluksesta, joista 18 oli tuolloin merimatkalla ja 10 kotona. Jos mittapuuksi otetaan vähintään 20 lästin kantavuus (joita 4 edellä mainituista ei ollut), lisäksi eräät vuoden aikana myydyt laivat, tulee yhteisluvuksi 3234...3.11.2007 20:51Helsingin kaupunginkirjasto

Sääntöjä veneen tai laivan nimelle ei ole. Veneet ja laivat rekisteröidään eri paikoissa riippuen koosta ja käytöstä. Moottoriveneitä rekisteröivät maistraatit. Maistraatin venerekisterin verkkosivut kertovat faktatietoa veneen rekisteröinnistä ja tarjoavat koottua tietoa Suomessa rekisteröidyistä veneistä, ks. http://www.maistraatti.fi/venerekisteri.html Maistraatin moottorivenerekisterin tietopalvelusta voit mm. etsiä suosituimpia veneiden nimiä, ks. http://194.89.205.69/cgi-bin/...5.2.2007 16:02

Merisäästä on meiltä kysytty ennenkin ja tässä vastaus arkistostamme: "Meteorologinen näkyvyys on mitta ilman läpinäkyvyydelle. Näkyvyyden automaattiseen määritykseen käytetään laitteita, jotka perustuvat sähkömagneettisen säteilyn vaimenemiseen tai sirontaan ilmassa. Näkyvyyttä määritellään edelleen myös ilman apuvälineitä. Tällöin oletetaan eri etäisyyksillä sijaitsevien kohteiden etäisyydet tunnetuiksi. Nämä voidaan määrittää kartasta, mutta monesti ongelmana voi olla rajoittunut horisontti...19.1.2007 15:57Helsingin kaupunginkirjasto

Hepoasteet (engl. horse latitudes) on merenkulkutermi. Sillä viitataan vyöhykkeeseen 30 - 35 astetta sekä pohjoisella että eteläisellä pallonpuoliskolla. Hadleyn kiertoliikkeestä johtuen ilmavirtaus on näillä alueilla laskeva ja se aiheuttaa lähes pysyvän korkeapaineen. Alueelle on tyypillistä kuuma, kuiva ja vähätuulinen sää. Mantereilla näille leveysasteille osuvat esim. Saharan ja Kalaharin aavikot. Nimen alkuperä on epävarma. Suomeen se on käännetty englannin kielestä. Horse latitudes on...16.1.2007 20:32Helsingin kaupunginkirjasto

Sivulta: http://www.paatti.com/sanastopaatti/index.htm löytyy seuraava tieto: "Lasi, aikamerkki, lyödä lasia, esim. vahdinvaihdon merkiksi. Merkki joka annetaan laivakellolla aina 1/2 tunnin kuluttua, myös nelituntisen vahdin 1/8. Lasit ilmoittaa lasivahti tai perää pitävä merimies. Nimitys johtuu niiltä ajoilta, jolloin aika mitattiin puolen tunnin hiekkalaseilla" (eli tiimalasilla). Eli laskeminen aloitettiin aina uuden vahtivuoron alusta, ja lasien määrä riippui siitä, kuinka monta...18.9.2006 16:32

Vastaukset (20)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi: