Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Valaat ovat nisäkkäitä ja ne lisääntyvät synnyttämällä eläviä poikasia. Useimmilla valaslajeilla on lisääntymisrituaaleja, joihin kuuluu vaellus parittelualueelle jopa tuhansien kilometrien päähän niiden tavallisilta ruokailualueilta. Toiset lajit taas, kuten grönlanninvalas, pysyttelevät samoilla seuduilla koko vuoden. Urokset kilpailevat keskenään naaraiden suosiosta ja kosiskelevat...25.9.2018 19:05Helsingin kaupunginkirjasto

Orava ei ole petoeläin kuten esimerkiksi susi tai ilves, mutta oravaa voi pitää tavallaan petona, koska se syö satunnaisesti myös eläinravintoa kuten linnunmunia ja -poikasia. Oravat saavat osan tarvitsemastaan nesteestä ravinnostaan, ne pärjäävät siis talvellakin vaikka niiden tavanomaiset juomapaikat jäätyisivät. 13.3.2018 09:29Helsingin kaupunginkirjasto

Suomessa nisäkkään ensimaitoa, heti synnytyksen tai poikimisen jälkeen erittyvää äidinmaitoa kutsutaan usein ternimaidoksi. Sana on peräisin maamme länsimurteista. Muissa kielissä on omia nimityksiään, monet niistä latinan colostrum-sanan johdannaisia. Ei vastaaja ainakaan löytänyt mitään tiettyä nisäkästä, jonka ensimaitoa kutsuttaisiin yleisesti jollakin muista poikkeavalla...12.12.2017 12:58Helsingin kaupunginkirjasto

Rauhoitu hyvä mies! Äläkä telo itseäsi enempää ikkunasta hyppimällä. Vaikka vastaus ei tässä selviäkään, on sinulla vielä elämässäsi niin paljon muita haasteita, ettei kannata yhteen muumikysymykseen juuttua. Muumit ovat peikkoja. Onko peikko sitten nisäkäs? Vaikea sanoa satuhahmosta. Wikipedian mukaan nisäkkäät ovat tasalämpöisiä, selkärankaisia eläimi...22.2.2016 14:59Helsingin kaupunginkirjasto

Naaman tuntokarvoja esiintyy monilla nisäkäslajeilla, kuten esimerkiksi koiraeläimillä, jyrsijöillä ja hylkeillä. Biologiassa tuntokarvoista käytetään nimeä vibrissa eli sierainkarva. Nimityksellä viitataan eläimen kuonossa tai muualla naamassa kasvaviin tuntokarvoihin. Joillain lajeilla niitä voi olla muuallakin kuin pään alueella. Esimerkiksi kesykissalla niitä on eri puolilla turkkia....18.2.2016 11:48Helsingin kaupunginkirjasto

Kokonsa puolesta Bengtskäriä voinee pitää lähinnä luotona. Kasvillisuutta on karussa ympäristössä niukasti ja suuri osa pinta-alasta on paljasta graniittia. Eloperäinen maa-aines on osin ihmisen tuomaa. Nisäkkäille ei juurikaan ravintoa ole tarjolla. Peltomyyriä oli kuitenkin jossain vaiheessa riesaksi asti. Kanta lienee nykyisin pienentynyt huomattavasti. Toinen Bengtskärin tienoilla tavattava nisäk...12.10.2015 18:00Helsingin kaupunginkirjasto

Trooppisilla alueilla leopardit lisääntyvät ympäri vuoden, mutta alueilla, joilla vuodenaikojen vaihtelu on suurempaa, lisääntyminen on kausittaista. "Naaraan kiima kestää yleensä noin 6–7 päivää.Tällöin se laskee maahan erityistä uroksia houkuttelevaa virtsaa ja houkuttelee niitä myös äänen avulla. Naaraalle tulee usein useita kosijoita, jolloin urokset tappelevat keskenään ja...31.3.2015 14:53Helsingin kaupunginkirjasto

Nisäkäslajeista Monacon alueelta löytyvät ainakin kontiainen, siili, peltohiiri, kettu, lumikko, metsäkauris, sillivalas ja kaksi delfiinilajia (Delphinus delphis ja Stenella coeruleoalba). Lisäksi sieltä tietysti tavataan lukuisia hyönteis-, kala- ja lintulajeja, joita en tilanpuutteen vuoksi lähde tässä luettelemaan. Birds of Europe -sivustolla listatut linnut löytyvät lähdeluettelon linkin takaa. 30.3.2015 12:42Helsingin kaupunginkirjasto

Lähteiden mukaan käytännössä lähes aina yhden poikasen kerrallaan. Naarasvalaan raskaus voi kestää lajista riippuen 9-18 kk, yleisimmin 10-12 kuukautta. 22.11.2013 14:40Helsingin kaupunginkirjasto

Tutkituin delfiini- ja valaslaji on ylivoimaisesti pullokuonodelfiini (entiseltä nimeltään pullonokkadelfiini), joka on samalla myös laajalle levinnein ja tunnetuin delfiinilaji. Pullokuonojen kommunikointia on alettu tutkia viimeisten vuosikymmenten aikana teknisten apuvälineiden kehityttyä. Delfiinien juttelu on nimittäin ihmisen näkökulmasta huiman nopeaa, sillä yksi äännähdys kestää vain n. 17-80...1.10.2012 19:07

Valaiden lahkoon kuuluu kaksi alalohkoa hetulavalaat ja hammasvalaat. Hammasvalaita oli vuonna 1998 painetun Nisäkkäät 1, teoksen mukaan yhteensä 66 lajia 33 suvussa. Kaikkia lajeja ei mainita kirjassa. Näillä englanninkielisillä sivuilta löytyy laajempi luettelo: http://oceanwildthings.com/2011/05/list-of-toothed-whales-including-dolphins/ Pyöriäiset 6 lajia 3 suvussa pyöriäinen, silmälasipyöräiset, kalifornianpyöriäinen, mustapyöriäinen, rosopyöriäinen, suihkupyöriäinen Delfiinit, 32...18.7.2012 20:51Helsingin kaupunginkirjasto

Lehmiltäkään ei tipu tasaiseen tahtiin maitoa, vaan eniten sitä heruu juuri vasikoimisen jälkeen ja siitä maidontuotanto pikku hiljaa vähenee, joskin säännöllinen lypsäminen jossain määrin stimuloi maidoneritystä sääteleviä hormoneja. Välillä lehmän on hyväkin olla tuottamatta maitoa eli ummessa, jotta utareet eivät tulehdu. Maidontuotanto alkaa sitten taas, kun lehmä on jälleen poikinut. Lehmän täytyisi siis olla mielellään vuosittain tiineenä, että maidontuotanto pysyy vakaana. Toinen...19.6.2012 17:12Helsingin kaupunginkirjasto

Ihon rauhaset ovat nisäkkäille luonteenomainen piirre. Useiden nisäkkäiden hikirauhaset ovat kuitenkin surkastuneet. Varsinkin pitkäkarvaisten nisäkkäisen lämmönsäätely hikirauhasten avulla ei onnistu. Ne viilentävät kehoaan läähättämällä nopeasti. Hikirauhasia niillä on jäljellä vain tassujen alapinnoilla. Niiden tuottama erite on kuitenkin muuntunut hajusteita ja rasvoja sisältäväksi hitaasti haihtuvaksi nesteeksi. Vain jotkin lyhytkarvaiset nisäkkäät hoitavat ruumiinlämmönsäätelyä...7.3.2012 14:11Helsingin kaupunginkirjasto

Hirvien kiima-aika alkaa Suomessa elokuun lopussa/syyskuun alussa ja saavuttaa huippunsa syyskuun loppupuolella. Maan pohjoisosissa se on kolmisen viikoa myöhemmin, lyhyempi ja rajumpi. Kiimakautta säätelee elinalueen vuotuinen valorytmiikka. Hirvisonnit alkavat liikkua aktiivisemmin ja hakeutua naaraiden läheisyyteen. Sonnit pyrkivät viestittämään itsestään lähiseudun naaraille kaivamalla maahan kiimakuoppia merkiten aluetta ikäänkuin odotusreviirikseen. Tuoksun leviämistä tavoitellaan...16.7.2011 21:10Helsingin kaupunginkirjasto

Hyvinkin mahdollisesti paras nenä on karhulla. Sinänsä kontion aivoissa on hajuja varten varattu aivan keskivertokokoa oleva alue, mutta vastaavasti sen sieraimet ovat suuret. Ja nenän limakalvot ovat poimuilla niin, että tilaa löytyy tuhansille hajureseptoreille. Poimuineen turrin limakalvot ovat itse asiassa 100 kertaa laajemmat kuin ihmisen. Karhulla on myös vielä jäljellä ns. Jacobsonin elin (lat. organum vomeronasale), joka monilta eläimiltä on jo surkastunut. Tämä erityisesti kemiallisia...10.7.2011 10:45Helsingin kaupunginkirjasto

Kookkain nisäkäs Suomen merialueilla on harmaahylje eli halli (Halichoerus grypus). Sen pituus on yleensä 170-280 cm, häntä 15-25 cm. Paino on 100-280(300)kg, uros naarasta kookkaampi. Elinikä jopa yli 40 vuotta. Lähde: Nisäkkäät/ [Petri nummi, päätoimittaja] [Espoo]: Weilin + Göös, 199729.6.2011 15:36

Kyllä luonto on ihmeellinen! Kun seikkailin luonnontieteen ihmemaassa, silmiini ei osunut tietoa että mikään muu lintu kuin kalkkuna olisi onnistunut lisääntymään suvuttomasti. Tämä tieto sinänsä on jo aika vanha, alkuperäinen tutkimus on julkaistu jo 1980. Voi olla että muutkin linnut moiseen pystyisivät, joissakin lähteissä sanotaan vain "linnut", määrittelemättä tarkemmin. Vuonna 2004 syntyi partenogeneettisesti aikaansaatu laboratoriohiiri, joka sai nimen Kaguya. Jos oikein ymmärsin, kyse...7.6.2011 11:26Helsingin kaupunginkirjasto

Jos nyt ei ihan kaikilla, niin ainakin suurimmalla osalla nisäkkäistä on seitsemän kaulanikamaa. Ensimmäinen selitys tälle lukumäärien samuudelle lienee se, että kaikki nisäkäslajit ovat polveutuneet samasta sukuhaarasta. Tämä ei kuitenkaan täysin selitä, miksei kaulanikamien määrässä ole enempää vaihtelua. Yksi uskottava selitys ilmeisesti on, että kaulanikamien määrää säätelevä geeni estää nisäkkäillä myös lapsuusiän syöpien muodostumista. Nikamien määrään muutoksia aiheuttavat mutaatiot...1.4.2011 22:15Helsingin kaupunginkirjasto

Hei! Delfiineillä ei ole hajuaistia, kuten ei ole muillakaan valailla. Delfiinien tärkeimmät aistit ovat näkö- ja kuuloaisti. Valaiden sieraimet ovat muuntuneet päälaella sijaitseviksi puhallusaukoiksi. Niiden avulla hengittäminen käy sujuvasti uidessa. Lähteet: http://www.sarkanniemi.fi/akatemiat/delfiinit.html http://www.wwf.fi/ymparisto/uhanalaiset_lajit/ulkomaiset/delfiinit.html http://fi.wikipedia.org/wiki/Delfiinit http://www.dolphins-world.com/ http://www.wwf.fi/ymparisto...11.12.2010 11:58Helsingin kaupunginkirjasto

Hei! Valaiden sisäpuoli esitetään myyteissä ja tarinoissa avarana tilana, jonne ihminen mahtuu vaivatta. Todellisuudessa valaiden sisätila täyttyy sen sisäelimistä. Valaiden vatsa jakaantuu useaan mahalaukkuun. Valaan vatsaan joutuvalla ei ylipäätään liene kovin suuria mahdollisuuksia selvitä hengissä. BBC:n verkkosivuilla julkaistussa humoristissävyisessä artikkelissa valaan nielaisemaa neuvotaan istumaan tiukalla kerällä ja - jos mahdollista - olemaan koskematta mihinkään. Valaan...16.9.2010 18:19Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (40)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut