Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Jatkosodan osalta kysymykseen on vastattu täällä aikaisemminkin. Englannin lisäksi sen dominiot Kanada, Australia, Uusi-Seelanti ja Etelä-Afrikka julistivat sodan Suomelle. Neuvostoliitto katkaisi diplomaattisuhteensa Suomeen. Varsinainen sodanjulistus puuttui myös Saksan ja Suomen väliltä Lapin sodan aikana. Talvisota alkoi Neuvostoliiton hyökkäyksellä ilman sodanjulistusta. Myöskään muut valtiot eivät tässä vaiheessa julistaneet sotaa Suomelle. Nevakivi Jukka; Ulkoasiainhallinnon...9.12.2010 15:50Helsingin kaupunginkirjasto

Valmista vastausta on hankala löytää. Ensin pitäisi tutkia paljonko kunnan väestöstä asui luovutusta edeltäneellä hetkellä uuden rajalinjan molemmin puolin. Jos tiedetään kyseisen kunnan kylien asukasluvut tuolta ajankohdalta, voidaan myös laskea kysyjää kiinnostava tieto väestöosuuksista ynnäämällä rajan taakse jääneiden kylien väkiluvut ja Suomen puolelle jääneiden...15.2.2019 11:10Helsingin kaupunginkirjasto

Talvisodan jälkeen osa Amerikan Suomalaisen Legioonan vapaaehtoisista palasi USA:han, osa jäi Suomeen, jopa pysyvästi. Amerikkaan palanneiden matkoja kustansi Kallosen (2016) mukaan Suomen Vapaussodan Rintamamiehet Amerikassa -yhdistys, joka muutti talvisodan jälkeen nimensä muotoon Suomalaiset Aseveljet Amerikassa (Finnish War Veterans in America Inc). Yhdistys oli kerännyt kustannuksiin lahjoitusvaroja. Matkoja saatettiin kustantaa myös omista...26.6.2018 09:38Helsingin kaupunginkirjasto

Ilta-Sanomien jutussa mainitaan veteraani Markus Aaltonen, joka taisteli Raatteen tiellä ja osallistui itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Meillä ei valitettavasti ole tämän palvelun puitteissa mahdollisuutta etsi hänen yhteystietojaan tai jäljittää muita Raatteen tiellä taistelleita. Suosittelisin kuitenkin ottamaan yhteyttä Suomen Sotaveteraaniliittoon, sillä siellä saattaisi asiasta olla tietoa. Yhteystiedot lö...17.1.2018 12:19Helsingin kaupunginkirjasto

Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta löytyi asiantuntemusta. Saimme heiltä seuraavan vastauksen: 8/KTR 2 tarkoittaa Kenttätykistörykmentti kakkosen kahdeksatta patteria. Ja tämä kahdeksas patteri kuului taas III patteristoon (jokaisessa patteristossa oli pääsääntöisesti kolme patteria), josta on kirjoitettu itse asiassa jonkinlainen historiikkikin: Mutanen, Jorma. ; Harviainen, Juhani. ; Mähönen, Juhani. Pakana, III/KTR 2,...23.3.2017 08:23Helsingin kaupunginkirjasto

Rovaniemen seudulle osuneista talvisodan aikaisista pommituslennoista on meiltä kysytty ennenkin. http://www.kysy.fi/kysymys/talvisodan-aikana-venalaiset-pommittivat-rovaniemea Kuten vastauksessa todettiin, 21.12.1939 yksi kone pudotti kolme pommia Saarenkylään. Mistään suuresta pommituslennosta ei siis ollut kyse, ehkä enemmänkin tilanteen tunnustelusta tai häirinnästä. Rakennuksille aiheutuneita vaurioita ei mainita. Tämän verran...21.3.2017 17:45Helsingin kaupunginkirjasto

Valitettavasti ulottuvillamme oleva kirjallisuus ei anna tähän yksiselitteistä vastausta. Kalevi Ahonen käsittelee Joensuun sota-aikaa teoksessa Joensuun kaupungin historia 2-4. - Joensuun kaupunki, 1986. Ahosen mukaan talvisodassa kaupunkia pommitettiin 11 kertaa, ensimmäisen kerran vasta 16.2.1940. Hyökkäykset olivat lähinnä yksittäisten koneiden suorittamia. Vahingot keskittyivät Ilosaareen, satamakonttoriin, tyttökouluun ja pakkahuoneeseen. Kuolonuhreja ei tullut. Jatkosodassa...9.3.2010 09:21Helsingin kaupunginkirjasto

Kysymykseen siitä, kuinka moni selvisi Suomen sodista, ei ole yksiselitteistä vastausta. Sotilaita lähti rintamalle ja palasi moninaisista eri syistä ja palvelus saattoi katketa esim. haavoittumisen, väliaikaisen kotiuttamisen tai maatalousloman vuoksi. Summittaisesti lukemia voitaisiin haarukoida esim. talvi- ja jatkosodan liikekannallepano- sekä kotiuttamistilastoista sekä esimerkiksi eri ikäluokkien kutsunta- ja koulutustilastoista, mutta mitä...17.11.2016 10:13Helsingin kaupunginkirjasto

Nokia on globaali yritys jolla on tuotantoa eri puolilla maailmaa. Sen osakeomistuksesta suurin osa, noin 80% on ulkomailla. Suurin suomalainen osakeomistaja on työeläkevakuutusyhtiö Varma (1,16%). Ei Suomen valtio mitenkään voi päättää Nokian toimista. Suomen huoltovarmuuskeskuksen tehtävänä on maan huoltovarmuuden ylläpitäminen ja kehittäminen. Se pyrkii turvaamaan väestön toimeentulon ja maan talousel...13.11.2016 19:23Helsingin kaupunginkirjasto

Kysyimme asiaa Kansallisarkistosta, saimme seuranlaisen vastauksen: Kyseiset tiedot löytyvät Talvi- ja Jatkosotien historia-kirjasarjoista.16.4.2010 15:13

Talvisodan sotapäiväkirjat ovat internetissä. Samalla sivulla on myös komppanioiden sotapäiväkirjoja. Talvisodan sotapäiväkirjat. Sotapäiväkirjat (kokoelma). Kansallisarkisto (digitaaliarkisto) 14.7.2016 11:00Petri Isoniemi

Käsittelen tässä talvisodan (1939-1940), jatkosodan (1941-1944) ja Lapin sodan (1944-1945) uhreja. Mistään ei löydy tällaista keskiarvotietoja. Talvisodan kuolonuhrien ikäjakauma oli: vuonna 1920 tai sen jälkeen syntyneet 467 vuosina 1910-1919 syntyneet 16 157 vuosina 1900-1919 syntyneet 8 801 vuosina 1890-1899 syntyneet 1 117 vuosina 1881-1889 syntyneet 48 Kovimmat tappiot kokivat vuonna 1916 syntyneet (1 950),...27.6.2016 11:17Helsingin kaupunginkirjasto

Kokonaisuutena mahdollisuudet sellaiseen yhteydenpitoon olivat varmasti vähäiset. Sotavankien kohtelusta määrättiin Haagin maasotaohjesäännön II luvussa (vuodelta 1907) ja Geneven vuoden 1929 yleisessä sotavankisopimuksessa. Näiden sopimusten mukaan sotavangit saivat ottaa vastaan rajoitetun määrän kirjeitä ja postipaketteja sekä lähettää - sensuurin tietysti tarkastamina - lyhyitä...19.4.2016 14:56Helsingin kaupunginkirjasto

On vaikea sanoa sodanajan johtomiehistämme, kuka käski ja ketä. Asioista kai pikemminkin sovittiin pienen piirin kesken, johon virkansa puolesta kuuluivat presidentit Kyösti Kallio 1937 - 1940 Risto Ryti 1940 - 1944 Gustaf Mannerheim 1944 - 1946 pääministerit Risto Ryti 1.12.1939 - 27.3.1940 ja 27.3.1940 - 3.1.1941 Jukka Rangell 3.1.1941 - 5.3.1943 Edwin Linkomies 5.3.1943 - 8.8.1944 Antti Hackzell 8.8.1944 - 21.9.1944 Urho Castré...10.3.2016 19:40Helsingin kaupunginkirjasto

Ensimmäisenä johdatuksena varmaankin kannattaa lukea kirja Isänmaan portinvartijat : suomen rajojen vartiointi 1918-1994 / Matti Kosonen, Juha Pohjonen. - Otava, 1994 http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=t&searcharg=is%C3%A4nmaan+portinvartijat&searchscope=9&SORT=D&extended=0&SUBMIT=HAE&searchlimits=&searchorigarg=dis%7Bu00E4%7Dnmaan+portinvartijat Kirja kattaa myös merivartioinnin, mutta merivartiostojen...3.3.2016 19:02Helsingin kaupunginkirjasto

Rautateillä oli sotavuosien liikenteessä ja kuljetuksissa korostettu asema. Nestemäisen polttoaineen säännöstely, joka aloitettiin jo 4.9.1939, rajoitti suuresti vaihtoehtoista autoliikennettä. Myös rautateille tuli pula (tuonti)hiilestä, mutta se voitiin vaivattomimmin korvata kotimaisella polttoaineella, puulla. Rautateiden merkitystä osoittaa esim. sellainen seikka, että talvisodan ensimmäisten viikkojen aikana p...13.1.2016 11:23Helsingin kaupunginkirjasto

Taisto Mäki lähti kevättalvella 1940 Paavo Nurmen kanssa Yhdysvaltoihin. Matkan aikana he keräsivät rahaa ahdingossa olleen Suomen hyväksi. Vuonna 1939 10 000 metriä ensimmäisenä maailmassa alle 30 minuutin juossut Mäki osallistui kiertueella näytösjuoksuihin. Ennen tätä hän oli jo ehtinyt osallistua talvisotaan ns. Ässärykmentin riveissä Summan lähiseudun maastoissa. Rykmentissä oli muitakin...2.12.2015 09:15Helsingin kaupunginkirjasto

Luultavasti he enimmäkseen piileksivät lumipuvun alla. Malli-Cajander -sanonta syntyi jo sotaa edeltävien reservin ylimääräisten kertausharjoitusten (eli käytännössä liikekannallepanon) aikana. Ennen sotatoimien alkamista tilannetta kai ehdittiin jonkin verran parantaa. Puolustusministeriön intendenttiosaston tilannekatsauksen mukaan joukkojen (vahvuus noin 337 000) käytössä oli sodan jo sytyttyä 10.12.1939 erilaisia päällystakkeja 230 000, asetakkeja 330 000, housuja 340 000, villapaitoja...20.5.2011 22:07Helsingin kaupunginkirjasto

Sivuston www.sodanjäljet.fi mukaan ylivoimaisesti yleisimmät kaatuneille merkityt ammatit ovat työmies ja maanviljelijä. Tiedot perustuvat Kansallisarkiston tietokantaan Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneistä. 12.10.2015 14:19Helsingin kaupunginkirjasto

Asia kai ratkesi itsestään, sillä valtaosa siirtoväestä oli evakuoitu ns. luovutetulta alueelta jo ennen talvisotaa (1939-1940) tai viimeistään sotatoimien myötä. Jokseenkin kaikki evakuoidut olivat Suomen kansalaisia, joten heidän karkottamisensa tynkä-Suomesta olisi kai ollut oikeudellisestikin mahdotonta. Voimassa olevan vuoden 1919 Hallitusmuodon 7 pykälä nimittäin määräsi: "...5.9.2015 15:32Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (113)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut