Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Iso-Britannian tai Yhdysvaltojen lentokoneet eivät osallistuneet Helsingin pommituksiin vuonna 1944. Helsinkiä helmikuussa 1944 pommittaneilla Neuvostoliiton kaukotoimintailmavoimilla oli kyllä käytössään amerikkalaisvalmisteisia lentokoneita.5.11.2012 14:50

Vuonna 1982 julkaistussa Helsingin veistoksia ja muistomerkkejä -kirjasessa luetellaan Helsingin puistoissa ja muilla julkisilla paikoilla sijaitsevat veistokset. Sen mukaan vanhassa Forumissa sijaitsi kuvanveistäjä Mikko Hovin suihkukaivo nimeltään Poika ja tyttö. Se oli pystytetty paikalleen 1951. Karhupatsaasta kirjasessa ei ole mainintaa. Vanha Forumin talo purettiin 1982 uuden kauppakeskuksen tieltä. Albumit auki -sivustolta löytyy kuva muistelemastasi sisäpihasta mutta siitä ei erotu...31.7.2011 09:30Helsingin kaupunginkirjasto

Näistä kiinalaisista työläisistä löytyy jotakin tietoa: Halén, Harry. Kiinalaiset linnoitustyöläiset Helsingin ympäristössä 1916-1917. Helsinki : [Tuohivirsu], 2006. (kirja ei nyt ulottuvillani) Halén, Harry Julma miäs kun kalmunkki : suomalais-itämainen vieraskirja. - Otava, 1966 (ilmestynyt aikaisemmin nimellä Kulkumiehiä)30.1.2011 11:53Helsingin kaupunginkirjasto

Tiedustelimme asiaa Helsingin kaupunginmuseosta ja virka.infosta. Molemmat lähteemme olivat vastauksissaan samoilla linjoilla, osoitteessa Aleksanterinkatu 9. on sijainnut E-liikkeen tavaratalo (Centrumhan oli kyseisen liikkeen ketju) ja tällä sijainnilla on nykyisellään muotitavaratalo Halonen osana Kluuvin kauppagalleriaa. Myös tästä kartasta käy ilmi, että paikalla on todellakin ollut Elannon liike, jota on kutsuttu Centrumiksi: http://www.hel2.fi/kaumuseo/elanto/m198501.html Rakennuksen...31.10.2012 17:03Helsingin kaupunginkirjasto

Aleksis Kiven koulu on rakennettu vuosina 1933-1934 Gunnar Taucherin suunnittelemana ja sai nimensä tiettävästi opettajiensa aloitteesta: kun opetustyö aloitettiin lokakuussa 1934 tuli juuri sopivasti 100 vuotta kansalliskirjailijan syntymästä. Koulussa oli 20.10.1936 tavallisia luokkahuoneita 30 voimistelusaleja 2 laulusaleja 2 luonnontieteellisiä oppisaleja 2 veisto- ja käsityöhuoneita 5 piirustussaleja 2 taloustoimeen käytettyjä oppisaleja 6 yhteensä 49 sekä muita huoneita 23...9.7.2012 20:28Helsingin kaupunginkirjasto

Kaupunginosien rajat löytyvät Helsingin kaupungin tietokeskuksen sivuilta klikkaamalla peruspiirien linkkejä. http://www.hel2.fi/tietokeskus/helsinki_alueittain_2005/28.7.2008 12:21Helsingin kaupunginkirjasto

Tempo oli aikanaan eräänlainen "tarjoustalojen tarjoustalo". Monet helsinkiläislapset saivat sieltä esim. 50-luvun lopulla pienellä rahalla lahjat koko suvulle: vauvasta vaariin. Oi niitä aikoja! Seuraavassa on kerrottu Mannerheimintie 2 kohdalla Tempon kohtalosta. http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Heikinkatu+sai+alkunsa+Riikinkukon+korttelista/HS20080224SI1KA02sh33.12.2012 09:41Helsingin kaupunginkirjasto

Hissitytöt palvelivat asiakkaita Stockmannilla 1930-luvulta vuoteen 1982 asti, jolloin viimeisetkin päähissiryhmän hissit automatisoitiin. Lähteet: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/hissitytot-palaavat-stockalle/art-1288350413295.html http://suomenkuvalehti.fi/kuvat/2010/10/27/stockmannin-hissitytot-kone-100-vuotta18.2.2012 16:55

Rautateitä ruvettiin rakentamaan 1800-luvun puolivälin Suomessa nimenomaan sisämaan liikenneyhteyksien parantamiseksi. Nähtävästi Turun ja Helsingin välinen maantieyhteys arvioitiin tuohon aikaan jo kohtuullisen toimivaksi. Sitä paitsi myös suuriruhtinaanmaan vanhan ja uuden pääkaupungin välistä liikennettä voitiin ainakin jäättömänä aikana hoitaa myös meritse. Nykyään tuntuu aika erikoiselta, että kanavien kaivamista pidettiin maamme vakutusvaltaisissa piireissä alkuaan parempana ratkaisuna...27.2.2010 12:30Helsingin kaupunginkirjasto

Hämeentien ja Mäkelänkadun alkupäiden väliin jäävät pari korttelia (jonne myös Päijänteentie 9 lienee sijoittunut) ovat olleet täynnä puutaloja, piirustusten mukaan niitä on ollut ainakin 12 piharakennuksineen ja talleineen. Luultavasti tuohon aikaan on käytössä ollut myös nykyään poistettuja kadunnumeroita. LÄHDE: Oihonnankadulta Kumpulantielle / Kaija Hackzell, Kirsti Toppari. - 1991. - (Helsingin vanhoja kortteleita ; 4). Tietoja Helsingin väkimääristä: vuonna 1906 124 637 henkeä vuonna...31.8.2007 13:23Helsingin kaupunginkirjasto

Siltasaari / Broholmen muodostui 1800-luvulla Kaisaniemen ja Hakaniemen välisessä salmessa sijainneesta kahdesta saaresta, Iso ja Pikku Siltasaari*, jotka oli yhdistetty silloilla sekä Kaisaniemen että Hakaniemen suuntaan. Hakaniemen ja Siltasaaren välinen salmi täytettiin 1800-luvun lopulla. Pikku Siltasaari katosi ja Isommasta saaresta tuli niemi. Isoisänne on siis voinut asua toisella näistä saarista. Siltasaaren historiasta kertovista teoksista ei kuitenkaan löytynyt mainintaa Crolls...16.4.2008 15:59Helsingin kaupunginkirjasto

Lönnrotinkatu oli vuodesta 1820 lähtien nimeltään St. André Gatan kreikkalaiskatolisen pyhimyksen ja venäläisen ritarikunnan mukaan. Nimeksi vahvistettiin vuonna 1838 Andrae Gatan, jonka suomalaisessa vastineena oli 1866 Antreankatu ja 1880-luvulla Andreankatu. Nimi on ollut kartassa 1890 myös muodossa Andreegatan. Nimiasut Antreankatu - Andraegatan vahvistettiinn virallisesti vuonna 1909. Suomalaiseksi nimeksi oli tuolloin ehdolla Antinkatu ja tätä käytettiinkin epävirallisesti aina vuoteen...25.1.2007 11:35Helsingin kaupunginkirjasto

Uspenskin katedraalin (rak. 1868) tontille valmistui vuonna 1913 Rauhan kappeli. Eli kyseessä on luultavasti kappelin rakennustyöt. Kappeli purettiin tontilta 1920. Pääsin kappelin jäljille hakemalla Albumit auki -sivustolta vanhoja valokuvia Uspenskin katedraalista. Sivustoon kannattaa tutustua, siellä on hienoa kuva-aineistoa Helsingistä! http://albumit.lasipalatsi.fi/suomi/index.html Lue lisää kappelista täältä: http://www.hel2.fi/kaumuseo/kehyksissa/katajanokka/katajanokka/kappeli_2.html18.3.2007 23:00

"Hietaniemi : 1100 hautamuistomerkkiä" (julk- Espoo: CompOpus). Teosten saatavuustiedot HelMet-tietokannassa, ks. http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=X...23.3.2007 00:13

Helsingin lentoliikennettä hoidettiin 1920-luvulla ensin vesitasoilla, jolloin Katajanokan etelärannalle oli rakennettu väliaikainen lentosatama. Lentosatama yritettiin vuonna 1928 siirtää Ruoholahdessa sijaitsevaan Kellosaareen, mutta käytännössä Katajanokka säilytti keskeisen asemansa edelleen. Ensimmäinen varsinainenlentokenttä rakennettiin Malmille, joka avattiin liikenteelle 16.12.1936. Björkqvist, Heimer Merenkulku ja liikenne Teoksessa Helsingin kaupungin historia 5 osa, nide 3. -...22.10.2008 22:11Helsingin kaupunginkirjasto

Hei! Matkan pituus ja kesto riippuvat kulkuvälineestä. Tiehallinnon mukaan välimatka Helsingin ja Rovaniemen välillä on 815 km. Autokyydillä (80 km/h keskivauhdilla) matkaan kuluu 10 t 11 min. Junalla 900 kilometrin matkan taittaa nopeimmillaan aikaan 8 t 27 min. Lentäen 695 kilometrin matkaan kuluu 1 t 20 min. Lähteet: http://alk.tiehallinto.fi/www2/valimatkat/index.htm http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_rautatieliikenne#Matkustusaika_ja_nopeudet http://www.lentoliput.nu/artikkelit/...28.10.2009 16:23Helsingin kaupunginkirjasto

Joskus on kerrottu, että tornin korkeus liittyisi Matti Järvisen heittämään maailmanennätykseen. Järvinen paransi ennätystä vuonna 1930 neljä kertaa: 71,57 - 71,70 - 71,88 - 72,93. Tämä teoria on epäuskottava jo sen vuoksi, että lokakuussa 1932, jolloin stadionin ensimmäinen suunnittelukilpailu julistettiin, ennätys oli jo 74,02 - sekin Järvisen nimissä. Toisaalta on esitetty, että korkeuden olisi määrännyt Järvisen kultamitaliheitto 72,71 Los Angelesin olympialaisissa vuonna 1932....8.1.2013 20:03Helsingin kaupunginkirjasto

Ikävää, että olet saanut osaksesi noin huonoa käytöstä. Tosin on kyllä sanottava, että Helsingissä ja Itä-Helsingissä on paljon kunnollisiakin nuoria. Itsekin tunnen lukuisia Itä-Helsingissä asuvia lapsiperheitä, joiden vesat käyttäytyvät hyvin, menestyvät koulussa ja harrastavat monipuolisesti. Nuorten toimintaa ja elinolosuhteita Helsingissä on tilastoitu monista eri näkökulmista. Vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei ainakaan yleisesti saatavilla olevissa tilastoissa ole juurikaan alueellista...20.12.2012 19:27Helsingin kaupunginkirjasto

Helsingin seurakuntien tiedotussivun mukaan tuomiokirkon kirkkosaliin mahtuu 1300 ja kryptaan 500 henkeä. Kappelissa (senaatintorilta katsottaessa oikeanpuoleisessa erillisessä rakennuksessa) on 70 paikkaa. http://www.helsinginkirkot.fi/fi/kirkot/tuomiokirkko14.12.2012 18:26Helsingin kaupunginkirjasto

Morjensta! Ja anteeksi, että vastaus on viipynyt niin kauan, että täällä Helsingissä on ... olisikohan nyt kolmas pyry alkamassa sen Antin päivän myterin jälkeen. Suomessa myrskyää tyypillisesti syksyllä ja talvella ja kaikkein eniten merialueilla. Rannikoilla on siis suurin mahdollisuus saada myrskyn lennättämää lunta niskaansa. Antti-myrskyn ennuste kuvasteli myös sitä, että rannikolla tulee syksyllä usein lunta paljon kerrallaan. Näin käy, kun meri on vielä sula ja sen päälle virtaa...28.11.2012 17:52Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (605)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut