Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Varsin kattava lista ulkomaisista paikannimistä ja niiden suomenkielisistä vastineista on Kerkko Hakulisen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Pariisista Papukaijaan (Kotimaisten kielten keskus, 2013). Nimet on listattu suomenkielisten nimien eli eksonyymien mukaan ja paikallisten nimien eli endonyymien mukaan. Teos on lainattavissa useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. 9.10.2015 11:52Helsingin kaupunginkirjasto

Historioitsija ovat esittäneet teorian, jonka mukaan alueella olisi aikoinaan ollut Hatanpää kartanon torppa ja torpan kuuluisin ja ehkä viimeinen asukas olisi tunnettu nimellä Saukko. Torppa katosi ehkä 1830-luvulla, mutta Saukon mukaan aluetta olisi sitten ryhdytty kutsumaan Saukonmäeksi. 1920-luvulta alkaen entistä Saukonmäen aluetta alettiin kutsua Pellavapetsamoksi, koska sinne rakennettiin puutaloja Tampellan työntekijöille. Puutalot...21.5.2019 14:27Helsingin kaupunginkirjasto

Suomalaisen paikannimikirjan (Kotus, 2017) mukaan Asikkalan kylä on nimetty Kangasalan samannimisen paikan mukaan. Kangasalan Vääksyn kartano on tunnettu jo 1400-luvun lähteissä muodoissa Wexöö ja Wexö. Nimi on saattanut olla siirrännäisnimi etelä-Ruotsin Växjön kaupungin nimestä. Kun Kangasalalta muutti asukkaita nykyisen kanavan tienoole, muuttajat nimesivät Päijänteeseen laskevan kanavan...21.5.2019 14:02Helsingin kaupunginkirjasto

Nimi tulee todennäköisesti brasilpuusta, jota kasvaa Brasilian itäosissa. Puun nimi tarkoittaa portugaliksi hehkuvaa hiillosta. Vuosina 1502 - 1512 alueelta hakattiin runsaasti puuta tekstiiliteollisuuden tarpeisiin. Portugalissa yleensä viitattiin merentakaisiin alueisiin sen raaka-aineen tai tuotteen mukaan, jota sieltä tuotiin. Alue sai nimen Terra do Brasil eli Hehkupuun maa. Se syrjäytti vähitellen aiemmat nimet. Tordesillasin...31.1.2019 16:40Helsingin kaupunginkirjasto

Olet oikeassa siinä, että Goan osavaltiosta puhuttaessa tai kirjoitettaessa usein näkee käytettävän ulkopaikallissijaista muotoa, Goalla, Goalta, Goalle. Periaatteessa ”oikea” taivutusmuoto olisi sisäpaikallissija (esim. inessiivi Goassa). Tämä siitä syystä, että Goa ei ole saari, kuten mainitsit. Suomen kielen normittajat ovat yrittäneet ohjata ulkomaisten saarten nimien taivutusta aikoinaan sisä...17.1.2019 12:48Helsingin kaupunginkirjasto

Sompio on alue Sompiojärven ympärillä Suomen Lapissa, Sodankylän pohjoisosassa, aiemmin sillä viitattiin Sodankylän itä- ja koillispuolella sijainneeseen metsäsaamelaisten lapinkylään. Suomalaisessa paikannimikirjassa kerrotaan näin: ”Nimi on alun perin keminsaamelainen, Sodankylän vanhaa saamea. Siitä se on lainautunut suomeen ja muihin saamen kieliin, joissa nimen taustalla oleva sana, luulajansaamen suobbat ...10.1.2019 14:32Helsingin kaupunginkirjasto

Munakan kylä sijaitsee Ilmajoella Etelä-Pohjanmaalla. Alun perin Munakka tarkoitti nykyisen Munakansillan suussa olevaa niittyaluetta, mutta rautatien rakentamisen myötä siitä tuli kulmakunnan ja seisakkeen nimi. Varsinais-Suomessa esiintyvien Munna- ja Munnikko-nimien on arveltu tarkoittavan niittyjä, jotka ovat syntyneet vesijättöjärvien maatumisen tai kuivatuksen seurauksena. Munakan nimellä saattaa olla samanlainen tausta ja merkitys....21.11.2018 16:18Helsingin kaupunginkirjasto

Sotkamossa sijaitseva kylä ja vaara ovat nimeltään Naapurinvaara. 16.11.2018 17:06Helsingin kaupunginkirjasto

Vere-lopun alkuperää on yritetty selvittää jo useamman sadan vuoden ajan, mutta varmuutta siitä ei ole tullut. Useat kielentutkijat ovat esittäneet erilaisia hypoteeseja asiasta – kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että –vere on muotoutunut itsenäisestä sanasta. On arveltu muun muassa, että –vere voisi juontaa juurensa veere-sanasta, joka on suomeksi ääri tai reuna. Se voi myös olla perä...17.10.2018 13:57Helsingin kaupunginkirjasto

Kotimaisten kielten keskuksen ohjeen mukaan Heinävedellä asuva henkilö on heinäveteläinen tai heinävetinen. 19.9.2018 10:14Helsingin kaupunginkirjasto

Maailman sananlaskuviisaus-teos (1993) esittelee eri maiden sananlaskuja sekä saman sananlaskun versioita eri maissa. Kirjassa ei ole varsinaisia selityksiä, mutta sananlaskut on järjestetty aiheen mukaan. Kirjaston Helmet-tietokannasta löytyi lisäksi ainakin venäläisiä sananlaskuja käsittelevä teos: Metko skazano – Osuvasti sanottu (2000) sekä afganistanilaisia sananlaskuja esittelevä Afganistanilaisia sananlaskuja...29.8.2018 10:49Helsingin kaupunginkirjasto

Oletan Mäntsälän Yrityskehityksen jutun perusteella, että kysymyksessä on kiinteistö nimeltä Marjalampi. Kyseisen kiinteistön nimen historiasta en löytänyt tietoa. Kenties joku paikkakuntalainen osaisi auttaa sinua asiassa. 21.8.2018 13:02Helsingin kaupunginkirjasto

Kun matkasi kohteena on Gotlannissa sijaitseva kaupunki nimeltä Visby, matkustat Visbyhyn. Visbyn on nimen genetiivimuoto. 11.6.2018 13:32Helsingin kaupunginkirjasto

Valitettavasti tähän kysymykseen ei ole löytynyt vastausta. Luksanniemi ja Luksanjärvi ovat Luksanjärven rannalla sijainneiden tilojen nimiä, sittemmin myös sukunimikäyttöön siirtyneitä. Sanaa luksa ei löytynyt mistään muusta yhteydessä, joten sen etymologiaa voimme vain arvailla. Sanan alkuperä voi olla latinan sanassa lux, valo. Kalevalassa puolestaan esiintyy termi luksutella merkityksissä 1) haukkua...4.6.2018 13:05Helsingin kaupunginkirjasto

Joissakin adjektiivialkuisissa yhdyssanoissa molemmat osat taipuvat, esim. nuoripari : nuorelleparille. Suuri osa Iso-, Uusi- ja Vanha-alkuisista paikannimistä taipuu molemmilta osiltaan, esim. Iso-Britannia : Isossa-Britanniassa, Uusimaa : Uudellamaalla. Lukusanoissa taipuvat kaikki osat: kaksikymmentäkolme : kahdellekymmenellekolmelle. Poikkeuksen tästä tekevät luvut 11-19, joissa vain alkuosa taipuu, esim. viisitoista : viidelletoista. http://kielikello.fi/index.php?mid=2...7.6.2009 13:48Helsingin kaupunginkirjasto

Sen enempää pohtio- kuin tohkio-sanastakaan ei löytynyt tietoa käytettävissäni olevasta aineistoista, joten lähetin kyselyn Kotimaisten kielten keskuksen nimistöasiantuntijalle. Hänen luvallaan liitän tähän saamani erinomaisen vastauksen. ”Nimiarkiston paikannimikokoelmissa on mainittu Pohtio-nimiset paikat Asikkalasta (ranta), Kalannista ja Piikkiöstä (peltoja; Piikkiössä pellon lähell...17.4.2018 14:29Helsingin kaupunginkirjasto

Nykyinen suositus on, että uusia suomen kieleen mukautettuja paikannimiä ei enää luoda, vaan käytetään alkukielisiä muotoja. Sellaisia vanhoja nimimuotoja kuin Tukholma, Moskova, Punainenmeri jne. voi edelleen käyttää. http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/paikannimet/ohje/701 20.1.2018 14:54Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen murteiden sanakirjan mukaan kokalmus on virtapaikoissa kasvava liuskelehtinen vesikasvi. Tarkemmin ko. kasvia ei nimetä. 19.1.2018 15:33Helsingin kaupunginkirjasto

Siuntion ruotsinkielistä nimeä Sjundeå on yritetty selittää monin eri tavoin. Yksi selitys on ollut ehdottamasi ”seitsemäs joki Aura-joesta lähtien”. Muita vaihtoehtoja ovat olleet ”kuohuva joki” = den sjudande ån, ”järven pää” = sjöända tai jopa suomenkielen sana ”syvänne”. Kaikkein todennäköisimmin nimi johtuu kuitenkin muinaisruotsalaisesta miehen nimestä ”Sjunne”, joka tarkoittaa seitsemättä. Sama nimi sisältyy myös, niin ikään siuntiolaiseen kylän nimeen ”Sjundby”. Monet uusmaalaiset...7.2.2007 11:31

Rovaniemellä ei ole Rovaniemi nimistä niemeä, tai ainakaan sellaista ei enää tunneta. Pohjoisen murteissa esiintyvä rova-sana merkitsee metsäistä, kivikkoista harjua tai harvapuustoista ylänköä. Rovaniemen seudulla on runsaasti rova-alkuisia paikannimiä. Ne voivat tarkoittaa myös kivikkoja ja virtaavissa vesissä olevia kiviä, kallioita ja kareja. Rova-sanan on katsottu olevan yhteydessä sanoihin...15.12.2017 13:07Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (269)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut