Etsi
  • FI
  • SV
  • EN
  • Tietoa palvelusta
  • Rekisteröidy
  • Kirjaudu sisään
  • Palaute
  • Kysymykset
  • Aiheet
  • Kysy

Kaikki aihealueet
  • Yhteiskunta ja historia
  • Tiede
  • Tekniikka
  • Kulttuuri ja viihde
  • Harrastukset ja vapaa-aika
  • Elämä
  • Helsinki
  • Trivia
Tarkenna hakutulosta

Aiheet:

  • Arkkitehtuuri (32)
  • Helsinki (9)
  • Historia (8)
  • Rakentaminen (4)
  • Taiteet (4)
Lisää

    Avainsanat:

    • arkkitehtuuri (38)
    • Helsinki (10)
    • rakennukset (7)
    • historia (2)
    • Rooma (2)
    Lisää

      Vastaajat:

      • Helsingin kaupunginkirjasto (23)
      • Esko Räntilä (1)
      • Jouko Markkula (1)
      • V. V. Kandestoeber (1)

      Julkaistu:

      • 2012 (4)
      • 2011 (11)
      • 2010 (4)
      • 2009 (6)
      • 2008 (7)
      Lisää

        Aineistotyyppi:

        • text (38)
        Mikä on Suomen vanhin rakennus?
        Katsottu
        7096
        Vastaukset
        2
        Mikä on Suomen vanhin rakennus?
        Suomen vanhimpana rakennuksena voidaan pitää Jomalan kirkkoa Ahvenanmaalla. Sitä alettiin tiettävästi rakentaa 1260-luvulla. Keskiajan rakennusten ajoittaminen ei ole aivan ongelmatonta, asiakirjoja ja muita lähteitä on hyvin vähän. Varhaisia puisia kirkkoja tai muita rakennuksia ei ole meidän päiviimme asti säilynyt. Kivikirkkojen ja -linnojen rakentaminen kesti vuosikymmeniä tai -satoja. Ahvenanmaan kirkoista myös Saltvikin, Sundin, Lemlandin ja Hammarlandin kirkkoja alettiin rakentaa 1200-...16.8.2006 12:22Helsingin kaupunginkirjasto
        Mikä standardi määrittelee sen, että kaikkien toimistotilojen katot koostuvat...
        Katsottu
        1118
        Vastaukset
        2
        Mikä standardi määrittelee sen, että kaikkien toimistotilojen katot koostuvat...
        Onko asia todella näin niin siihen voi etsiä vastausta esim. Rakennustieto-tietokannasta. Tietokanta on käytettävissä mm. Aaltoyliopiston kirjastossa, Otaniemessä. Tietokanta löytyy kyseisen kirjaston elektronisten aineistojen Nelli-tietokannasta. http://otalib.aalto.fi/fi/27.7.2011 15:51Helsingin kaupunginkirjasto
        Miksi omakoti- ja rivitalot rakennetaan pääosin taitekattoisiksi, mutta...
        Katsottu
        971
        Vastaukset
        2
        Miksi omakoti- ja rivitalot rakennetaan pääosin taitekattoisiksi, mutta...
        Olette oikeassa siinä, että pientalot ovat kerrostaloja useammin viistokattoisia. Tosin monissa kerrostaloissa voi olla niin loiva harjakatto, että se katselijasta vaikuttaa tasakattoiselta. Taajama-alueilla kullekin alueelle tehty asemakaava (eli asemakaava-arkkitehti) määrittelee - monien muiden seikkojen ohella - useimmiten myös rakennusten kattokaltevuudet. Määräyksillä pyritään siihen, että alueesta muodostuisi ilmeeltään yhtenäinen. Sekä pien- että kerrostaloihin voidaan määrätä yhtä...6.2.2008 12:34Helsingin kaupunginkirjasto
        Hei,mistä voin saada tietooni, kuka arkkitehti on suunnitellut asuintaloni?
        Katsottu
        423
        Vastaukset
        1
        Hei,mistä voin saada tietooni, kuka arkkitehti on suunnitellut asuintaloni?
        Isännöitsijalla on hallussaan kaikki mahdolliset taloyhtiöön liittyvät asiakirjat. Isännöitsijän yhteystiedot löytyvät yleensä talon sisääntuloaulasta.11.9.2012 01:08Helsingin kaupunginkirjasto
        Miksi Roomasta ei löydy lainkaan uusia rakennuksia?Turistina Roomassa olen...
        Katsottu
        1119
        Vastaukset
        1
        Miksi Roomasta ei löydy lainkaan uusia rakennuksia?Turistina Roomassa olen...
        Totta on, että suurin osa Rooman rakennuskannasta on vanhaa. Viime vuosikymmeninä Rooman historialliseen keskustaan ja muille historiallisesti merkittäville alueille on rakennettu vain vähän uudisrakennuksia. Tähän ovat vaikuttaneet mahdollisten rakennuspaikkojen vähäisyys, mutta myös kaupunkilaisten ja päättäjien torjuva suhtautuminen uudisrakentamiseen. Roomassa on kuitenkin uudempaakin arkkitehtuuria. Kuten monissa muissa vanhoissa kaupungeissa, uutta rakennuskantaa löytää lähinnä kaupungin...10.8.2012 00:26Helsingin kaupunginkirjasto
        Miksi kerrostalojen ulkoseinissä näkee usein lukkoja, jotka eivät kuitenkaan...
        Katsottu
        1679
        Vastaukset
        1
        Miksi kerrostalojen ulkoseinissä näkee usein lukkoja, jotka eivät kuitenkaan...
        Kyseisten lukkojen takana on putki, josta löytyy taloyhtiön yleisavain. Ne ovat siis huoltomiesten käytössä.20.6.2012 00:50
        Tervehdys te joiila tieto on!
        Katsottu
        489
        Vastaukset
        1
        Tervehdys te joiila tieto on!
        Helsingissä on melko paljon tiiliarkkitehtuuria, yksi varmaan suurimmista tiilirakennuksista, ainakin varmaan korkeimmalla tornilla varustettu on Erottajan paloasema. Tässä Laura Kolben blogissa on kerrottu lisää siitä: http://laurakolbe.blogspot.com/2011/09/palolaitos-juhlii-ja-helsinki-hurraa.html ja tässä valokuva: http://fi.wikipedia.org/wiki/Erottajan_paloasema Ehkä asiaa voisi myös tiedustella myös täältä: http://www.mfa.fi/2.4.2012 14:32Helsingin kaupunginkirjasto
        Biedermeier on huonekalu-ja sisustustyyli. Miksi ei ole olemassa...
        Katsottu
        1673
        Vastaukset
        1
        Biedermeier on huonekalu-ja sisustustyyli. Miksi ei ole olemassa...
        Biedermeier on empireä seurannut tyylisuunta, jota on pidetty uusklassismin viimeisenä edustajana. Tyylisuuntaa on kutsuttu myös myöhäisempireksi tai porvalliseksi klassismiksi. Biedermeier vaikutti pääsääntöisesti germaanisessa Euroopassa, mutta tyyliä esiintyi jonkin verran muuallakin, myös Skandinaviassa. Nimitystä Biedermeier käytetään yleensä lähinnä aikakauden huonekaluista, sisustustyylistä ja maalaustaiteesta, mutta tietyissä yhteyksissä voidaan puhua myös biedermeier-arkkitehtuurista,...17.9.2011 03:40Helsingin kaupunginkirjasto
        Hei! Miksi Seurasaaren silta on osittain katettu? Mikä funktio katoksilla on...
        Katsottu
        850
        Vastaukset
        1
        Hei! Miksi Seurasaaren silta on osittain katettu? Mikä funktio katoksilla on...
        Seurasaaren silta rakennettiin vuonna 1892. Sen suunnitteli rautatieinsinööri August Granberg. Lisäksi arkkitehti Frithiof Mieritz suunnitteli sillan molempiin päihin paviljongit penkkeineen ja pöytineen. Mieritz tunnetaan Seurasaaren arkkitehtina, joka suunnitteli kansanpuiston rakennukset norjalaistyylisiksi. Eräässä Helsingin Sanomien artikkelissa paviljonkeja kutsutaan ”koristepaviljongeiksi”, mutta luultavimmin ne on alun perin tarkoitettu leppoisaan istuskeluun, ehkä eväiden syöntiin...13.9.2011 21:35
        Kun Tallinnan Toompealta lähdetään laskeutumaan alakaupunkia kohti Pikk jalg...
        Katsottu
        805
        Vastaukset
        1
        Kun Tallinnan Toompealta lähdetään laskeutumaan alakaupunkia kohti Pikk jalg...
        Suomen suurlähetystö Tallinnassa sijaitsee tosiaankin tässä rakennuksessa. Kiinteistö koostuu viidestä rakennuksesta, jonka vanhimmat osat on rakennettu 1770-luvulla. Nykyasuunsa kokonaisuus valmistui 1850-luvulla. Suunnittelusta vastasi arkkitehti Georg Winterhalter. Omistaja Bernhard Otto Jakob von Uexküll myi palatsin 1922 pankkiiri Konstantin Pätsille, myöhemmälle Viron valtionhoitajalle. Hän vuokrasi Pikk Jalgin puoleiset tilat Suomen ja Unkarin edustustoille 1923. Vuonna 1926 Suomi osti...18.8.2011 21:52Helsingin kaupunginkirjasto
        Helsingin Sanomat esitteli tänä keväänä (huhtikuu ?) suojeltavina olevia...
        Katsottu
        653
        Vastaukset
        1
        Helsingin Sanomat esitteli tänä keväänä (huhtikuu ?) suojeltavina olevia...
        Olimme yhteydessä Helsingin kaupunginarkistoon tämän kysymyksen tiimoilta ja siellä arveltiin, että vastaus kysymykseen voisi hyvinkin löytyä sieltä. Arkistossa on käytettävissä mm. tonttihistoriallinen kortisto. Siitä voi nähdä tontin omistajan, joka saattaa olla sama henkilö kuin tontilla sijainneen kiinteistön omistaja. Henkikirjoissa on joskus merkitty talon omistajan kohdalle "ägare", jos hän on asunut omistamassaan talossa. Lisätietoja voi selata poliisilaitoksen osoiterekisteristä, josta...24.7.2011 21:10Helsingin kaupunginkirjasto
        Museokatu 23:ssa sijaitsee Leuto A.
        Katsottu
        1416
        Vastaukset
        1
        Museokatu 23:ssa sijaitsee Leuto A.
        Suomen rakennustaiteen museon arkistoon on luetteloitu seuraavat Leuto A. Pajusen suunnittelemat rakennukset: Armfeltintie 3, 1911, yhdessä J. Settergrenin kanssa. Merikatu 35, 1911, yhdessä G.Hj. Väänäsen kanssa. Albertinkatu 10, 1912, yhdessä O. Holvikiven kanssa. Hämeentie 26, 1912. Kinaporinkatu 1, 1912. Laivanvarustajankatu 3, 1913, yhdessä A. Malmin kanssa. Pääskylänrinne 5, 1913, yhdessä O. Holvikiven kanssa. Vallilantie 19, 1914. Viides linja 2, 1914. Freesenkatu 3, 1919....5.7.2011 14:07
        Kaartin maneesin historia ja nykytila?
        Katsottu
        2496
        Vastaukset
        1
        Kaartin maneesin historia ja nykytila?
        Kaartin maneesi on Helsingin keskustassa Kaartinkaupungissa Kasarmikatu 15:ssä sijaitseva hallirakennus, joka oli suunniteltu alun perin Suomen kaartin (Henkivartioväen tarkk´ampujapataljoonan) harjoitushalliksi. Puinen harjoitushuone eli maneesi oli peräisin 1830-luvun puolimaista ja sijaitsi pataljoonan kasarmikorttelin lähellä Bernhardinkadun ja Fabianinkadun kulmassa. Kaartin maneesi rakennettiin 1875-1877. Uusi maneesi oli sotaväen (jalkaväen) hiekkapohjainen harjoitushalli, jossa oli...19.5.2011 23:31Helsingin kaupunginkirjasto
        Honour & Flemingin Maailman taiteen historiassa (2001) esitellään sivuilla...
        Katsottu
        302
        Vastaukset
        1
        Honour & Flemingin Maailman taiteen historiassa (2001) esitellään sivuilla...
        Kirjastostamme löytyy myös englanninkielinen alkuteos, eri painoksina. Näin siinä: "The graceful proportions of its seemingly light structure are eminently simple, the width of the arches at the top being multiplied six times for the total height, four times for the span of the great central arches, three times for those at either end." Käännös on käsittääkseni aivan korrekti. Kirjan eri painosten ja laitosten välillä on eroja kuvituksessa. Ilmeisesti uudemmissa laitoksissa kuvien osuutta on...26.4.2011 15:04Helsingin kaupunginkirjasto
        Eikö Suomessa ole ollenkaan yliopistossa arkkitehtiopintoja ruotsiksi?
        Katsottu
        240
        Vastaukset
        1
        Eikö Suomessa ole ollenkaan yliopistossa arkkitehtiopintoja ruotsiksi?
        Kävin läpi korkeakoulujen oppisuunnitelmia, mutta hyvin suomenkielisiltä löytämäni arkkitehtuurin opinnot tosiaan vaikuttivat. Jos siis ruotsiksi haluaa arkkitehtuuria yliopistotasolla opiskella, kannattanee suunnata katse kohti länsinaapuria. Listan ruotsalaisista arkkitehtuurikoulutusmahdollisuuksista saa esimerkiksi täältä: http://www.studentum.se/arkitektur24.3.2011 23:53Helsingin kaupunginkirjasto
        Mikä on se iso punatiilinen tehdasrakennus joka täyttää Fazerin vanhan...
        Katsottu
        590
        Vastaukset
        1
        Mikä on se iso punatiilinen tehdasrakennus joka täyttää Fazerin vanhan...
        Kyseessä lienee siis Telakanpuistikon vieressä sijaitseva Kivitaskun kortteli. Vielä ennen ensimmäistä maailmansotaa alueella oli puutaloja idyllisine pihoineen. Punatiilistä kivimuuria alettiin rakentaa 1919, ja se valmistui vuoteen 1934 mennessä neljässä osassa. Valter Jungin ja W.G. Palmqvistin piirtämään teollisuusrakennukseen asettui Suomen Kaapelitehdas. Nykyinen Kaapelitehtaana tunnettu rakennus Salmisaaressa kaksinkertaisti yrityksen tuotantotilat valmistuessaan 1939-1954. Lähde:...12.3.2011 07:22Helsingin kaupunginkirjasto
        Kansallismuseon torni näyttää siltä, että siihen on ajateltu laitettavaksi...
        Katsottu
        928
        Vastaukset
        1
        Kansallismuseon torni näyttää siltä, että siihen on ajateltu laitettavaksi...
        Tosiaankin, tornin sivuilla olevat pyöreät ikkunat sopisivat mainiosti kellotaulujen paikoiksi. Rakennuksen suunnittelukilpailun voittivat vuonna 1902 arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Vuoden 1904 rakennussuunnitelmassa torniin onkin piirretty kello. Rakentaminen alkoi suurlakkovuonna 1905. Levoton aika vaikutti töiden viivästymisenä ja kustannusten kohoamisena. Arkkitehtitoimisto laati työ- ja osapiirustukset ja tässä vaiheessa tehtiin vielä joitakin muutoksia....11.1.2011 23:50Helsingin kaupunginkirjasto
        Mikä on maailman suurin Hartwall-Areenan tapainen halli?
        Katsottu
        367
        Vastaukset
        1
        Mikä on maailman suurin Hartwall-Areenan tapainen halli?
        Pahoittelen vastauksen viivästymistä. Valitettavasti emme saaneet selvitettyä vastausta kysymykseesi.21.11.2010 10:48
        Vaasan-matkalla hämmästytti keskustan ja yliopiston välillä torni, josta tuli...
        Katsottu
        724
        Vastaukset
        1
        Vaasan-matkalla hämmästytti keskustan ja yliopiston välillä torni, josta tuli...
        Kysyjä tarkoittanee tätä Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n sähköpylvästä Palosaaren sillan vieressä. Jorma Valkaman ja Ari Jääskön suunnittelema 50-metrinen maisemapylväs sai nimekseen "Illuusio". Muotokielessä on tosiaan jotain samaa, kuin Malmön korkeassa Turning Torso -asuintalossa. http://www.vaasansahko.fi/documents/key20101115153347/Nette/nette_1_08_su.pdf http://www.turningtorso.com/15.11.2010 11:22Helsingin kaupunginkirjasto
        Heip!
        Katsottu
        793
        Vastaukset
        1
        Heip!
        Niin kutsuttuja 'Stalinin hampaita' on Kievissä, Hotelli Ukraina; Warsowassa, Kulttuuri- ja tiedepalatsi ja Prahassa, Hotelli Druzba. Moskovassa olevia stalinistilaisia tornitaloja, kutsumanimeltään 'Vysotki' tai 'Stalinskie Vysotki'(Сталинские высотки) eli suomeksi 'seitsemän siskosta', oli alunperin suunnitteilla kahdeksan, mutta Zaryadyen hallinnollista rakennusta ei koskaan rakennettu. Lähteet: http://vysotki.da.ru/ http://retro.samnet.ru/skyscrapers/moscow_skyscrapers_2.htm http...29.3.2010 10:39Helsingin kaupunginkirjasto

        Sivut

        • 1
        • 2
        • seuraava
        • Vastaukset (38)
        • Luetuimmat
        • Vastaa kysymyksiin
        Vastaukset (38)
        • Luetuimmat
        • Vastaa kysymyksiin
        Yhteiskunta ja historia
        • Julkishallinto ja viranomaiset
        • Kansat, kulttuurit
        • Kirjastot
        • Lait, lainsäädäntö
        • Sota, armeija
        • Talous, yritykset, kuluttaminen
        • Työ, työelämä
        • Yhteiskunta, politiikka
        • Tilastot
        • Historia
        Tiede
        • Avaruus, tähtitiede, aika
        • Filosofia
        • Fysiikka, kemia
        • Kielet, kielitiede, sanat
        • Luonnontieteet, luonto
        • Maantiede, maat, paikat
        • Matematiikka, mitat, suureet
        • Sää, ilmasto
        • Ympäristö, ympäristösuojelu
        Tekniikka
        • Ajoneuvot, kulkuneuvot, liikenne
        • Internet, sähköposti
        • Matkapuhelimet, puhelimet
        • Rakentaminen
        • Tekniikka
        • Teollisuus
        • Tietotekniikka
        • Elektroniikka
        Kulttuuri ja viihde
        • Sarjakuvat
        • Taiteet
        • TV, radio, lehdet
        • Perinteet ja tapahtumat
        • Arkkitehtuuri
        • Elokuva, video, teatteri, tanssi
        • Kirjailijat, kirjallisuus
        • Musiikki
        Harrastukset ja vapaa-aika
        • Harrastukset, keräily
        • Leikit, pelit
        • Matkustaminen, matkailu
        • Ruoka ja juomat
        • Urheilu ja liikunta
        • Sukututkimus
        • Rajatieteet, mystiikka
        • Eläimet ja lemmikit
        • Kasvit, puutarha
        • Käden taidot, korjaaminen
        • Kalastus, veneily, metsästys ym.
        Elämä
        • Seksi, seksuaalisuus
        • Ihmiset
        • Koti, asuminen
        • Opiskelu, kasvatus
        • Uskonnot
        • Psykologia, ihmisen mieli
        • Ihmissuhteet
        • Kauneus, kauneudenhoito
        • Muoti, tyyli, pukeutuminen
        • Terveydenhoito, lääketiede
        Helsinki
        • Helsinki
        Trivia
        • Lasten kysymykset
        • Kysy.fi
        • Ennätykset
        • Erikoiset
        • Trivia
        • Radiokysymys
         

        Kysy.fi
        Helsingin kaupunginkirjasto
        Rautatieläisenkatu 8
        00520 Helsinki

        Päätoimittaja:
        suunnittelija Jukka Uotila
        jukka.uotila@hel.fi