Olette oikeassa siinä, että pientalot ovat kerrostaloja useammin viistokattoisia. Tosin monissa kerrostaloissa voi olla niin loiva harjakatto, että se katselijasta vaikuttaa tasakattoiselta. Taajama-alueilla kullekin alueelle tehty asemakaava (eli asemakaava-arkkitehti) määrittelee - monien muiden seikkojen ohella - useimmiten myös rakennusten kattokaltevuudet. Määräyksillä pyritään siihen, että alueesta muodostuisi ilmeeltään yhtenäinen. Sekä pien- että kerrostaloihin voidaan määrätä yhtä...6.2.2008 12:34Helsingin kaupunginkirjasto

Totta on, että suurin osa Rooman rakennuskannasta on vanhaa. Viime vuosikymmeninä Rooman historialliseen keskustaan ja muille historiallisesti merkittäville alueille on rakennettu vain vähän uudisrakennuksia. Tähän ovat vaikuttaneet mahdollisten rakennuspaikkojen vähäisyys, mutta myös kaupunkilaisten ja päättäjien torjuva suhtautuminen uudisrakentamiseen. Roomassa on kuitenkin uudempaakin arkkitehtuuria. Kuten monissa muissa vanhoissa kaupungeissa, uutta rakennuskantaa löytää lähinnä kaupungin...10.8.2012 00:26Helsingin kaupunginkirjasto

Helsingissä on melko paljon tiiliarkkitehtuuria, yksi varmaan suurimmista tiilirakennuksista, ainakin varmaan korkeimmalla tornilla varustettu on Erottajan paloasema. Tässä Laura Kolben blogissa on kerrottu lisää siitä: http://laurakolbe.blogspot.com/2011/09/palolaitos-juhlii-ja-helsinki-hurraa.html ja tässä valokuva: http://fi.wikipedia.org/wiki/Erottajan_paloasema Ehkä asiaa voisi myös tiedustella myös täältä: http://www.mfa.fi/2.4.2012 14:32Helsingin kaupunginkirjasto

Seurasaaren silta rakennettiin vuonna 1892. Sen suunnitteli rautatieinsinööri August Granberg. Lisäksi arkkitehti Frithiof Mieritz suunnitteli sillan molempiin päihin paviljongit penkkeineen ja pöytineen. Mieritz tunnetaan Seurasaaren arkkitehtina, joka suunnitteli kansanpuiston rakennukset norjalaistyylisiksi. Eräässä Helsingin Sanomien artikkelissa paviljonkeja kutsutaan ”koristepaviljongeiksi”, mutta luultavimmin ne on alun perin tarkoitettu leppoisaan istuskeluun, ehkä eväiden syöntiin...13.9.2011 21:35

Olimme yhteydessä Helsingin kaupunginarkistoon tämän kysymyksen tiimoilta ja siellä arveltiin, että vastaus kysymykseen voisi hyvinkin löytyä sieltä. Arkistossa on käytettävissä mm. tonttihistoriallinen kortisto. Siitä voi nähdä tontin omistajan, joka saattaa olla sama henkilö kuin tontilla sijainneen kiinteistön omistaja. Henkikirjoissa on joskus merkitty talon omistajan kohdalle "ägare", jos hän on asunut omistamassaan talossa. Lisätietoja voi selata poliisilaitoksen osoiterekisteristä, josta...24.7.2011 21:10Helsingin kaupunginkirjasto

Kaartin maneesi on Helsingin keskustassa Kaartinkaupungissa Kasarmikatu 15:ssä sijaitseva hallirakennus, joka oli suunniteltu alun perin Suomen kaartin (Henkivartioväen tarkk´ampujapataljoonan) harjoitushalliksi. Puinen harjoitushuone eli maneesi oli peräisin 1830-luvun puolimaista ja sijaitsi pataljoonan kasarmikorttelin lähellä Bernhardinkadun ja Fabianinkadun kulmassa. Kaartin maneesi rakennettiin 1875-1877. Uusi maneesi oli sotaväen (jalkaväen) hiekkapohjainen harjoitushalli, jossa oli...19.5.2011 23:31Helsingin kaupunginkirjasto

Kävin läpi korkeakoulujen oppisuunnitelmia, mutta hyvin suomenkielisiltä löytämäni arkkitehtuurin opinnot tosiaan vaikuttivat. Jos siis ruotsiksi haluaa arkkitehtuuria yliopistotasolla opiskella, kannattanee suunnata katse kohti länsinaapuria. Listan ruotsalaisista arkkitehtuurikoulutusmahdollisuuksista saa esimerkiksi täältä: http://www.studentum.se/arkitektur24.3.2011 23:53Helsingin kaupunginkirjasto

Tosiaankin, tornin sivuilla olevat pyöreät ikkunat sopisivat mainiosti kellotaulujen paikoiksi. Rakennuksen suunnittelukilpailun voittivat vuonna 1902 arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Vuoden 1904 rakennussuunnitelmassa torniin onkin piirretty kello. Rakentaminen alkoi suurlakkovuonna 1905. Levoton aika vaikutti töiden viivästymisenä ja kustannusten kohoamisena. Arkkitehtitoimisto laati työ- ja osapiirustukset ja tässä vaiheessa tehtiin vielä joitakin muutoksia....11.1.2011 23:50Helsingin kaupunginkirjasto

Kysyjä tarkoittanee tätä Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n sähköpylvästä Palosaaren sillan vieressä. Jorma Valkaman ja Ari Jääskön suunnittelema 50-metrinen maisemapylväs sai nimekseen "Illuusio". Muotokielessä on tosiaan jotain samaa, kuin Malmön korkeassa Turning Torso -asuintalossa. http://www.vaasansahko.fi/documents/key20101115153347/Nette/nette_1_08_su.pdf http://www.turningtorso.com/15.11.2010 11:22Helsingin kaupunginkirjasto