Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Helsingin työväentalon torniin vietiin lauantain 26.1. ja sunnuntain 27.1.1918 välisenä yönä lyhty, merkiksi siitä, että punakaarti oli ottanut vallan Helsingissä ja että työväen vallankumous oli alkanut. Joidenkin lähteiden mukaan lyhty syttyi vasta seuraavana iltana. Lyhty paloi tornin huipulla vielä seuraavina öinä. Tietoa siitä, kuinka pitkään se paloi, ei ole säilynyt. Lyhdystä ei ole...25.1.2012 14:17Helsingin kaupunginkirjasto

Kun oma kansa käy sotimaan keskenään, arpeutuvat haavat hitaasti. Siksi sodan nimityskin voi olla herkkä asia. Kuten Ylen verkkosivujen artikkelin otsikossakin todetaan: "Sisällissota vuonna 1918 kesti neljä kuukautta – taistelu sodan nimestä sata vuotta". Poliittiset ja ideologiset painotukset vaikuttavat sanavalintoihin. Vapaussota-termiä on pidetty nimenomaan voittajaosapuolelle mieleisenä. Se kuulostaa hyvältä,...11.6.2018 19:51Helsingin kaupunginkirjasto

Verkosta löytyy muutama maininta tutkija Lars Westerlundin selvittämistä Ruotsin miehitysaikeita koskevista tiedoista. Tästä kirjoitti mm. Turun Sanomat vuonna 2005. Artikkelin mukaan Ruotsissa suunniteltiin joukkojen lähettämistä Suomeen ennen vuoden 1918 sisällissotaa. Hankkeen takana olleet aktivistit halusivat Suomen osittaisella miehityksellä ajaa maassa olleita venäläisjoukkoja pois ja liittää maan tiukemmin...16.5.2018 17:50Helsingin kaupunginkirjasto

Verkkolähteet Valkokukkakomiteasta ovat tosiaan hyvin vähäisiä. Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyi pari teosta, jotka sisältävät jonkin verran tietoa komitean toiminnasta. Idean valkoisten tekokukkien myyntiin sotainvalidien hyväksi esitti komitealle Mannerheimin sisar Sophie Mannerheim. Valkokukan suunnitteli taiteilija Irma Wahlroos. Jokainen jäsen sitoutui valmistamaan 5 000 kukkaa. Komiteaan kuului noin neljäkymmentä naista, sek...9.12.2017 15:10Helsingin kaupunginkirjasto

Aiheesta ei näytä paljon materiaalia löytyvän. Paikallishistoriassa Perälä, Väinö Mynämäki 1260-1960. - Mynämäen kunta, 1963 s. 409-414 käsitellään vuosien 1917-1918 tapahtumia, lähinnä kansanhuollon ja ihmisuhrien kannalta. Perälä arvioi aikakauden lehtikirjoittelun perusteella, että isoja yhteenottoja ei paikkakuntalaisten kesken ole ollut. Mynämäell...8.6.2017 16:44Helsingin kaupunginkirjasto

Rumalla rakennuksella kysyjä tarkoittanee vuonna 1907 valmistunutta Tampereen tavara-asemaa. Aamulehden uutisoinnin mukaan "tavara-aseman arvoa perustellaan sen iällä, arkkitehtuurilla ja sillä, että se on olennainen osa Tampereen keskustan rakennusperintöä". Vuonna 2003 laaditussa rakennushistoriaselvityksessä todetaan mm. "Ratapihan itäpuolella veturitallit ja tavara-asema muodostavat asemarakennuksen kanssa...20.8.2016 14:39Helsingin kaupunginkirjasto

Kirjallisuutta aiheesta: Suomen lastensuojelun historia / Panu Pulma, Oiva Turpeinen. - Lastensuojelun keskusliitto, 1987 [erikoisesti sivut 123-136] Lähinnä tamperelaisen aineiston pohjalta laadittuja, mutta monelta osalta yleispäteviä tutkimuksia Punaorvot / Mervi Kaarninen. - Minerva, 2008 Aatteen voimalla - punaorpojen ja -leskien avustaminen Tampereella 1918-1925 ja työväenjärjestöjen osallistuminen avustustyöhön:...14.2.2017 09:33Helsingin kaupunginkirjasto

Vapaussodan invalidien liitto perustettiin vuonna 1924. Liitto lakkautettiin Katajanokan Kasinolla pidetyssä kokouksessa 25. marraskuuta 1987. Tuolloin jäseniä oli hengissä vielä 63. Viimeinen sodan invalideista kuoli 17. joulukuuta 1997. Hän oli Varkauden taistelussa 21.2.1918 silmään haavoittunut ja myöhemmin sokeutunut Jalmari Timonen. Liiton jäsenet olivat voittajaosapuolen veteraaneja. Heti sodan jälkeen alettiin valmistella lakia...18.12.2016 16:33Helsingin kaupunginkirjasto

Valkoisten puolella taistelleista veteraaneista viimeinen Lennart Rönnback kuoli 4.11.2007 102-vuotiaana. Viimeinen elossa ollut kansalaissodan veteraani, punakaartiin kuulunut Aarne Arvonen eli 111-vuotiaaksi. Hän kuoli 1.1.2009. Luotettavia tilastoja rintaman molempien puolten elossa olevista veteraaneista viime vuosikymmeninä on vaikea löytää. Vapaussodan perinneliitto esittää sivuillaan arvioita valkoisten veteraanien osalta ja liiton mukaan vuonna...21.12.2015 20:23Helsingin kaupunginkirjasto

Tuollaista kirjaa ei taida olla olemassa. Jos aikaa ja kiinnostusta riittää vain yhden kirjan lukemiseen, suositeltavin olisi epäilemättä Pertti Haapalan ja Tuomas Hopun toimittama Sisällissodan pikkujättiläinen. - WSOY, 2009 Tiedot sen sisältämistä artikkeleista löytyvät esim. pääkaupunkiseudun kirjastojen luettelosta http://www.helmet.fi/record=b1917609~S9*fin Artikkeleihin liittyy kirjallisuusviitteitä, joiden avulla pääsee pidemmälle. Joitakin muita kirjoja: Suomen...7.3.2012 01:39Helsingin kaupunginkirjasto

Anteeksi kovasti vastauksen viivästyminen. Punaisten väkivallanteot kohdistuivat helmikuussa 1918 sodan jo alettua pääasiassa suojeluskuntalaisiin, jotka pyrkivät pohjoiseen valkoisten yhteyteen tai jotka jäivät kiinni punaisten alueellaan tekemissä selustan puhdistustoimenpiteissä. Myös siviiliväestö joutui lukuisten väkivallantekojen kohteeksi. Näistä osa oli täysin sattumanvaraisia. Syynä oli yleensä punakaartilaisten ja alempien päälliköiden kurittomuus ja mielivalta. Punaisten johdon ja...29.8.2012 11:06Helsingin kaupunginkirjasto

Ylipäällikkö Mannerheim päätti hieman ennen vapaussodan päättymistä perustaa erityisen kunniamerkin päämajan toimintaan ansiokkaasti osallistuneille upseereille. Merkin esikuvana oli Akseli Gallen-Kallelan ehdotus vapaudenristiksi. Sitä jaettiin ylipäällikön harkinnan mukaan päämajan toimintaan ennen 16.5.1918 osalllistuneille henkilöille. Merkistä käytetään usein nimitystä P...26.11.2014 10:40Helsingin kaupunginkirjasto

Valitettavasti tähän ei löydy vastausta. Jussi T. Lappalaisen (1, s. 193-196) mukaan punakaartilaisille yritettiin luoda yhtenäistä asua, mutta hanke jäi keskeneräiseksi. Kaartin punainen merkkinauha lienee täyttänyt kokardin tehtävää, sillä se oli alkuaan kiinnitetty päähineeseen. Myöhemmin - maaliskuussa - se määrättiin siirrettäväksi käsivarteen. Joissakin ajan...18.8.2014 15:50Helsingin kaupunginkirjasto

Haudan yksiselitteinen paikallistaminen ei nyt ole ihan onnistunut. Olisiko kysymyksessä Tapaninkylän puustellin metsän haudasta? Täältä on vuonna 1970 (tai 1971) siirretty seitsemän 16.5.1918 teloitetun vainajan jäännökset Malmin hautausmaan kortteliin 23. Haudasta http://www.tkm.fi/punamuisto2.cgi?sij_kunta='Helsinki' (kohta Malmin hautausmaa) Hautapaikalle on toukokuussa 2012 paljastettu muistokilpi. http://www....27.3.2014 15:01Helsingin kaupunginkirjasto

Luultavasti ei. Tiedetään, että Etsivä Keskuspoliisi oli kortistoinut punikkiepäillyt mahdollisimman tarkoin ja että tiedot olivat armeijan ja suojeluskuntien käytössä. Voimassa oli ja on edelleen kielto päästää kumouksellisia aineksia upseerin uralle. 25.11.2013 11:44Helsingin kaupunginkirjasto

Jukka I. Mattila on kirjoittanut ja koonnut teoksen Mannerheimin valkoisen armeijan sotilaspuvut (Maanpuolustuskorkeakoulun Sotahistorian laitos julkaisusarja 2. N:o -15/2009. ISBN 978-951-25-2073-2). Teosta on saatavilla pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa. 21.10.2013 14:01Helsingin kaupunginkirjasto

Vantaan historiasta löytyy runsaasti kirjallisuutta ja Vantaan kaupungin sivuilla on tiivis esitys kaupungin historiasta. Varhaisimmat Vantaata, Helsinge - Helsingin pitäjä, koskevat merkinnät ovat jo 1300-luvulta. Helsingin kirkkopitäjä syntyi 1370-90-luvuilla ja pitäjän vanhin kirkkoherra mainitaan vuonna 1395. Historiikissa todetaan, että Helsingin maalaiskunta syntyi vuonna 1865 ja kaupunki Vantaasta tuli vuonna 1974. Helsingin pitäjän...17.10.2013 17:56Helsingin kaupunginkirjasto

Kysyin asiaa Kansalliarkistolta, joka ylläpitää Suomen sotasurmat 1914-1922 tietokantaa. Sain seuraavan vastauksen. "Hei, Suomen sotasurmat 1914-1922 -tietokannassa (www.arkisto.fi/sotasurmat) käytetyt termit mestattu, teilattu ja teloitettu viittaavat ampumalla teloittamiseen. Kun tietokantaa muodostettiin, päätettiin alkuperäisasiakirjojen ilmaisut esittää muotoilemattomina ja siksi nämä samaan asiaan viittaavat k...7.3.2013 10:09Helsingin kaupunginkirjasto

Aluksi joitakin tutkimuksia, joissa käsitellään punaista keskus- ja paikallisvaltaa Rinta-Tassi, Osmo Kansanvaltuuskunta punaisen Suomen hallituksena. - Opetusministeriö, 1986. - (Punaisen Suomen historia 1918) Piilonen, Juhani Vallankumous kunnallishallinnossa. - Opetusministeriö, 1982. - (Punaisen Suomen historia 1918) Punaisten oikeusajattelua ja heidän oikeuslaitostaan esittelee Siro, Jukka Tuomiovalta kansalle : vallankumousoikeudet sisällissodassa vuonna 1918. - Suomalainen...5.5.2012 21:17Helsingin kaupunginkirjasto

Varmasti ainakin hänen erottamisestaan on arkistoissa joku asiakirja. Tsaarinvallan kaaduttua vuonna 1917 laillisen ja kaikkien luottamusta nauttivan järjestysvallan luominen oli keskeiseksi tunnustettu tarve. Tässä mielessä työväenjärjestötkin pyrkivät sijoittamaan omia miehiään paikallisiin poliisilaitoksiin. Varsinkin suurimmissa kaupungeissa vasemmistolaisiksi arvioitujen poliisimiesten osuus oli jo aikaisemminkin ollut vahva. Omaa järjestysvaltaa punaiset eivät ehtineet luoda koko...13.4.2012 23:56Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (45)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut