Tarkenna hakutulosta
Aiheet:
Avainsanat:
Vastaajat:
Katsottu
1655
Vastaukset
1
Lähetimme kysymyksen edelleen Helsingin kaupunginmuseolle. Heillä on enemmän kaupungin historiaa koskevaa lähdemateriaalia. Vanhojen valokuvien ja ilmakuvien perusteella ilmeni, että puu on jätetty kasvamaan 1920-luvulla tehdyn rotundasalin rakentamisen yhteydessä. 1960-luvun valokuvasta näkee, kuinka puu kasvaa rotundan ympäri kulkevan terassin katon läpi. Myöhemmin terassi on muutettu lämpimäksi tilaksi eikä puuta ole h...10.3.2016 12:08Helsingin kaupunginkirjasto
Oliko Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa oleva kivipöytä ja penkki vapaamuurarien käytössä?
Katsottu
1018
Vastaukset
1
Todennäköisesti tarina pitää paikkansa. Ainakin Kaisaniemen puiston historiasta kirjoittaneet
Krohn, Aarni
Kaisaniemi 150 vuotta. - 1977
ja
Pehkonen, Marja
Kaisaniemi - sydämessä ja syrjässä
(teoksessa: Narinkka 1986-1987. - Helsingin kaupunginmuseo, 1987)
kertovat sen tosiasiana.
Kyseisen alueen (Kaupunginhaka tai Porvarienhaka) oli Helsingin maistraatti vuonna 11.5.1763 vuokrannut viideksi vuosikymmeneksi maaherra Hans Henrik...31.12.2013 09:58Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
5187
Vastaukset
1
Muistelimme porukalla Kaisaniemen 1960-70-luvun liikkeitä ja tulimme siihen tulokseen että alueen tärkeimmät liikkeet olivat Minkki, Vestio, Pukeva, Teinitalo, Valioasu, Ajanmies, Seppälä, MicMac, Intian basaari, Lollo ja Halonen. Lisäksi alueella oli runsaasti pikkuliikkeitä, kuten kampaamoja ja partureita. Kaisaniemenkadun ohessa Vuorikatu oli 1970-luvun trendikkäimpiä shoppailukatuja.
Seppälä syntyi 1930-luvun alussa, kun Seppälän veljekset avasivat vaatetus- ja lyhyttavaraliikkeen...17.6.2011 18:53
Katsottu
1855
Vastaukset
1
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisemassa verkkojulkaisussa 'Kaupunkinimistön historiaa' Janne Saarikivi antaa asialle seuraavan selityksen:
"Kaisaniemi on epätyypillinen helsinkiläisnimi siinä mielessä, että se on syntynyt suomen kielessä, josta se on lainautunut ruotsiin, eikä päinvastoin."
Nimi on saanut alkunsa siitä, että Catharina "Kaisa" Wahllund (1772-1843) piti tääll...25.4.2011 17:37Helsingin kaupunginkirjasto
Sateisimmat kesät Helsingin Kaisaniemessä vuodesta 1900-alkaen:
Vuosi Sademäärä (mm.)
2004 343
1998 319
1956 314
1981 314
1943 306
1972 303
2005 302
1925 299
1993 290
1902 287
Ja kuivimmat:
2006 35
1955 55
1917 60
1914 63
1973 79
1975 80
1997 81
1938 93
1950 102
1969 107
Tiedot ovat Ilmatieteen laitokselta. Ilmatieteen laitoksen sivuilla on kuvattu myös diagrammilla Helsingin kesäsateet noin sadalta...11.1.2011 17:15Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
2196
Vastaukset
1
Vastaus löytyi arkistoamme penkomalla:
"Kaisaniemi on poikkeuksellinen paikannimi, koska nimen suomenkielinen muoto on vakiintunut ruotsinkielistä aiemmin. Jo vuonna 1842 puiston nimi on kirjoitettu karttaan muodossa Kajsaniemi. Vuonna 1909 nimi vakiintui kaksikieliseksi: Kaisaniemi- Kajsaniemi. Yleensä 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa nimet vakiintuivat ensin ruotsin kieleen ja vasta sitten ne käännettiin suomeksi. Esimerkiksi Hakaniemi oli alun perin ruotsinkielinen nimi. Paikka oli 1800...21.12.2008 14:19Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
1464
Vastaukset
1
Helsingin vanhin ruokaravintola on ravintola Kaisaniemi, joka on perustettu 1827.
Seuraavassa linkissä on hiukan tietoa ravintolan historiasta:
http://www.virtualhelsinki.net/helsinkipanoraama/historia/kaisaniemi.html
Itse ravintolan sivut:
http://www.sinunjuhlasi.fi/ravintolat-2/ravintola-kaisaniemi/#go_page_now
13.9.2008 11:47Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
464
Vastaukset
1
Asema avattiin 1. maaliskuuta 1995 ja sen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Kontio - Kilpi - Valjento Oy. Kaisaniemi sijaitsee 597 metrin etäisyydellä Rautatientorin metroasemasta ja 916 metrin päässä Hakaniemen metroasemasta osoitteessa Vuorikatu 12. Asema sijaitsee 27 metriä maanpinnan ja 22 metriä merenpinnan alapuolella.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaisaniemen_metroasema1.6.2007 14:41
Katsottu
715
Vastaukset
1
Kaisaniemen metroaseman jalankulkutunnelin Opintoputken seinämaalaus on tehty kuuden taiteilijan yhteistyönä heidän omasta aloitteestaan. Työryhmään kuuluvat Viva Granlund, Tapani Hyypiä, Pirjo Malkki, Anu Miettinen, Mikko Rantanen ja Riikka Wesamaa. Teoksen värimaailma ja muotokieli perustuvat vanhoihin kalliomalauksiin ja -piirroksiin. Teoksella ei ilmeisesti ole varsinaista nimeä, ainakaan sitä ei mainittu teoksesta kertovien artikkelien yhteydessä.
Lähteet ja lisätietoja:
http://www....1.12.2006 20:05Helsingin kaupunginkirjasto
Vastaukset (9)