Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Ihmisellä on syntyjään mahdollisuus pahaan. Olimme aikoinaan saaliseläinlaji, jolle hengissä pysyminen uhkien keskellä oli haaste. Opimme keskittämään huomion uhkaan ja vaaroihin. Ulkopuoliset heimot tuntuivat vaarallisilta, joten niiden jäseniin ei voinut samastua. Väkivalta on osa ihmisen evoluution historiaa ja meillä on taipumus tappaa toisiamme, kertoo Nature-lehden julkaisema tutkimus. Espanjalaisten tutkijoiden mukaan taipumus...13.6.2018 09:24Helsingin kaupunginkirjasto

Suomessa henkirikosten selvittämisprosentti on Euroopan tasolla varsin hyvä. Yli 90 prosenttia kaikista tapauksista pystytään selvittämään. Joka vuosi muutama jää kuitenkin hämärän peittoon. KRP:n seuraa tarkemmin lähinnä 1950-luvun puolessa välissä tai myöhemmin tapahtuneita selvittämättömiä henkirikoksia. Ehkä sen takia tarkempia lukuja on saatavilla vasta 1950-luvulta lä...1.6.2017 20:10Helsingin kaupunginkirjasto

Tietynlainen terve varovaisuus elämässä lienee paikallaan. Satunnaisen tappajan kohtaamisen pelossa ei kuitenkaan ole järkevää jumittua kotiinsa. Yleensä tekijä ja uhri tuntevat toisensa jollakin tavoin entuudestaan. Suuressa osassa tapauksia ollaan enemmän tai vähemmän humalassa. Suomessa henkirikosten selvittämisprosentti on korkea, esimerkiksi vuonna 2013 lukema oli Ylen uutisoinnin mukaan 93%. Tuo jälkimmäinen kysymys...18.1.2017 09:36Helsingin kaupunginkirjasto

Hans Assmann (9.12.1923-19.6.1998) pysynee lopullisesti arvoituksellisena hahmona. Kokoavan yleisesityksen hänestä ovat laatineet Matti Paloaro ja Jorma Palo kirjassa Luottamus tai kuolema! : Hans Assmannin arvoitus. - Tammi, 2004. Kirja perustuu pääosin Paloaron joulukuussa 1997 tekemään vakavasti sairaan ja ilmeisesti kuolemaansa odottavan Assmannin hastatteluun. Yleensä oletetaan, että tuossa tilanteessa oleva ihminen voi jo puhua pelkkää totuutta tarvitsematta enää pelätä...12.6.2009 11:54Helsingin kaupunginkirjasto

Pätevyytemmehän ei oikeastaan riitä vastaamaan kysymyksiin joissa tarvitaan lain tulkintaa. Mutta vastaaja yrittää päättelemällä esittää oman arvionsa kuvatusta tilanteesta. A:n elinkautinen tuomio on langetettu B:n murhasta. Sen suoritettuaan A vapautuu ja jonkin ajan kuluttua selviää C:n ja D:n murhatutkimuksissa, että A on syyllinen myös näihin tekoihin. Eikös A joudu silloin jälleen oikeuden...6.12.2015 19:47Helsingin kaupunginkirjasto

Tällaista tilastoa emme ole löytäneet. Virantoimituksessa SURMANSA saaneista poliiseista itsenäisyyden aikana vuoteen 2007 saakka on olemassa kirja In memoriam 1917-2007 : virantoimituksessa surmatut poliisit / Ralf-Erik Sjöström. - Pohjolan poliisikirja, 2008 Kirja listaa 130 menehtynyttä poliisia, joista 81 on surmattu ampumalla, 24 teräaseella, yksi halolla ja yksi heinäseipäällä. Muita kuolinsyitä ovat...23.10.2015 13:50Helsingin kaupunginkirjasto

Valitettavasti tällaisesta aiheesta ei löydy aineistoa. Todennäköisesti murhia ei pidetty tarkoituksenmukaisina keinoina Suomessa käydyssä poliittisessa taistelussa. Henkirikoksissa, joita Suomessa tehtiin sotien välisenä aikana, oli epäilemättä usein äärivasemmistolaisia poliittisia motiiveja - katkeruutta vallassaolevia ja näiden kannattajia kohtaan - mutta puolueen toimeksiantoja ne eivät ...14.9.2015 14:31Helsingin kaupunginkirjasto

Kyseisestä henkilöstä on kyselty meiltä aiemminkin. Tässä Kysy.fi:n vastaus maaliskuulta 2014: "Emme ikävä kyllä löytäneet hänestä kirjallisia lähteitä, emmekä kuvaa. Kävin läpi useita 1980- ja 1990-lukujen "Pohjolan poliisi kertoo" -kirjasarjan kirjoja, mutta niistä ei löytynyt mainintoja Kirves-Kalesta. Internetin keskustelupalstoilta löytyy runsaasti muistikuvia...15.1.2015 15:04Helsingin kaupunginkirjasto

Emme ikävä kyllä löytäneet hänestä kirjallisia lähteitä, emmekä kuvaa. Kävin läpi useita 1980- ja 1990-lukujen "Pohjolan poliisi kertoo" -kirjasarjan kirjoja, mutta niistä ei löytynyt mainintoja Kirves-Kalesta. Internetin keskustelupalstoilta löytyy runsaasti muistikuvia kohtaamisista Kalen kanssa. Kannattaa käydä aluksi ne läpi. Tässä pari esimerkkiä: http://keskustelu.suomi24....12.3.2014 12:05Helsingin kaupunginkirjasto

Uutisessa ei mainita henkilöistä tarkempia tietoja, joten tietojen etsiminen ei onnistunut. On myös melko epätodennäköistä, että kyseisten henkilöiden elämänkulku olisi selvitettävissä, vaikka uutisessa olisikin mainittu tekijän nimi. Varmaan jo 1960-luvulla pyrittiin uutisoinnissa myös suojelemaan alaikäisiä lapsia. Erilaisista traumoista ja niistä toipumisesta löytyy kirjallisuutta ja tutkimuksia. Mutta teoksia, joissa olisi käsitelty tapauksia, joissa vanhempi surmaa osan perheestä, ei...3.2.2012 13:45Helsingin kaupunginkirjasto

Usein vanhojen tapahtumien jäljittäminen on hankalaa, sillä nykyiset artikkelitietokannat ja sanomalehtien digiarkistot eivät ulotu esimerkiksi 1930–1940-luvuille. Sanomalehdet löytyvät toki mikrofilmattuna, mutta pitkän aikavälin selaaminen on hidasta. Tällä kertaa tapahtuman jäljille päästiin seuraavien internetistä löytyneiden viitteiden perusteella, jotka jo itsessään kertovat tapahtumasta ja auttoivat ajoittamaan tapahtuman. Käki, Toivo: Hanna Karjalaisen murha, joka tapahtui Viipurissa...1.1.2012 23:11Helsingin kaupunginkirjasto

Kuolemaan johtaneita väkivaltarikoksia kirjattiin ajanjaksona 1997 – 2006 vuosittain keskimäärin 159. Henkirikokset luokitellaan viiteen eri rikosnimikkeeseen: murha, tappo, surma, lapsensurma sekä pahoinpitelyrikos ja kuolemantuottamus. Kyseisenä ajanjaksona keskimäärin noin kolmekymmentä kuolemaan johtaneista väkivaltarikoksista kirjattiin nimikkeellä ”pahoinpitelyrikos ja kuolemantuottamus”. Suomessa kuolee henkirikoksissa noin 2,5 ihmistä 100 000 asukasta kohden, kun useimmissa Länsi...12.9.2011 08:48Helsingin kaupunginkirjasto

Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos seuraa muiden tehtäviensä ohessa oikeusoloja ja rikollisuutta sekä analysoi niitä ja raportoi niiden kehityspiirteistä. Kriminologinen tutkimusyksikkö julkaisee vuosittain Rikollisuustilanne-katsausta, jossa erilaisten taulukoiden ja tilastojen avulla kuvataan kehitystä. Laitoksen etusivulta löytyy linkki myös henkirikoskatsauksiin, joista tuorein on vuodelta 2010. Sen sivulla 10 olevassa taulukossa selvitetään henkirikosten tekovälineitä tilastointikaudella...13.7.2011 16:23Helsingin kaupunginkirjasto

Suomessa ei ole amerikkalaistyylistä ”coroneria” eli poliisista riippumatonta kuolemansyyntutkijaa. Kuolemansyyntutkinta voidaan jakaa kahteen tyyppiin: on lääketieteellinen selvitys, jonka tekevät lääkärit kun on kyse ns. luonnollisesta kuolemasta ja sitten rikosta epäiltäessä suoritettava oikeuslääketieteellinen selvitys, josta vastaa poliisi. Poliisia avustaa tässä tehtävässä oikeuslääkäri. 1940-luvulla oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen suoritti (kuten nykyäänkin) oikeuslääkäri...12.7.2011 09:24Helsingin kaupunginkirjasto

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan Suomessa noin seitsemällä prosentilla henkirikoksesta tuomituista on taustalla henkirikos.Henkirikoksiin syyllistyneillä on kuitenkin usein aiempia rikostuomioita, joista merkittävä osa on saatu väkivaltarikoksista. Lähteet: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos: Lehti, Martti, Henkirikoskatsaus 2009. http://www.optula.om.fi/uploads/qclqn_2.pdf Helsingin Sanomat 8.7.2010 Iltalehti 7.7.2010 http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010070712004147_uu.shtml...7.7.2010 16:40Helsingin kaupunginkirjasto

Kuvaamassasi tapauksessa A:n saama ensimmäinen tuomio olisi ollut väärä, joten se epäilemättä purettaisiin ja A olisi oikeutettu saamaan valtiolta korvausta syyttömänä istutusta tuomiosta. Wikipedian osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Oikeusvoima löytyvässä artikkelissa käydään tarkemmin läpi perusteita tuomion purkamiseen. Peruste olisi uusi todiste eli ”kuolleen” ilmaantuminen esiin hengissä. On varsin harvinaista, että henkilö tuomitaan henkirikoksesta ilman surmatun ruumiin löytymistä...14.6.2010 17:05

Hei, sekä Matti Saari että Pekka-Eric Auvinen surmasivat itsensä kouluampumisten päätteeksi. http://fi.wikipedia.org/wiki/Jokelan_koulusurmat http://fi.wikipedia.org/wiki/Kauhajoen_koulusurmat#Ampuja9.2.2010 16:17Helsingin kaupunginkirjasto

Ase tai aseen ammus voi olla kyllä perimmäinen syy siihen, että ihminen kuolee elimistölle aiheutuviin vammoihin. Useimmissa aseissa on kuitenkin käyttäjänä ihminen, joskin miinojen kaltaiset aseet voivat toimia ilman ihmisen suoranaista ohjausta. Tosin toki ihminen on viime kädessä toimii miinan asettajana ja sitä kautta aiheuttaa mahdollisen kuoleman. Aseiden käytöstä voi seurata myös sellaisia sivuvaikutuksia, joita ei ole tarkoitettu aiheutuvaksi. Esimerkiksi hiljattain Afganistanissa...2.9.2009 18:24

Seuraavilla sivulla selvitellään kysymääsi selvittämättömäksi jäänyttä henkirikosta pitkään ja perusteellisesti http://en.wikipedia.org/wiki/Black_Dahlia http://webapp1.latimes.com/theblackdahlia/ http://www.amw.com/fugitives/brief.cfm?id=403907.3.2009 20:04

Saimme tietoja kysymykseen Kriminologisesta kirjastosta. Yksiselitteisiä vastauksia ei voida antaa, koska tapaukset ovat hyvin erilaisia, eikä mitään tilastoja ole olemassa. Tuomion perustelut ovat täysin erilaisia tapauksesta riippuen. Esimerkiksi täyttä ymmärrystä vailla tehty tappo, hätävarjelu tms. perustelu vaikuttaa vankeustuomion pituuteen. Presidentin armahtamista vangeista ei myöskään ole tilastoja olemassa. Presidentti voi armahtaa vangin, mutta hänen ei tarvitse perustella armahdusta...9.2.2009 23:31

Sivut

Vastaukset (26)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut