Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Väestöhistorioitsija Kari Pitkänen on käsitellessään Suomen esihistoriallisen ajan demografiaa (eli väestötiedettä) esittänyt seuraavan arvion: Suuri kuolleisuus on edellyttänyt suurta syntyvyyttä, jotta väestö olisi uusiutunut, lisääntymisestä puhumattakaan. Jos kustakin naiskohortista olisi 20 vuoden ikään elänyt noin 40 prosenttia ja hedelmällisen ikäkauden loppuun vain noin 20...6.11.2018 19:59V. V. Kandestoeber

Valaat ovat nisäkkäitä ja ne lisääntyvät synnyttämällä eläviä poikasia. Useimmilla valaslajeilla on lisääntymisrituaaleja, joihin kuuluu vaellus parittelualueelle jopa tuhansien kilometrien päähän niiden tavallisilta ruokailualueilta. Toiset lajit taas, kuten grönlanninvalas, pysyttelevät samoilla seuduilla koko vuoden. Urokset kilpailevat keskenään naaraiden suosiosta ja kosiskelevat...25.9.2018 19:05Helsingin kaupunginkirjasto

Lintu ei ole nisäkäs, eikä se nisäkkään tapaan voi olla "viimeisillään raskaana". Munat kehittyvät naaraan lisääntymiselimistössä yksi kerrallaan. Pesimäkauden alussa pieni osa naaraan munasarjoissa olevista munasoluista alkaa kypsyä ja niihin kertyy ruskuaista. Munanjohtimessa edetessään ruskuaisen ympärille kehittyy valkuainen. Sen jälkeen valkuaisen ympärille muodostuvat...5.7.2017 22:33Helsingin kaupunginkirjasto

Wikipedian koalaa käsittelessä artikkelissa on hyvä ja tyhjentävä selvitys koalan lisääntymisestä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Koala 6.4.2016 19:28Helsingin kaupunginkirjasto

Ilmeisesti kysyjä ei ole niinkään kiinnostunut siitä, miksi evoluutio on kehittänyt suvullisen lisääntymisen suvuttoman rinnalle, vaan suvullisen lisääntymisen "välineistä", genitaaleista. No, jos myös suvullisen lisääntymisen edut kiinnostavat, niin linkeistä löytyy lisätietoa. Mutta siis ne vehkeet. Nehän eivät ensinnäkään ole mitenkään tarpeellisia suvullisessa...29.2.2016 13:03Köpi K

Jauhokoisia koskeviin kysymyksiin on vastattu täällä aikaisemminkin. Allaolevista linkeistä pääset katsomaan vastauksia ja niissä olevia lisälinkkejä. 2.1.2015 11:55Helsingin kaupunginkirjasto

Kun naarashyttynen on imenyt verta se munii seisovaan veteen kuten ojiin ja metsälammikoihin noin 300–1000 munaa 13.11.2013 15:01Helsingin kaupunginkirjasto

Naudan sukupuolijakauma on yleensä 50/50 eli sonneja ja lehmiä syntyy tilastollisesti yhtä paljon. Kasvattajat pyrkivät kuitenkin löytämään tapoja, jolla he voisivat vaikuttaa jakaumaan haluttuun suuntaan. Erään tutkimuksen mukaan luonnollisella tavalla siitetyissä naudoissa olisi enemmän sonneja, kun taas keinosiittämällä syntyisi enemmän lehmiä. Erot ovat kuitenkin pieniä ja havaittavissa vain...25.7.2013 15:51Helsingin kaupunginkirjasto

Kierteishäntäapinoihin kuuluvat mölyapinat voivat elää jopa 30 yksilön kokoisina laumoina, joita johtaa yksi uros. Mutta kumppanin etsinnässä aloitteen tekee naaras. Se valitsee mieleisensä urhon ja antaa tälle merkin kiinnostuksesta liikuttelemalla rytmikkäästi kieltään. Jos neitonen miellyttää koirasta, se vastaa samalla tavalla. Nämä partaturrit ovat moniavioisia. Kun kannan tiheys on alhainen, mö...28.2.2013 18:51Helsingin kaupunginkirjasto

Muurahaiskarhut jakaantuvat neljään lajiin. Nämä ovat isomuurahaiskarhu, pikkumuurahaiskarhu, tamandua ja pohjantamandua. Isomuurahaiskarhu saavuttaa sukukypsyyden 2-4 –vuotiaana. Sen tiineysaika on 190 vrk. eli n. 6 kk. ja kerrallaan se synnyttää vain yhden poikasen. Pikkumuurahaiskarhu saa yhden poikasen kerrallaan, mutta niitä voi syntyä kaksikin samana vuonna. Pikkumuurahaiskarhun tiineysaika on 120–150 vuorokautta eli n...28.2.2013 14:10Helsingin kaupunginkirjasto

Kirahvit ovat nisäkkäitä, joten ne lisääntyvät suvullisesti. Naaraalla on hedelmällisyysaikoja, jolloin se on vastaanottavainen uroksen lähentelyille. Alfaurokset, siis yleensä vanhemmat urokset, parittelevat useiden naaraiden kanssa niiden kiima-aikana. Paritteluasennosta on kuva täällä: http://en.wikipedia.org/wiki/Giraffe#Social_life_and_breeding_habits . Naaraan raskausaika kestää 13-15 kuukautta. 26.2.2013 15:54Helsingin kaupunginkirjasto

Kiitos kysymyksestä. Asiaa on itseasiassa tutkittu niin ihmisissä kuin eläinpopulaatioissa. Periaatteessahan siittiö määrää kummaksi sukupuoleksi alkio kehittyy. Mutta asia ei ole aivan näin yksinkertainen, nimittäin sukupuoleen vaikuttavat myös muut asiat. Tutkimuksissa on havaittu, että stressaantuneet naiset saavat todennäköisemmin tyttövauvan. Toisin sanoen korkea stressihormonien määrä veressä vähentää todennäköisyyttä saada poikavauva. Stressihormonien ja kortisolin korkea taso saattaa...29.11.2012 22:35

Kyseessä on brittikirjailija J. K. Rowlingin fiktiivinen, ensisijaisesti lapsille suunnattu hengentuote. Velhojen ja jättiläisten lisääntymiskeinoja ei seitsemässä julkaistussa Harry Potter-kirjassa käsitellä, joten jättiläisen ja pienikokoisen ihmisen fyysinen suhde jää yhtä suureksi mysteeriksi kuin muumien ruoansulatuskanava. Voidaan toki miettiä, olettiko Rowling lukijoiden uskovan haikaroiden toimittamiin vauvoihin, vai hoituiko asia esimerkiksi magian keinoin. Rowlingin teini-ikäinen...3.10.2012 20:40Helsingin kaupunginkirjasto

On mahdollista. Kaksi kivestä ovat ikään kuin varmistus: vaikka toinen kives tuhoutuisi, toinen pystyy edelleen tuottamaan siittiöitä. Lähteet: http://www.verkkoklinikka.fi/verkkolaakarit/kysymys/2764955 http://www.endocrinetoday.com/view.aspx?rid=4068719.1.2012 10:14Helsingin kaupunginkirjasto

Kovin tuoretta mankelointikokemusta minulla ei ole, mutta muistan kyllä toimen nuoruudestani. Mankeliliina auttaa mankeloitavaa kangasta asettumaan suoraan ja sileästi mankelin telojen väliin. Jos mankeloitavan kankaan reuna on paksu, eivä telat kovinkaan helposti ala vetää kangasta. Lisäksi mankeliliina varmistaa, että mankeloitava kangas alkaa kiertyä telan ympärille. Ei tarvitse uhrata sormiaan! Mankeliliina voi mennä rikki ja rispaantua. Uusia mankeliliinoja on myytävänä ja Marttaliiton...22.12.2011 09:52Helsingin kaupunginkirjasto

Asiaa on tutkittu, ja (Ronald) Fisherin periaatteen mukaan molempia syntyy yhtä paljon. Teorian taustalla on ajatus siitä, että sekä koiras- että naarasjälkeläiset tuottavat tasan 50 % tulevien sukupolvien geeneistä. Tämän takia ei ole "hyödyllistä" tuottaa ylen määrin vain toista sukupuolta. Sellaiset geenit, jotka ohjaavat tuottamaan enemmän toista sukupuolta, karsiutuvat tämän 50/50 jakauman vuoksi ajan myötä. Lähteet ja lisätietoa: http://en.wikipedia.org/wiki/Sex_ratio http://en....5.12.2011 10:41Helsingin kaupunginkirjasto

Nykysuomessa yksinäinen mies ei oikein pysty lapsia saamaan. Kieltämättä tämä on luonnon osalta epätasa-arvoa. Samaten esimerkiksi se, että miehet voivat lisääntyä vielä eläkeikäisenä, naiset eivät. Tai että miehet ovat fyysisesti vahvempia kuin naiset. Tai se, että naiset elävät pidempään kuin miehet. Valitukset pitänee kohdistaa luontoäidille. Lähteet: http://www.tiede.fi/kysy_asiantuntijalta/kysymys/203/miksi_naiset_elavat_miehia_pidempaan_ http://fi.wikipedia.org/wiki/Ihminen27.9.2011 15:26Helsingin kaupunginkirjasto

Kuoriutuneen hirvikärpäsnaaraan missio on päästä hirven keholle, jossa se pystyy elämään ja lisääntymään loppu elämänsä. Kun hirvikärpänen onnistuu pääsemään hirveen (tai erehdyksissään esim. ihmiseen) sen lentokyky käy tarpeettomaksi ja se pyrkii proteiinia sitovista siivistä eroon. Useiden muiden hyönteisten tavoin hirvikärpänen pudottaa siipensä hajottamalla siipilihaskudoksensa. http://cc.oulu.fi/~lcervi/faq.html#perus2 Vielä rajumman amputaation suorittaa sisilisko, joka tiukan...9.9.2011 22:12Helsingin kaupunginkirjasto

Kiitos kysymyksestä. Kaksivuotinen kasvi kasvaa ensimmäisenä vuonna ja seuraavana vuonna kukkii ja lisääntyy, jonka jälkeen se sitten kuoleekin pois. Yksivuotinen kasvi kasvaa ja lisääntyy yhden vuoden aikana ja kuolee. Monivuotinen taas kasvaa ja lisääntyy useiden vuosien ajan. Lisääntyminen tapahtuu monta kertaa vasta vuosien kasvun jälkeen, esimerkkinä puut. http://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvi24.7.2011 21:59

Hirvien kiima-aika alkaa Suomessa elokuun lopussa/syyskuun alussa ja saavuttaa huippunsa syyskuun loppupuolella. Maan pohjoisosissa se on kolmisen viikoa myöhemmin, lyhyempi ja rajumpi. Kiimakautta säätelee elinalueen vuotuinen valorytmiikka. Hirvisonnit alkavat liikkua aktiivisemmin ja hakeutua naaraiden läheisyyteen. Sonnit pyrkivät viestittämään itsestään lähiseudun naaraille kaivamalla maahan kiimakuoppia merkiten aluetta ikäänkuin odotusreviirikseen. Tuoksun leviämistä tavoitellaan...16.7.2011 21:10Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (48)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut