Tarkenna hakutulosta
Aiheet:
Avainsanat:
Vastaajat:
Aineistotyyppi:
Lasin valmistukseen tarvitaan kvartsia, soodaa ja kalkkia.
Kvartsia esiintyy maaperässä runsaasti hiekan ainesosasina, mutta Suomen oloissa vain hyvälaatuinen hiekka on soveltunut lasinsulatukseen. Kvartsia tarvitaan myös muihin tarkoituksiin kuin lasin valmistukseen, ja tärkeinä puhtaan kvartsin lähteinä tunnetaan Minas Geraisin alue Brasiliassa sekä Spruce Pine -niminen kaupunki Pohjois-Carolinassa Yhdysvalloissa.
Sooda eli natriumkarbonaatti valmistettiin aiemmin merenrannikkojen...9.12.2011 15:48
Lasin valmistukseen tarvitaan kvartsia, soodaa ja kalkkia.
Kvartsia esiintyy maaperässä runsaasti hiekan ainesosasina, mutta Suomen oloissa vain hyvälaatuinen hiekka on soveltunut lasinsulatukseen. Kvartsia tarvitaan myös muihin tarkoituksiin kuin lasin valmistukseen, ja tärkeinä puhtaan kvartsin lähteinä tunnetaan Minas Geraisin alue Brasiliassa sekä Spruce Pine -niminen kaupunki Pohjois-Carolinassa Yhdysvalloissa.
Sooda eli natriumkarbonaatti valmistettiin aiemmin merenrannikkojen...8.12.2011 17:12
Katsottu
326
Vastaukset
1
Lasiastioita valmistettiin Egyptissä huomattavia määriä jo 1300-luvulla eKr. Niitä valmistettiin yleensä tekemällä hiekkaisesta savesta metallitangon päähän ydin, joka kastettiin sulaan lasiin ja pyöritettiin siellä, jotta astiaan saataisiin haluttu muoto. Hiekkaydin poistettiin, kun lasi oli jäähtynyt ja astia viimeisteltiin. Jo ennen tuota aikaa oli pitkään tiedetty voimakkaasti kuumennetun kvartsihiekan ja emäksen, kuten sooda tai potaska, yhdessä sulaessaan muodostavan lasia. Sulatuksesta...27.10.2010 13:24Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
193
Vastaukset
1
Mietitäänpä hetkinen, mikä katsomisessa saattaisi kuluttaa lasia. Pelkkä silmän läsnäolo samassa huoneessa tuskin lasia kuluttaisi. Entäpä valonsäteet? Valonsäteitähän tarvitaan katselemiseen ja ne myös kulkevat lasin läpi: kenties lasin läpi silmään tulevat valonsäteet voisivat jotenkin kuluttaa lasin puhki. Mutta ei, lasin läpi kulkeva näkyvä valo ei edes ole tekemisissä lasin kanssa: jos valonsäde vuorovaikuttaisi lasin elektroniverhon kanssa, se joko heijastuisi siitä pois, imeytyisi siihen...8.2.2010 14:43Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
452
Vastaukset
1
Suurin osa läpinäkyvistä aineistahan on nestemäisiä tai kaasumaisia. Kiinteässä tilassa aineen osaset ovat yleensä hyvin tiukasti ja järjestäytyneesti kiinni toisissaan. Tällöin valonsäteet eivät yksinkertaisesti pysty läpäisemään ainetta. Nesteissä ja kaasuissa atomit taas muodostavat paljon höllemmän rakenteen, josta valonsäteetkin pääsevät helpommin lävitse.
Jos valonsäde sitten sattuu törmäämään matkallaan aineeseen tai oikeastaan sen elektroniverhoon, elektronit reagoivat eri tavalla...27.1.2010 15:35Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
272
Vastaukset
1
Seuraavien verkkolinkkien mukaan lasinpuhallus keksittiin ennen ajanlaskumme alkua jossain itäisen välimerenrannikolla, ilmeisesti Syyrian rannikolla, josta taito siirtyi ensimmäisellä vuosisadalla keisari Augustuksen aikoihin (27 eKr –14 jKr) Roomaan. Lasia on osattu tavalla tai toisella työstää jo usean tuhannen vuoden ajan. Seuraavat linkit sisältävät paljon tietoa lasista ja sen historiasta:
http://www.hippoglass.com/htmls/artikkelit/art10.pdf
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lasi
http://...24.8.2008 13:40Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
468
Vastaukset
1
Hyvä kommentti, kiitos.4.4.2008 08:56Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
370
Vastaukset
1
Saimme vastauksen Suomen lasimuseolta, jonka tutkijat varmasti edustavat alan pätevintä asiantuntemusta Suomessa.
Heidän mukaansa ikkunalasi ei valu.
http://www.suomenlasimuseo.fi/9.1.2008 22:46
Eri tarkoituksiin valmistettavilla lasilaaduilla on erilainen koostumus.
Pullot, purkit, ikkunalasi ja hehkulamput ovat ns. natronlasia, jonka raaka-aineet ovat kvartsihiekka (piidioksidi) noin 75%, sooda (natriumkarbonaatti, Na2CO3 (Na2O) n.15% ja kalkkikivi (kalsiumkarbonaatti, CaCO3) n.10%. Jos soodan sijasta käytetään potaskaa (kaliumkarbonaattia), saadaan kirkkaampaa ns. böömiläistä kristallilasia. Lyijyoksidia sisältävä kristalli soveltuu taidelasiksi. Booripitoista lasia käytetään...15.8.2007 16:12
Katsottu
257
Vastaukset
1
Kiitokset vastauksen täydennyksestä!21.12.2006 03:10Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
1204
Vastaukset
1
Ikkunalasi on amorfista ainetta kiinteässä olomuodossa, ja sitä lämmitettäessä tai sen lämmetessä se pehmenee ja muuttuu juoksevaksi, jolloin sitä voidaan pitää nesteenä. Tarpeeksi lämmenneen ikkunalasin olomuoto on epästabiili, joten voisi ajatella että vanha ikkunalasi oli välillä lämmennyt ja "valunut" ja sitten uudelleen kylmettyään jähmettynyt.
http://www.opigeologiaa.fi/kiteet/index.php?id=2
http://www.oddd.org/fi/amorfinen%20aine20.12.2006 11:52
Vastaukset (11)