Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Kun matkasi kohteena on Gotlannissa sijaitseva kaupunki nimeltä Visby, matkustat Visbyhyn. Visbyn on nimen genetiivimuoto. 11.6.2018 13:32Helsingin kaupunginkirjasto

Valitettavasti tähän kysymykseen ei ole löytynyt vastausta. Luksanniemi ja Luksanjärvi ovat Luksanjärven rannalla sijainneiden tilojen nimiä, sittemmin myös sukunimikäyttöön siirtyneitä. Sanaa luksa ei löytynyt mistään muusta yhteydessä, joten sen etymologiaa voimme vain arvailla. Sanan alkuperä voi olla latinan sanassa lux, valo. Kalevalassa puolestaan esiintyy termi luksutella merkityksissä 1) haukkua...4.6.2018 13:05Helsingin kaupunginkirjasto

Joissakin adjektiivialkuisissa yhdyssanoissa molemmat osat taipuvat, esim. nuoripari : nuorelleparille. Suuri osa Iso-, Uusi- ja Vanha-alkuisista paikannimistä taipuu molemmilta osiltaan, esim. Iso-Britannia : Isossa-Britanniassa, Uusimaa : Uudellamaalla. Lukusanoissa taipuvat kaikki osat: kaksikymmentäkolme : kahdellekymmenellekolmelle. Poikkeuksen tästä tekevät luvut 11-19, joissa vain alkuosa taipuu, esim. viisitoista : viidelletoista. http://kielikello.fi/index.php?mid=2...7.6.2009 13:48Helsingin kaupunginkirjasto

Sen enempää pohtio- kuin tohkio-sanastakaan ei löytynyt tietoa käytettävissäni olevasta aineistoista, joten lähetin kyselyn Kotimaisten kielten keskuksen nimistöasiantuntijalle. Hänen luvallaan liitän tähän saamani erinomaisen vastauksen. ”Nimiarkiston paikannimikokoelmissa on mainittu Pohtio-nimiset paikat Asikkalasta (ranta), Kalannista ja Piikkiöstä (peltoja; Piikkiössä pellon lähell...17.4.2018 14:29Helsingin kaupunginkirjasto

Nykyinen suositus on, että uusia suomen kieleen mukautettuja paikannimiä ei enää luoda, vaan käytetään alkukielisiä muotoja. Sellaisia vanhoja nimimuotoja kuin Tukholma, Moskova, Punainenmeri jne. voi edelleen käyttää. http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/paikannimet/ohje/701 20.1.2018 14:54Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen murteiden sanakirjan mukaan kokalmus on virtapaikoissa kasvava liuskelehtinen vesikasvi. Tarkemmin ko. kasvia ei nimetä. 19.1.2018 15:33Helsingin kaupunginkirjasto

Siuntion ruotsinkielistä nimeä Sjundeå on yritetty selittää monin eri tavoin. Yksi selitys on ollut ehdottamasi ”seitsemäs joki Aura-joesta lähtien”. Muita vaihtoehtoja ovat olleet ”kuohuva joki” = den sjudande ån, ”järven pää” = sjöända tai jopa suomenkielen sana ”syvänne”. Kaikkein todennäköisimmin nimi johtuu kuitenkin muinaisruotsalaisesta miehen nimestä ”Sjunne”, joka tarkoittaa seitsemättä. Sama nimi sisältyy myös, niin ikään siuntiolaiseen kylän nimeen ”Sjundby”. Monet uusmaalaiset...7.2.2007 11:31

Rovaniemellä ei ole Rovaniemi nimistä niemeä, tai ainakaan sellaista ei enää tunneta. Pohjoisen murteissa esiintyvä rova-sana merkitsee metsäistä, kivikkoista harjua tai harvapuustoista ylänköä. Rovaniemen seudulla on runsaasti rova-alkuisia paikannimiä. Ne voivat tarkoittaa myös kivikkoja ja virtaavissa vesissä olevia kiviä, kallioita ja kareja. Rova-sanan on katsottu olevan yhteydessä sanoihin...15.12.2017 13:07Helsingin kaupunginkirjasto

Luultavasti suomalainen väännös TUKHOLMA on vakiintunut suomenkielisen kansan suussa jo sellaisena aikana jolloin ei vielä ollut mitään varsinaista kielenhuoltoa eikä ainakaan siinä muodossa, että vieraskieliset paikannimetkin olisi ohjelmallisesti vaadittu suomennettaviksi.. Eri kielet suhtautuvat vieraskielisiin paikannimiin kirjavasti. Nykyinen kansainvälinen suositus lienee, että suositaan alkukielist...31.10.2017 17:22Helsingin kaupunginkirjasto

Soiperoisen luonnonkaunis, osin suojeltu alue sijaitsee Taivalkosken kunnan pohjoisosassa. Soiperoisenharju halkoo aluetta ja sen molemmin puolin ovat kirkasvetinen Soiperoisenjärvi ja Rääpysjärvi. Rääpänkoski ja Naapankoski ovat läheisen Kostonjoen koskia. Suomalainen paikannimikirja ei tunne Soiperoinen-nimeä, eikä sitä selitä alueen historiaa ja nimistöä esittelevä metsähallituksen julkaisukaan. Osa...6.10.2017 22:09Helsingin kaupunginkirjasto

Lounais-Suomen alueella on paljon -la ja -lä päätteisiä kylän- ja paikannimiä, mutta toki myös muuntyyppisiä, kuten esimerkiksi Someron ja Salon kylien nimiä wikipediasta tutkimalla käy ilmi. Somero alkaa tosin olla vanhastaan jo vähän Lounais-Hämettä vaikka nykyään Varsinais-Suomeen luetaankin. -La ja -lä -päätteiset paikannimet ovat kaiken kaikkiaan hyvin yleisiä koko Suomessa. Nimistö...16.9.2017 15:39Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston sanakirja ei tunnista koko lommi-sanaa eikä sillä liene mitään yleiskielistä merkitystä. Sen sijaan sukunimien merkitystä ja etymologiaa käsittelevä Sukunimet-teos osaa kertoa, että Lommi on "kaakkoissuomalainen, pääosin Haminan ja Virolahden seutujen nimi. [..] Elimäellä Lommi on alava kohta joessa, mihin sisältyy lommi-sanan merkitys 'painauma, kuoppa'. Maastotermi sopii hyvin...8.8.2017 14:24Helsingin kaupunginkirjasto

Hämeenlinnan eteläpuolella aikaisemmin sijainneen Vanajan kunnan nimi taipuu sisäpaikallissijoissa: Vanajassa, Vanajasta, Vanajaan. Saalista saadaan Kanta-Hämeessä sijaitsevasta samannimisestä järvestä Vanajasta eli Vanajavedestä ja veneellä liikutaan Vanajalla. Vanaja-nimisiä paikkoja, kyliä ja järviä on muuallakin Suomessa. Taivutuskäytäntö vaihtelee jonkin verran. Paikannimissä on käytöss...29.6.2017 10:55Helsingin kaupunginkirjasto

Sanalle halimas ei tunnu löytyvän alkuperää tai merkitystä. Esimerkiksi suomalainen paikannimikirja ei tunne sitä. Myöskään sanakirjoista ei löydy tällaista sanaa. Hali-alkuisia paikannimiähän Suomessa kyllä on useita, kuten Halikko, Halinen ja Halivaara. Näitä nimiä koskevissa selityksissä on Hali-paikannimet yhdistetty toisaalta mahdollisesti henkilönnimiin: itäisiin Hali-, Halo-nimiin tai l...8.6.2017 15:55Helsingin kaupunginkirjasto

Suomalaiset paikannimet voivat taipua ulko- tai paikallissijoissa. Samannäköisetkin paikannimet voivat taipua aivan eri tavoin. Taivutuksen valinnan yleisohje on se, että noudatetaan paikkakunnan omaa tapaa. Tässä tapauksessa siis muotoa, joka on Lopella omaksuttu. 19.5.2017 21:56Helsingin kaupunginkirjasto

TARO-sanalle löytyy kyllä merkitys, vaikka se on nykymurteistakin kadonnut: 'asuttu seutu, viljelysmaa, rintamaa, kylä'. On oletettu, että kyseessä olisi laina pohjoisvenäläisestä kaskiviljelyyn liittyvästä sanasta DOR 'pelloksi tai niityksi raivattu alue, raiviolla oleva uudisasutus'. Lauri Posti on arvellut, että Alastaro ja Ylistaro ovat alkuaan olleet uudismaita ja -raivauksia, jotka ovat saaneet nimensä...6.4.2017 18:48Helsingin kaupunginkirjasto

Aiheesta on kysytty palvelussamme aikaisemminkin. Voit lukea tuolloin annetun vastauksen alla olevasta linkistä. 24.3.2017 13:48Helsingin kaupunginkirjasto

Paikannimet voivat siis tosiaan taipua joko sisäpaikallissijoissa (-ssa) tai ulkopaikallissijoissa (-lla). Yleensä paikannimi, jolla ei ole yleisnimistä käyttöä, taipuu sisäpaikallissijassa: Ruotsissa, Helsingissä, Juuassa. Ulkopaikallissijaisuus voi liittyä siihen, että nimi on alun perin viitannut veden äärellä sijaitsevaan paikkaan (Raumalla, Vantaalla). Joissakin paikannimissä käytetään molempia muotoja,...15.2.2013 13:46Helsingin kaupunginkirjasto

Olisiko lähtöisin henkilönnimestä? Ainakin Amsterdamin Vijzelstraatin arvellaan saaneen nimensä 1600-luvulla sen varrella asuneista Cornelis ja Jan Vijselaarista. Nykyinen virallinen nimi (ja kirjoitusasu) on vuodelta 1874. http://www.isgeschiedenis.nl/nieuws/vijzelgracht_en_uitbreiding_van_amsterdam_in_de_17e_eeuw/ https://nl.wikipedia.org/wiki/Vijzelstraat https://fr.wikipedia.org/wiki/Vijzelstraat 6.3.2017 09:57Helsingin kaupunginkirjasto

Åland. 16.2.2017 13:30Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (258)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut