Tarkenna hakutulosta
Aiheet:
Vastaajat:
Julkaistu:
Aineistotyyppi:
Katsottu
13442
Vastaukset
1
Fillari-sanan alkuperää on kysytty aikaisemminkin eli vastaus löytyy IGS:n arkistosta:
”Fillari tulee ruotsin velociped-sanasta. Fillarin alku (fi-) on peräisin fikon-kielestä. Suomalaiset lapset käyttävät kontinkieltä, ruotsalaisilla on fikon-kieli. Sanan loppuun laitetaan fikon, ja sitten se "käännetään ympäri". Fillari juontuu rakennelmasta velosiped-fikon, siis filosiped-vekon, josta tuli filo ja edelleen fillari. Polkupyörällä on monta slanginimeä: felo, velo, filo, filusari, filetso,...1.6.2007 15:16
Katsottu
9377
Vastaukset
3
Hei!
Matkan pituus ja kesto riippuvat kulkuvälineestä.
Tiehallinnon mukaan välimatka Helsingin ja Rovaniemen välillä on 815 km. Autokyydillä (80 km/h keskivauhdilla) matkaan kuluu 10 t 11 min.
Junalla 900 kilometrin matkan taittaa nopeimmillaan aikaan 8 t 27 min.
Lentäen 695 kilometrin matkaan kuluu 1 t 20 min.
Lähteet:
http://alk.tiehallinto.fi/www2/valimatkat/index.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_rautatieliikenne#Matkustusaika_ja_nopeudet
http://www.lentoliput.nu/artikkelit/...28.10.2009 16:23Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
12738
Vastaukset
2
Kaupunginosien rajat löytyvät Helsingin kaupungin tietokeskuksen sivuilta klikkaamalla peruspiirien linkkejä.
http://www.hel2.fi/tietokeskus/helsinki_alueittain_2005/28.7.2008 12:21Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
6570
Vastaukset
1
Kaupungeilla ja kunnilla ei ole enää omia erillisiä järjestyssäntöjä, vaan ne korvattiin 1.10.2003 alkaen koko maata koskevalla järjestyslailla. Uusi järjestyslaki pyrkii edistämään järjestystä ja turvallisuutta yleisillä paikoilla. Laki koskee yleisesti käytettäviä paikkoja riippumatta siitä, kuka paikat omistaa. Tällaisia paikkoja ovat mm. tiet, kadut, jalkakäytävät, torit, puistot, uimarannat, urheilukentät, hautausmaat, yleisön käytössä olevat rakennukset, kulkuneuvot, virastot, toimistot...26.7.2012 17:23Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
5927
Vastaukset
3
Tempo oli aikanaan eräänlainen "tarjoustalojen tarjoustalo". Monet helsinkiläislapset saivat sieltä esim. 50-luvun lopulla pienellä rahalla lahjat koko suvulle: vauvasta vaariin. Oi niitä aikoja!
Seuraavassa on kerrottu Mannerheimintie 2 kohdalla Tempon kohtalosta.
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Heikinkatu+sai+alkunsa+Riikinkukon+korttelista/HS20080224SI1KA02sh33.12.2012 09:41Helsingin kaupunginkirjasto
Helsingissä ja YTV:n alueella polkupyöriä ei saa kuljettaa busseissa eikä raitiovaunuissa ja pidemmän matkan busseissakin vain tavaratilassa 3-10 € hintaan, mikäli tilaa on. Polkupyöriä voi kuljettaa metrossa ilman lisämaksua kaikissa vaunuissa, jos sille on tilaa, Suomenlinnan lautalla 5 € hintaan ja pääkaupunkiseudun lähijunissa ruuhka-ajan ulkopuolella. Lähijunissa kuljetuksesta peritään aikuisten seutukertalipun hinta matkan pituudesta riippumatta (tällä hetkellä 3,80 €).
http://www.ytv....28.8.2008 14:48Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
4374
Vastaukset
1
Pahoittelen vastauksen viipymistä.
Helsingin Energian asiakkaat voivat lainata desibelimittaria, joko puhelimitse 09 617 2727
tai alla olevalla lomakkeella:
http://www.helen.fi/energiansaasto/mittaritilaus.asp
Mittarin voi hakea osoitteesta:
Energiakeskus, Käyntiosoite: Kampinkuja 2
tai Malminrinne 6, 3. krs. Helsinki
(Kampin metroaseman vieressä)
Avoinna: ma - pe 8.30 - 16.00
Puh. 09 6172727, 09 6172726
Mittari voidaaan lähettää myös postitse pääkaupunkiseudun ulkopuolelle vastaanottajan...24.9.2012 17:12Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
9212
Vastaukset
1
Tämä kolera-allas on siis satama-allas, joka sijaitsee Helsingin kauppatorin edustalla. Kun allas rakennettiin 1800-luvun alkupuolella, oli Kauppatorin paikalla mutainen Kaupunginlahti. Sen rannoilla oli rantavajoja ja pieniä pistolaitureita. Kaupungin kehittyessä satamaan tarvittiin yhtäjaksoinen laituri. Mutaiseen ja matalaan lahdenpohjukkaan piti ajaa runsaasti täyttömaata, jotta siihen saatiin rakennettua leveä ja laivaliikenteelle sopiva tori. Tämä täyttämistyö vei useita vuosia. Samalla...13.11.2008 09:52Helsingin kaupunginkirjasto
Joskus on kerrottu, että tornin korkeus liittyisi Matti Järvisen heittämään maailmanennätykseen. Järvinen paransi ennätystä vuonna 1930 neljä kertaa: 71,57 - 71,70 - 71,88 - 72,93. Tämä teoria on epäuskottava jo sen vuoksi, että lokakuussa 1932, jolloin stadionin ensimmäinen suunnittelukilpailu julistettiin, ennätys oli jo 74,02 - sekin Järvisen nimissä.
Toisaalta on esitetty, että korkeuden olisi määrännyt Järvisen kultamitaliheitto 72,71 Los Angelesin olympialaisissa vuonna 1932....8.1.2013 20:03Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
3024
Vastaukset
1
Suomen ensimmäinen höyrylaivavarustamo Åbo Ångfartygs Bolag perustettiin vuonna 1883 ja S/s Wellamo valmistui vuonna 1898. Laivalla oli hyttipaikat 129 matkustajalle ja se kulki reitillä Hanko-Tukholma, Turku-Tukholma ja Pietari-Helsinki-Tukholma-Helsinki-Tallinna tehden myös matkoja Stettiin. Vuonna 1914 saksalainen sukellusvene upotti Wellamon Kokkolan edustalla Tankarin majakan lähellä.
Vuonna 1904 rakennettiin Ruotissa rahti- ja matkustajalaiva s/s Primula. Laivan reitiksi tuli Helsinki-...14.6.2012 10:41Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
4538
Vastaukset
1
Tilastokeskuksen mukaan Helsingissä oli vuoden 2009 lopussa 1426 ravintolaa. Tähän lukuun sisältyvät anniskelu- ja ruokaravintolat, baarit ja kahvilat sekä mm. hampurilaisravintolat.
Anniskeluravintoloita Helsingissä oli marraskuun 2011 lopussa 1301.
Yli 1088 helsinkiläisellä anniskeluravintolalla oli A-lupa. A-lupa oikeuttaa anniskelemaan kaikkia alkoholijuomia.
B-lupa oli 32 ravintolalla. B-luvalla varustettu ravintola saa myydä korkeintaan 22-prosenttisia alkoholijuomia. Näihin...21.12.2011 07:34Viher pallokala
Katsottu
3992
Vastaukset
1
Hei,
Helsingin kaupunkisuunnittelevirastosta kerrottiin kadunnimen taustasta seuraavaa:
"Tässä se taustatieto, mikä Leskirouva Freytagin kuja - Änkefru Freytags gränd -
nimestä löytyi nimistötoimikunnan pöytäkirjasta 9.12.1998:
Kristina Freytag oli ratsumestari Gerd Skytten leski, joka 1650-luvun alussa
piti itsepintaisesti kiinni edesmenneen miehensä palkkioina saamista
tiluksista uhmaten Helsingin kaupungin, maaherra Erik Oxen, kenraalikuvernööri Pietari Brahen ja kuningatar Kristiinan...24.9.2003 13:09Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
5004
Vastaukset
1
Muistelimme porukalla Kaisaniemen 1960-70-luvun liikkeitä ja tulimme siihen tulokseen että alueen tärkeimmät liikkeet olivat Minkki, Vestio, Pukeva, Teinitalo, Valioasu, Ajanmies, Seppälä, MicMac, Intian basaari, Lollo ja Halonen. Lisäksi alueella oli runsaasti pikkuliikkeitä, kuten kampaamoja ja partureita. Kaisaniemenkadun ohessa Vuorikatu oli 1970-luvun trendikkäimpiä shoppailukatuja.
Seppälä syntyi 1930-luvun alussa, kun Seppälän veljekset avasivat vaatetus- ja lyhyttavaraliikkeen...17.6.2011 18:53
Katsottu
3330
Vastaukset
1
Töölön kauppahalli Tunturikatu 16:ssa oli aivan oikeaoppinen kauppahalli, jossa oli pieniä eristettyjä myyntikoppeja omine kauppiaineen. Hallissa myytiin elintarvikkeita, mutta Helsingin vanhoja kortteleita – kirjasarjan kuvan mukaan myös vaatetavaraa, taloustarvikkeita ym. Eli halli oli vähän niin kuin Hakaniemen hallin ala- ja yläkerta samassa tasossa, paljon pienempi vain.
Korttelikirjan mukaan lihakauppiaat pilkkoivat ruhot asiakkaiden silmien edessä. Meijeriliikkeen perustaja pappa...8.3.2010 14:19
Katsottu
2837
Vastaukset
1
Kaupunginosat ovat usein tulkinnallisia asioita. Osoitteesta http://www.hel.fi/palvelukartta/ voi tarkistaa mihin äänestysalueeseen tai kunnallisen palvelun alueeseen tietty helsinkiläinen osoite kuuluu. Hakutulosten kautta pääsee tarkistamaan palvelujen koko alueet. Esimerkiksi siis koulupiirit tai terveyskeskuksen ensisijaiset alueet. Palvelu näyttää myös osoitteen sijainnin kartalla.
Helsingin kaupungin kaupunkimittausosasto valmistaa ylläpidettavistä digitaalisista kartta-aineistoista...25.1.2012 22:22Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
2632
Vastaukset
1
Ei valitettavasti mene. Varmistin asian vielä suuresta matkatoimistosta. He vastasivat: "Me myymme Finnlinesin laivoja,jotka menevät Saksan Travemundeen,mutta Kööpenhaminaan ei tietääkseni ole laivayhteyttä.Toki Ruotsin kautta pääsee ajamalla ja siten Rötbystä Puttgardeniin."
Aikaisemmin on kaupunkien välillä ollut laivayhteyksiä. Matkustajalaiva Ariadne liikennöi väliä Helsinki-Kööpenhamina vuodesta 1949 vuoteen 1967. Matka kesti 39 tuntia. Finlandia-laiva jatkoi vuodesta 1967 ja lokakuussa...27.5.2008 21:50
Katsottu
3369
Vastaukset
1
Helsingin korkeinta kohtaa on kysytty aikaisemminkin. Tässä vastaus arkistostamme:
"Korkeimmalla Helsingissä asutaan Jakomäenkalliolla, jonka korkeus on 59,5 metriä meren pinnasta. Jakomäenkalliolla on kerrostaloja.
Helsingin korkein maastokohta on Malminkartanon huippu eli Malminkartanon täyttömäki, joka tehtiin rakentamisen ylijäämämassoista vuosina 1976-96. Se nousee merenpinnasta 90 m korkeuteen. Huipulla on Hanna Vainion suunnittelema ympäristötaideteos "Tuulet ja suunnat"....9.10.2007 16:48Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
2750
Vastaukset
1
Kysyjän arveluista jälkimmäinen on oikea. Helsingin Sanomat kirjoitti Marian sairaalan historiasta kertomuksia keskustan kortteleista -juttusarjassaan 15.2.2009. 1800-luvulla kulkutaudit, kuten kolera piinasivat helsinkiläisiä ja suuret nälkävuodet pahensivat tilannetta. Tilapäisten kulkutautisairaaloiden sijaan kaupunkiin haluttiin kunnallinen sairaala. Rahankeruun tuloksena avattiin 1866 Vuorimiehenkatu 19:ssä Helsingin ensimmäinen oma kunnallinen sairaala. Tilat kävivät pian ahtaiksi ja 1886...23.8.2011 13:49Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
2496
Vastaukset
1
Kaartin maneesi on Helsingin keskustassa Kaartinkaupungissa Kasarmikatu 15:ssä sijaitseva hallirakennus, joka oli suunniteltu alun perin Suomen kaartin (Henkivartioväen tarkk´ampujapataljoonan) harjoitushalliksi. Puinen harjoitushuone eli maneesi oli peräisin 1830-luvun puolimaista ja sijaitsi pataljoonan kasarmikorttelin lähellä Bernhardinkadun ja Fabianinkadun kulmassa. Kaartin maneesi rakennettiin 1875-1877. Uusi maneesi oli sotaväen (jalkaväen) hiekkapohjainen harjoitushalli, jossa oli...19.5.2011 23:31Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
3894
Vastaukset
2
Hissitytöt palvelivat asiakkaita Stockmannilla 1930-luvulta vuoteen 1982 asti, jolloin viimeisetkin päähissiryhmän hissit automatisoitiin.
Lähteet:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/hissitytot-palaavat-stockalle/art-1288350413295.html
http://suomenkuvalehti.fi/kuvat/2010/10/27/stockmannin-hissitytot-kone-100-vuotta18.2.2012 16:55
Sivut
Luetuimmat (605)