Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Kyllä Uimastadionilla on erinäisiäkin uintikilpailuja olympialaisten jälkeen järjestetty. Uintimaaotteluja on siellä käyty useita, mm. seuraavat: 1953 Suomi-Norja, 1956 Suomi-Ruotsi, 1964 Suomi-Tšekkoslovakia, Suomi-Tanska 1974, Suomi-Viro 1980. Pienempiä kansallisia ja kansainvälisiä uintikipailuja on vuosien varrella myös ollut. Esimerkiksi vuonna 1966 Suurkisojen monipuoliseen ohjelmaan kuului "kansainv...9.10.2018 13:59Helsingin kaupunginkirjasto

Edellinen vastaus oli tämä http://www.kysy.fi/kysymys/etsin-tietooni-kallion-kirkon-kellojen-teksteja-loytyisiko-kiittaen-a Vastaaja ymmärsi kysymyksen silloin väärin, pahoittelut haksahduksesta! Kirkon seitsemän kelloa valmisti saksalainen kellotehdas Schilling & Söhne Apoldasta vuonna 1911. Soittokoneiston "kellopelin" valmisti samoin saksalainen yritys Bokelmann & Kuhle. Tämä käy ilmi saatavilla olleista...6.1.2019 14:30Helsingin kaupunginkirjasto

Vantaan Itä-Hakkilassa sijaitseva Honkanummen hautausmaa vihittiin käyttöön 1951. Ensimmäinen hautaus Honkanummen hautausmaalle tapahtui tammikuussa 1957. 4.1.2019 13:11Helsingin kaupunginkirjasto

Jean Sibelius sävelsi Kallion kirkon kelloille oman sävelmän vuonna 1912. Päivittäin klo 12 ja 18 kuullaan tämä Kellokoraali (Opus 65b). Kallion kulma -blogisivulla Kallion seurakunnan kanttori Tommi Niskala kirjoittaa kellojen sävelmästä. Alun perin siihen ei sanoitusta ollut, mutta Sibelius pyysi Heikki Klemettiä runoilemaan tekstin. Se on luettavissa blogilta, samoin kuin Kallion ensimmäisen kirkkoherran Julius Engströmin...26.11.2018 22:09Helsingin kaupunginkirjasto

Ensin pitänee vähän pohtia minkälainen rakennelma hyväksytään sillaksi. Erään määritelmän mukaan: "Sillaksi kutsutaan rakennetta, jonka vapaa-aukko on vähintään 2,00 m." Tämä Liikenneviraston tilastoissaan käyttämä määritelmä koskee siis myös siltarumpuja, joiden aukon läpimitta on vähintään 2 metriä. Silloilla on useita käytt...23.11.2018 20:11Helsingin kaupunginkirjasto

Pääkaupunkiseudulla on lentokenttäalueiden lisäksi joitakin paikkoja, joissa ei saa lentää dronella ilman poikkeuslupaa. Eläintarhan urheilukentän tienoo ei kuulu kiellettyihin lennätyspaikkoihin. Toki pitää muistaa noudattaa turvallisen lennättämisen ohjeita. Lennätyskorkeuden on oltava alle 150 metriä. Droneen on oltava suora näköyhteys ja sen on oltava koko ajan ohjattavissa. Väkijoukkojen ylä...20.11.2018 09:40Helsingin kaupunginkirjasto

Kaarlenkadun lyhyt Helsinginkadun ylittävä osuus selittynee sillä, että Kaarlenkatu on ulottunut aikoinaan Agricolankadulta aina Porvoonkadulle asti. Kaavamuutosten ja rakentamisen myötä Kaarlenkatua ei ole kuitenkaan typistetty päättymään Helsinginkadulle, vaan ainoastaan sen poikkikatu on nimetty Kaarlenkujaksi (v. 1933). 12.10.2018 17:05Helsingin kaupunginkirjasto

Kun Forum valmistui, mainostettiin Helsingin Sanomissa suurella ilmoituksella avajaisia 6.11.1985. "Uusi uljas Forum", "Forum on Suomessa jotain uutta ja ainutlaatuista". Ilmoituksessa kerrottiin myymälävalikoimasta ja mainittiin kauppakeskuksessa olevan myös kaksi autoliikettä. Vähän myöhemmin 25.11.1985 lehdessä kerrottiin autokaupan siirtymisestä ydinkeskustasta lähiöihin ja ympäristökuntiin. Jutussa...9.10.2018 15:46Helsingin kaupunginkirjasto

Katajanokalla sijainneet korttelit Jalava ja Vaahtera kuuluivat aikoinaan Helsingin Makasiiniyhtiölle. Yhtiö omisti miltei kaikki sataman makasiinit. Jalava korttelin makasiinin ylimmässä kerroksessa olevaa huoneistoa käytettiin elokuvastudiona. Studioita käytti ensimmäisenä Suomi-Filmi vuonna 1937. Studion sisäänkäynti oli Pikku Satamakadun puolelta; Satamamakasiini 5, Selim A. Lindqvistin vuonna 1907 suunnittelema...5.10.2018 14:27Helsingin kaupunginkirjasto

Helmet-kirjastoista löydät listan Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot (oranssissa palkissa). Kirjastot.fi-sivustolla on kirjastohakemisto, josta voit etsiä muitakin kirjastoja tietyltä alueelta. Alla on linkki suoraan hakemistoon. Klikkaa kohdasta Löydä kirjastosi. Voit rajoittaa hakua paikkakunnan mukaan tai tietyn tyyppisiin kirjastoihin. 20.9.2018 14:38Helsingin kaupunginkirjasto

Aikaisempaa vastaustamme siteeraten Sr-2 tarkoittaa rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusta. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät rakennustaiteellisia ja historiallisia arvoja tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Korjaamisen lähtökohtana tulee olla rakennuksen alkuperäisten tai niihin verrattavien...30.8.2018 15:39Helsingin kaupunginkirjasto

Harvard Business Review -lehteä ei ole luettavissa missään Helmet-kirjastossa. Lehteä voi lukea pääkaupunkiseudulla Helsingin yliopiston pääkirjastossa Kaisa-talossa ja Viikin kampuskirjastossa, Eduskunnan kirjastossa sekä Aalto-yliopiston oppimiskeskuksessa. 24.8.2018 12:30Helsingin kaupunginkirjasto

Emil Wikströmin (1864 - 1942) veistämä patsas Helsingissä, Kampin kaupunginosassa, sijaitsee Lönnrotin puistikossa, osoitteessa Lönnrotin katu 5 -7. Kajaanissa sijaitseva Mauno Oittisen veistos Elias Lönnrotista löytyy Rantapuistosta, osoitteesta Brahenkatu 5. Näiden lisäksi Sammatissa on Elias Lönnrotin patsas, jonka Eino Räisänen veisti Eemil Halosen luonnoksen pohjalta vuonna 1952. Patsas...21.8.2018 10:31Helsingin kaupunginkirjasto

Läntinen Viertotie 31 sijaitsi vuodelta 1925 olevan kartan mukaan Sallinkadun ja Savilankadun välissä. Sama numerointi on vuoden 1914 kartassa. Numero 31 on Sallinkadulta pohjoiseen mentäessä toinen talo oikealla puolella. Kyseisellä välillä on nykyisinkin viisi talonumeroa – kuten oli myös vuonna 1925. Näin ollen vastaava osoite on siis tällä hetkellä Mannerheimintie 31. 3.8.2018 10:07Helsingin kaupunginkirjasto

Helsingissä esim. Haltialan tilalla on kukkien ja herneiden itsepoimintaa. "Perinteisten viljakasvien lisäksi joillekin pelloille kylvetään hernettä ja kukkia, joita kaupunkilaiset pääsevät maksutta poimimaan heinä–elokuussa. Tarkka ajankohta vaihtelee herneiden kypsymisen ja kukkien kukinnan mukaan. Pelloilla komeilee muun muassa auringonkukkaa, ruiskaunokkia ja pellavaa. Tilalla on opastauluja, joissa kerrotaan, mistä kukkia ja...13.7.2018 14:30Helsingin kaupunginkirjasto

Helsingin kaupunginvaltuuston pöytäkirjassa (10.6.2009) todetaan seuraavasti: " Nimistötoimikunta päätti 4.6.2008 esittää alueen pohjoisosaan seuraavia uusia nimiä Vienan Karjalan Venäjän puolella sijaitsevien runokylien mukaan: Akonlahdenkuja, Haikolankatu, Jyskyjärvenpolku, Kontokinkatu , Latvajärvenpolku, Paanajärvenpolku, Pirttilahdenkuja, Runokylänkatu, Uhtuankuja, Uhtuanpolku, Vienankatu, Vienantori,...4.7.2018 12:08Helsingin kaupunginkirjasto

Sinun kannattaa ottaa suoraan yhteyttä Helsingin kaupungin tietokeskukseen. Tietokeskuksen kirjasto on kaikille avoin Helsinkiin liittyvien tilastojen ja tutkimusten erikoiskirjasto ja tietopalvelu. Kirjaston keskeisenä kokoelmana on kaupungin eri virastoissa tehdyt julkaisut. Kokoelmissa on lisäksi valtakunnallisia tilastoja, tilastojulkaisuja Euroopan kaupungeista sekä kaupunkitutkimukseen liittyviä julkaisuja. Olennainen osa kirjaston toimintaa on Helsinki...29.6.2018 14:44Helsingin kaupunginkirjasto

Täydennystä: Martti Helmisen ja Aslak Lukanderin teoksessa Helsingin suurpommitukset helmikuussa 1944 (WSOY 2004, 2014) mainitaan sivun 22 kuvateksteissä mm. seuraavaa: "Vuonna 1943 Helsingissä annettiin kymmeniä ilmahälytyksiä, mutta kaupunki säästyi suuremmilta pommituksilta. Illalla maaliskuun 20. alkanut pommitus oli vuoden pahin. Tuolloin 20 konetta pudotti kaupunkialuelle noin 5000 kg pommeja. - -...6.6.2018 16:29V. V. Kandestoeber

Scania Suomi -verkkosivujen historiikin mukaan 1956 Scan-Autolle valmistui toimitalo Valimotie 21:een, Helsingin Pitäjänmäkeen. Pääkonttori siirtyi Sturenkatu 27:ään, Helsingin Vallilaan vuonna 1973. Nykyinen päätoimipiste sijaitsee osoitteessa Muonamiehentie 1, 00390 Helsinki. 16.5.2018 19:12Helsingin kaupunginkirjasto

Kovin epävarmojen lähteiden varassa nyt ollaan. Helsingin Sanomien 26.7.1986 numerossa yleisönosastokirjoituksissa nimimerkki "tyttö Töölöstä" muistelee lapsuuden uimaretkiään kaupungissa, mm. Humallahdessa: "Humiksessa oli hyppytornikin, jossa oli kolme lavaa, muistaakseni 5 m, 7,5 m ja 10 m." Helsingin kaupunginmuseon valokuvaa katsellessa nuo hyppykorkeudet vaikuttaisivat aika uskottavilta. 14.5.2018 14:26Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (371)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut