Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Laissa kuulokkeissa ei säädetä, mutta tutkimusten mukaan musiikin kuuntelu kuulokkeiden kautta on kuulolle vaarallisempaa kuin esimerkiksi kaiuttimien kautta kuuntelu. Kuuloliitto kertoo, että "jos musiikkilaitteen käyttäjä kuuntelee musiikkia vain viisikin tuntia viikossa suurilla äänenvoimakkuuksilla (yli 89 dB), melualtistuksen taso ylittää nykyiset työpaikoille asetetut rajat. Pitkäaikainen kuuntelu saattaa johtaa pysyv...15.2.2019 20:43Helsingin kaupunginkirjasto

Kun korva soi, eli henkilö kokee vinkuvia tai kohisevia kuulohavaintoja, ei ilmiö johdu ulkoisesta äänestä. Useimmiten syynä on eri syistä tapahtuva sisäkorvan sisäkarvasolujen hermopäätteiden vaurioituminen. Myös kuurot voivat kärsiä tinnituksesta. Joillakin kuuroilla se voi esiintyä lisävaivana. 28.5.2018 19:33Helsingin kaupunginkirjasto

Ihmisen kuuloalueen yläpuolella on ultraääniä. Ihmiskorva ei niitä kuule, mutta monet eläimet käyttävät niitä. Esim. lepakot suunnistavat pimeydessä ultraäänten avulla. Ultraäänet eivät ole yleensä kuulolle vaarallisia, koska ne ovat aika hiljaisia ja etenevät huonosti. Hyvin lyhyissä iskuäänissä ja ritinöissä on paljon hyvin korkeita taajuuksia. Lepakoiden ultraä...13.4.2018 13:05Helsingin kaupunginkirjasto

Periaatteessa kuulovaurio on mahdollinen, sillä melu- ja akustiikkakonsultti Jaana Jokitulpon mukaan lapsen itku voi hetkellisesti nostaa melutason yli 100 desibelin. Jos tällainen meteli kestää toistuvasti useita minuutteja, kuulovaurion riski on todellinen. Mutta kun yritin etsiä jotain faktaa siitä, että lapsilla tai esim. oopperalaulajilla oma ääni aiheuttaisi kuulovaurion riskin, mitään ei löytynyt. En tunne korvan fysiologiaa...11.9.2015 11:20Helsingin kaupunginkirjasto

Sammakkoeläimeillä ei ole ulkoisia korvia vaan niiden tärykalvo sijaitsee ruumiin pinnassa, yleensä aivan silmän takana. Tärykalvo välittää ääniaistimukset sisäkorvaan, josta aistimus kulkeutuu aivoihin. Salamanterit ja matosammakot eivät kuule ulkoisia ääniä, mutta ne aistivat kehon läpi korvaan välittyvää maan värähtelyä. Helsingin Sanomissa julkaistun tiedeartikkelin mukaan...3.9.2015 17:21Helsingin kaupunginkirjasto

Punkkienkarkoittimet toimivat ultraäänellä. Niiden taajuus on ihmiskorvan kuuloalueen yläpuolella, mutta hyönteiset kykenevät niitä kuulemaan. Hyönteisten kuuloelimet reagoivat usein vain tietyn taajuusalueen sisällä oleviin ääniin. Ihmisen ja nisäkkäiden kuuloelimet sijaitsevat päässä, mutta hyönteisillä useimmiten takaruumiissa tai jaloissa. Tärykalvoa muistuttava kalvo alkaa värä...31.5.2014 15:00Helsingin kaupunginkirjasto

:D Hauska kysymys. On hyvin mahdollista, ettet ole ainoa laatuasi. Asioita voi kuulla väärin ja jos sana vielä jotenkuten sopii lauseeseen, on väärässä luulossa helppo elää kauemminkin. Tästä hyvänä esimerkkinä on parikin kirjaa, joihin on koottu väärinkuultuja laulunsanoja: Villejä Rubiineja (po. villejä lupiineja) ja Minä suojelen sinua taiteelta (po. kaikelta). Kirjat lö...17.12.2013 13:56Helsingin kaupunginkirjasto

Ihmisen kasvot ovat epäsymmetriset ; myös silmät ovat eri korkeudella kasvoissa. Kaksi korvaa auttaa ihmistä hahmottamaan mistä suunnasta ääni tulee, mutta korvien korkeusero on niin vähäinen että se ei todennäköisesti vaikuta "stereokuuloon". En valitettavasti löytänyt tarkempaa vastausta kysymykseesi. 26.3.2013 15:50Helsingin kaupunginkirjasto

Pikemminkin näyttäsi olevan niin, että s-äänne muiden kovien ja soinnittomien konsonanttien kanssa häviää vokaalien sekaan. Soinnittomat konsonantit sisältävät korkeampia taajuuksia. S-kirjaimen sisältämät taajuudet jakautuvat melko laajalle ja suurillekin taajuuksille. Ikähuonokuuloisuuden aiheuttama ongelma on sanojen erotteluvaikeudet. Tyypillistä siis on, että ikääntyvä ei kuule konsonantteja. Pahimmillaan puheesta kuuluvat pelkät vokaalit. Lähteet: http://www.aanipaa.tamk.fi/taajuu_1....10.11.2012 08:45Helsingin kaupunginkirjasto

Lähteet ovat eri mieltä siitä, mikä on ollut maailmanhistorian kovin kuultu ääni. Useiden lähteiden mukaan se olisi ollut vuonna 1883 tapahtunut Krakatau-tulivuoren purkaus Jakartan saarella Indonesiassa. Purkauksen ääni kuultiin ympäri maailman. Arviot äänen voimakkuudesta vaihtelevat 180 ja 300 desibelin välillä. Ilmeisesti matalammat desibelimäärät on mitattu tai arvioitu huomattavan matkan päästä tulivuoresta. Jotkut lähteet väittävät kovimman äänen olleen atomipommin räjähdyksen (210 -...17.8.2012 10:11Helsingin kaupunginkirjasto

Melu heikentää usein kuuloa väliaikaisesti. Usein toistuva melu, melulle altistumisaika ja melun desibelimäärä vaikuttavat siihen, heikkeneekö kuulo melun vuoksi pysyvästi. Kovassa ja pitkäkeskoisessa melussa korvan sisällä olevat aistinkarvasolut voivat tuhoutua, jolloin äänet aistitaan heikompina. Korvan solut eivät uusiudu, joten kuulohaitta on tällöin pysyvä. Myös yksittäinen kova räjähdys voi vahingoittaa kuuloa pysyvästi. Linkeistä löytyy taulokot desibelimääristä ja aikarajoista,...8.5.2012 12:30Helsingin kaupunginkirjasto

Ihanaa tietysti olisi, jos simpukassa kohisisi meri, niin kuin tarina kertoo. Mutta jostain niin kauniista ei tuo ääni ole peräisin. Kun painat simpukan korvaasi vasten, kuulet oikeastaan monia ääniä – ja kuulet esimerkiksi ilmavirtaa, verta, ehkäpä melkein suolenpätkiäkin… Simpukka nimittäin vain vahvistaa tai tehostaa ääniä, joita jatkuvasti ryöppyää ympärillämme. Kun korvan sulkee jollain ”luolamaisella” esineellä, jotkin äänistä tai äänentaajuuksista nousevat enemmän esille kuin toiset....2.6.2011 12:08Helsingin kaupunginkirjasto

Tinnituksen synnystä ei vielä ole yksiselitteistä tutkimukseen perustavaa tietoa. Tinnituksen syitä voivat olla esimerkiksi korvan ja kuulojärjestelmän vauriot tai toimintahäiriöt. Tinnitusta voi esiintyä myös ilman vauriota, silloin tinnituksen kuuluminen riippuu usein ympäristön ääniolosuhteista. Terveyskirjastossa aiheesta on julkaistu laaja tietopaketti, http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=ati, jossa käsitellään mm. seuraavia aiheita. Monta mahdollista syytä...12.4.2011 21:20Helsingin kaupunginkirjasto

Äänenvoimakkuuden mittaamiseen käytetään desibelimittaria, joka muuntaa ääniaallot mikrofonin välityksellä mitattaviksi sähköisiksi signaaleiksi. Mittauksia suoritetaan mm. työpaikoilla ja liikenneväylien varsilla - jolloin tuloksia hyödynnetään meluntorjuntaan liittyvien, ennaltaehkäisevien toimenpiteiden suunnittelussa - sekä esimerkiksi huvitilaisuuksien lupaehtojen täyttymisen seurannassa. Aihetta sivuavaa kirjallisuutta HelMetissä: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=...8.4.2011 19:11

Lähteiden perusteella se on ainakin teoreettisesti mahdollista. Tietoa siitä, onko joku todistettavasti saanut kuulovaurion yskimistä kuuntelemalla, en lähteistä löytänyt. BBC:n terveysuutisessa vuodelta 1998 kerrotaan, että ihmiset yskivät keskimäärin 70–90 desibelin voimakkuudella, mikä vastaa metrojunan tai kovalle säädetyn radion äänitasoa. Kovin Cardiffin yliopiston tutkimuksessa mitattu yskänpuuska saavutti 94 desibelin voimakkuuden, mikä on vain hieman pienempi ääni kuin...7.6.2010 17:14Helsingin kaupunginkirjasto

Räkättirastas käyttää molempia aistejaan saalistettavasta riippuen. Sen ruokavalion olennainen osa kesällä ovat kastemadot, joita se saalistaa kuulonsa avulla. Kuuloaisti onkin huomattavan hyvä. http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/rakattirastas http://knol.google.com/k/r%C3%A4k%C3%A4ttirastas-turdus-pilaris-sen-esiintyminen-suomen-lapissa-ja-v%C3%A4rri%C3%B6n#1.6.2010 18:15Helsingin kaupunginkirjasto

Mielenkiintoinen kysymys. Asiaa ei ilmeisesti ole lääketieteellisesti tutkittu, joten varmoihin lähteisiin nojautuvaa vastausta kysymykseesi en pysty antamaan. Naishormonien vaikutusta kuuloaistimusten käsittelyyn aivoissa on kuitenkin selvitetty hieman toisesta näkökulmasta. Estrogeeni eli naishormoni saattaa olla syy siihen, miksi iäkkäät naiset kuulevat yleensä keskimäärin paremmin kuin samanikäiset miehet. Estrogeenilla voi siis olla kuuloa säilyttävä ja mahdollisesti myös herkistävä...19.12.2009 13:19Helsingin kaupunginkirjasto

Olen aina ajatellut kuvaamasi ilmiön liittyvän siihen tilanteeseen, kun koira on saanut vainun. Ehkä nämä kaksi tilannetta muistuttavat toisiaan siinä, että koira keskittyy molemmassa hyvin intensiivisesti. Tosin koira joskus myös kääntelee päätään myötä- tai vastapäivään kuunnellessaan jotakin ääntä. Silloin se kai yrittää suunnata korvansa paremmin vastaanottamaan ääntä.8.11.2009 10:39

Koiran kuulosta on kysytty iGSiltä ennenkin. Vastaus löytyy täältä http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx?word=Kuulo. Vastauksesta selviää mm. se, että koiran kuuloalue on 70 - 100 000 Hz. Kovien äänien aiheuttamasta kivusta lähteet eivät maininneet, mutta sen sijaan tietoa löytyi niiden koiran kuuloa vaurioittavasta vaikutuksesta. Aiheesta kerrotaan mm. seuraavissa linkeissä: http://www.aisti.info/disease_4.html http://www.spj.fi/pdf_sivut/nettipystis3_2002.pdf, s. 16 http://...16.1.2009 15:35Helsingin kaupunginkirjasto

Koira tosiaan kuulee paljon hiljaisempia ääniä kuin ihminen. Se erottaa ääniä neljä kertaa kauempaa. Onneksi tämä ei tarkoita, että äänet kuuluisivat samassa suhteessa kovempina. Rapina on koiralle rapinaa, ei kolinaa. Koirat, joilla on erityisen herkkä kuulo, saattavat tästä syystä pelätä ukkosta tai muita kovia ääniä. Koira ja ihminen aistivat eri tavalla paitsi äänenvoimakkuutta myös äänenkorkeutta. Koira kuulee paljon sellaisia ääniä, joita ihminen ei havaitse lainkaan. Parhaassa...28.2.2008 18:44Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (26)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut