Tarkenna hakutulosta
Avainsanat:
Aineistotyyppi:
Suomen vanhimpana rakennuksena voidaan pitää Jomalan kirkkoa Ahvenanmaalla. Sitä alettiin tiettävästi rakentaa 1260-luvulla. Keskiajan rakennusten ajoittaminen ei ole aivan ongelmatonta, asiakirjoja ja muita lähteitä on hyvin vähän. Varhaisia puisia kirkkoja tai muita rakennuksia ei ole meidän päiviimme asti säilynyt. Kivikirkkojen ja -linnojen rakentaminen kesti vuosikymmeniä tai -satoja. Ahvenanmaan kirkoista myös Saltvikin, Sundin, Lemlandin ja Hammarlandin kirkkoja alettiin rakentaa 1200-...16.8.2006 12:22Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
1118
Vastaukset
2
Onko asia todella näin niin siihen voi etsiä vastausta esim. Rakennustieto-tietokannasta. Tietokanta on käytettävissä mm. Aaltoyliopiston kirjastossa, Otaniemessä. Tietokanta löytyy kyseisen kirjaston elektronisten aineistojen Nelli-tietokannasta.
http://otalib.aalto.fi/fi/27.7.2011 15:51Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
971
Vastaukset
2
Olette oikeassa siinä, että pientalot ovat kerrostaloja useammin viistokattoisia. Tosin monissa kerrostaloissa voi olla niin loiva harjakatto, että se katselijasta vaikuttaa tasakattoiselta. Taajama-alueilla kullekin alueelle tehty asemakaava (eli asemakaava-arkkitehti) määrittelee - monien muiden seikkojen ohella - useimmiten myös rakennusten kattokaltevuudet. Määräyksillä pyritään siihen, että alueesta muodostuisi ilmeeltään yhtenäinen. Sekä pien- että kerrostaloihin voidaan määrätä yhtä...6.2.2008 12:34Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
423
Vastaukset
1
Isännöitsijalla on hallussaan kaikki mahdolliset taloyhtiöön liittyvät asiakirjat. Isännöitsijän yhteystiedot löytyvät yleensä talon sisääntuloaulasta.11.9.2012 01:08Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
1119
Vastaukset
1
Totta on, että suurin osa Rooman rakennuskannasta on vanhaa. Viime vuosikymmeninä Rooman historialliseen keskustaan ja muille historiallisesti merkittäville alueille on rakennettu vain vähän uudisrakennuksia. Tähän ovat vaikuttaneet mahdollisten rakennuspaikkojen vähäisyys, mutta myös kaupunkilaisten ja päättäjien torjuva suhtautuminen uudisrakentamiseen.
Roomassa on kuitenkin uudempaakin arkkitehtuuria. Kuten monissa muissa vanhoissa kaupungeissa, uutta rakennuskantaa löytää lähinnä kaupungin...10.8.2012 00:26Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
1679
Vastaukset
1
Kyseisten lukkojen takana on putki, josta löytyy taloyhtiön yleisavain. Ne ovat siis huoltomiesten käytössä.20.6.2012 00:50
Helsingissä on melko paljon tiiliarkkitehtuuria, yksi varmaan suurimmista tiilirakennuksista, ainakin varmaan korkeimmalla tornilla varustettu on Erottajan paloasema.
Tässä Laura Kolben blogissa on kerrottu lisää siitä:
http://laurakolbe.blogspot.com/2011/09/palolaitos-juhlii-ja-helsinki-hurraa.html
ja tässä valokuva:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Erottajan_paloasema
Ehkä asiaa voisi myös tiedustella myös täältä:
http://www.mfa.fi/2.4.2012 14:32Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
1673
Vastaukset
1
Biedermeier on empireä seurannut tyylisuunta, jota on pidetty uusklassismin viimeisenä edustajana. Tyylisuuntaa on kutsuttu myös myöhäisempireksi tai porvalliseksi klassismiksi. Biedermeier vaikutti pääsääntöisesti germaanisessa Euroopassa, mutta tyyliä esiintyi jonkin verran muuallakin, myös Skandinaviassa. Nimitystä Biedermeier käytetään yleensä lähinnä aikakauden huonekaluista, sisustustyylistä ja maalaustaiteesta, mutta tietyissä yhteyksissä voidaan puhua myös biedermeier-arkkitehtuurista,...17.9.2011 03:40Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
850
Vastaukset
1
Seurasaaren silta rakennettiin vuonna 1892. Sen suunnitteli rautatieinsinööri August Granberg. Lisäksi arkkitehti Frithiof Mieritz suunnitteli sillan molempiin päihin paviljongit penkkeineen ja pöytineen. Mieritz tunnetaan Seurasaaren arkkitehtina, joka suunnitteli kansanpuiston rakennukset norjalaistyylisiksi.
Eräässä Helsingin Sanomien artikkelissa paviljonkeja kutsutaan ”koristepaviljongeiksi”, mutta luultavimmin ne on alun perin tarkoitettu leppoisaan istuskeluun, ehkä eväiden syöntiin...13.9.2011 21:35
Katsottu
805
Vastaukset
1
Suomen suurlähetystö Tallinnassa sijaitsee tosiaankin tässä rakennuksessa. Kiinteistö koostuu viidestä rakennuksesta, jonka vanhimmat osat on rakennettu 1770-luvulla. Nykyasuunsa kokonaisuus valmistui 1850-luvulla. Suunnittelusta vastasi arkkitehti Georg Winterhalter. Omistaja Bernhard Otto Jakob von Uexküll myi palatsin 1922 pankkiiri Konstantin Pätsille, myöhemmälle Viron valtionhoitajalle. Hän vuokrasi Pikk Jalgin puoleiset tilat Suomen ja Unkarin edustustoille 1923. Vuonna 1926 Suomi osti...18.8.2011 21:52Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
653
Vastaukset
1
Olimme yhteydessä Helsingin kaupunginarkistoon tämän kysymyksen tiimoilta ja siellä arveltiin, että vastaus kysymykseen voisi hyvinkin löytyä sieltä. Arkistossa on käytettävissä mm. tonttihistoriallinen kortisto. Siitä voi nähdä tontin omistajan, joka saattaa olla sama henkilö kuin tontilla sijainneen kiinteistön omistaja. Henkikirjoissa on joskus merkitty talon omistajan kohdalle "ägare", jos hän on asunut omistamassaan talossa. Lisätietoja voi selata poliisilaitoksen osoiterekisteristä, josta...24.7.2011 21:10Helsingin kaupunginkirjasto
Suomen rakennustaiteen museon arkistoon on luetteloitu seuraavat Leuto A. Pajusen suunnittelemat rakennukset:
Armfeltintie 3, 1911, yhdessä J. Settergrenin kanssa.
Merikatu 35, 1911, yhdessä G.Hj. Väänäsen kanssa.
Albertinkatu 10, 1912, yhdessä O. Holvikiven kanssa.
Hämeentie 26, 1912.
Kinaporinkatu 1, 1912.
Laivanvarustajankatu 3, 1913, yhdessä A. Malmin kanssa.
Pääskylänrinne 5, 1913, yhdessä O. Holvikiven kanssa.
Vallilantie 19, 1914.
Viides linja 2, 1914.
Freesenkatu 3, 1919....5.7.2011 14:07
Katsottu
2496
Vastaukset
1
Kaartin maneesi on Helsingin keskustassa Kaartinkaupungissa Kasarmikatu 15:ssä sijaitseva hallirakennus, joka oli suunniteltu alun perin Suomen kaartin (Henkivartioväen tarkk´ampujapataljoonan) harjoitushalliksi. Puinen harjoitushuone eli maneesi oli peräisin 1830-luvun puolimaista ja sijaitsi pataljoonan kasarmikorttelin lähellä Bernhardinkadun ja Fabianinkadun kulmassa. Kaartin maneesi rakennettiin 1875-1877. Uusi maneesi oli sotaväen (jalkaväen) hiekkapohjainen harjoitushalli, jossa oli...19.5.2011 23:31Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
302
Vastaukset
1
Kirjastostamme löytyy myös englanninkielinen alkuteos, eri painoksina. Näin siinä: "The graceful proportions of its seemingly light structure are eminently simple, the width of the arches at the top being multiplied six times for the total height, four times for the span of the great central arches, three times for those at either end." Käännös on käsittääkseni aivan korrekti.
Kirjan eri painosten ja laitosten välillä on eroja kuvituksessa. Ilmeisesti uudemmissa laitoksissa kuvien osuutta on...26.4.2011 15:04Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
240
Vastaukset
1
Kävin läpi korkeakoulujen oppisuunnitelmia, mutta hyvin suomenkielisiltä löytämäni arkkitehtuurin opinnot tosiaan vaikuttivat. Jos siis ruotsiksi haluaa arkkitehtuuria yliopistotasolla opiskella, kannattanee suunnata katse kohti länsinaapuria. Listan ruotsalaisista arkkitehtuurikoulutusmahdollisuuksista saa esimerkiksi täältä:
http://www.studentum.se/arkitektur24.3.2011 23:53Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
590
Vastaukset
1
Kyseessä lienee siis Telakanpuistikon vieressä sijaitseva Kivitaskun kortteli. Vielä ennen ensimmäistä maailmansotaa alueella oli puutaloja idyllisine pihoineen. Punatiilistä kivimuuria alettiin rakentaa 1919, ja se valmistui vuoteen 1934 mennessä neljässä osassa. Valter Jungin ja W.G. Palmqvistin piirtämään teollisuusrakennukseen asettui Suomen Kaapelitehdas. Nykyinen Kaapelitehtaana tunnettu rakennus Salmisaaressa kaksinkertaisti yrityksen tuotantotilat valmistuessaan 1939-1954.
Lähde:...12.3.2011 07:22Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
928
Vastaukset
1
Tosiaankin, tornin sivuilla olevat pyöreät ikkunat sopisivat mainiosti kellotaulujen paikoiksi. Rakennuksen suunnittelukilpailun voittivat vuonna 1902 arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Vuoden 1904 rakennussuunnitelmassa torniin onkin piirretty kello. Rakentaminen alkoi suurlakkovuonna 1905. Levoton aika vaikutti töiden viivästymisenä ja kustannusten kohoamisena. Arkkitehtitoimisto laati työ- ja osapiirustukset ja tässä vaiheessa tehtiin vielä joitakin muutoksia....11.1.2011 23:50Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
367
Vastaukset
1
Pahoittelen vastauksen viivästymistä. Valitettavasti emme saaneet selvitettyä vastausta kysymykseesi.21.11.2010 10:48
Katsottu
724
Vastaukset
1
Kysyjä tarkoittanee tätä Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n sähköpylvästä Palosaaren sillan vieressä. Jorma Valkaman ja Ari Jääskön suunnittelema 50-metrinen maisemapylväs sai nimekseen "Illuusio". Muotokielessä on tosiaan jotain samaa, kuin Malmön korkeassa Turning Torso -asuintalossa.
http://www.vaasansahko.fi/documents/key20101115153347/Nette/nette_1_08_su.pdf
http://www.turningtorso.com/15.11.2010 11:22Helsingin kaupunginkirjasto
Niin kutsuttuja 'Stalinin hampaita' on Kievissä, Hotelli Ukraina; Warsowassa, Kulttuuri- ja tiedepalatsi ja Prahassa, Hotelli Druzba.
Moskovassa olevia stalinistilaisia tornitaloja, kutsumanimeltään 'Vysotki' tai 'Stalinskie Vysotki'(Сталинские высотки) eli suomeksi 'seitsemän siskosta', oli alunperin suunnitteilla kahdeksan, mutta Zaryadyen hallinnollista rakennusta ei koskaan rakennettu.
Lähteet:
http://vysotki.da.ru/
http://retro.samnet.ru/skyscrapers/moscow_skyscrapers_2.htm
http...29.3.2010 10:39Helsingin kaupunginkirjasto
Sivut
Vastaukset (38)