Kiitos kysymyksestäsi! Venäjän kieltä jonkin verran opiskelleena pystyn kertomaan, että kyseiset vinoviivat sanojen yläpuolella ovat painomerkkejä. Niiden tarkoitus on osoittaa kieltä taitamattomalle, missä kohtaa on sanan paino. Tämän tarkoitus on helpottaa kielenopiskelijan urakkaa, sillä joidenkin venäjän äänteiden ääntämys vaihtelee sen mukaan, onko ne painollisia vai ei. Painon paikka ja näin ollen sanan ääntämys voi vaihdella jopa saman sanan eri taivutusmuodoissa (ns. liikkuva paino...24.6.2011 21:31

Nykysuomen sanakirja määrittelee sanan "tilkka" yleisimmäksi merkitykseksi 'hyvin pieni määrä nestettä', mutta mainitsee myös harvinaisen merkityksen 'pieni pala', 'tilkku'. Nykysuomen sanakirjan esimerkit tästä toisesta harvinaisemmasta käytöstä ovat vanhasta kirjallisuudesta. Muita merkityksiä ei löytynyt käytettävissä olevista sanakirjoista, mahdollisesta murrekäytöstä ei ollut käytettävissä lähdemateriaalia. Lähde: Nykysuomen sanakirja 3 (Osat 5-6), 9. painos, Porvoo 1985.16.3.2011 13:53

Helsingin Sanomissa oli 15.3. tiedesivuilla juttu Japanin katastrofista. Asiantuntijat vastasivat lukijoiden kysymyksiin mm. tsunamista. Eräs kysyjä halusi tietää mitä kaloille ja valaille tapahtuu tsunamin aikana. Vastausta voinee soveltaa myös sukellusveneen tapauksessa. Meren ulapalla tsunami on pituudeltaan kymmeniä tai satoja kilometrejä, mutta aalto on korkeudeltaan vain puolisen metriä. Siksi merenelävät tuskin edes huomaavat sitä. Vesiseinän muodostuu suureksi tsunamin lähestyessä...12.3.2011 21:14Helsingin kaupunginkirjasto

Hei! Sanan ”naisellisuus” vastapari olisi ”naisellisuudettomuus” (’ei ole naisellinen’). Kaipaamasi lause olisi siten ”Anteeksi naisellisuudettomuuteni”. Vastaavasti ”miehekkyyden” vastapari olisi ”miehekkyydettömyys” (’ei ole miehekäs’) ja lause ”Anteeksi miehekkyydettömyyteni”. Suomessa sanoja voi liittämällä erilaisia johtimia. ”Naisellisuudettomuuteni” sisältää jo useamman johtimen. Perussana on ”nainen”, josta saadaan johdettua adjektiivi johtimella ”-llinen” eli ”naisellinen”....13.2.2011 09:05Helsingin kaupunginkirjasto

Neuvostolaivaston läsnäolo Turussa talvella 1944-1945 perustui todellakin Moskovan välirauhansopimukseen. Sopimuksen 3. pykälä "Suomi sitoutuu asettamaan Liittoutuneiden (Neuvostoliiton) Ylimmän Sotilasjohdon vaatimuksesta Suomen etelä- ja lounaisrannikolla olevat lentokentät kaikkine laitteineen sen käytettäväksi Neuvostoliiton ilmavoimien tukikohdiksi siksi ajaksi, mikä on tarpeen ilmasotatoimia varten Virossa olevia saksalaisia sotajoukkoja ja Itämeren pohjoisosassa toimivia Saksan...4.2.2011 14:54Helsingin kaupunginkirjasto

Tätäkin asiaa on jo kysytty iGS-toimitukselta monesti. Siksi kannattaakin aina ennen kysymyksen lähettämistä selailla iGS-arkistosta vanhoja vastauksia. Kuten muistakin vastauksista käy ilmi että yksiselitteistä vastausta ei kysymykseen löydy. Suomen kieli elää ja koko ajan syntyy uusia sanoja. Lasketaanko kieleen mukaan murteet, slangisanat tai yhdyssanat? Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulla sanotaan seuraavaa: "Suomen murteiden sanakirjaan tulee 350 000 hakusanaa. Suomen kielen...17.1.2011 13:01

Ensinnäkin pahoittelut vastauksen viipymisestä! Wiccalaisuudessa näitä kahdeksaa pyhäpäivää kutsutaan sapateiksi. Niistä neljä (samhain, imbolc, beltane ja lughnasad) ovat suuria sapatteja, joiden aikana juhlitaan maanviljelyksellistä kehää. Pienemmät sapatit (yule talvipäivänseisauksena, litha kesäpäivänseisauksena, ostara kevätpäiväntasauksena ja mabon syyspäiväntasauksena) juhlistavat auringon kiertoa. Kelttiläinen, erityisesti Irlannin alueella pitkään säilynyt sadonkorjuujuhla samhain...31.10.2010 12:48

Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana ’apina’ on alun perin lainasana muinais-ruotsista, ja ensimmäisen kerran se on mainittu suomen kirjakielessä Ericus Schroderuksen sanakirjassa vuonna 1637. ’Apinanraivoa’ taas on Slangi.netin slangi-suomi–sanakirjan mu-kaan käytetty ainakin jo 1980-luvun puhekielessä. Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii –sanakirjassa ilmaisu ”tehdä jotain apinanraivolla” tarkoittaa jonkin tekemistä riehakkaasti, esimerkiksi ” gimma kävi mun päälle...19.9.2010 14:01

”Suomen kielen perussanakirja” kertoo, että verbin "vuotaa" imperfekti muoto on ”vuoti” mutta että harvinaisempana käytetään myös muotoa ”vuosi”. Siinä mainitaan olevan myös astevaihtelu t : d, joten yksikön 1. persoonan muoto olisi ”vuodin”. Harvinaisempi muoto taas taipuisi ”vuosin”. Lauseessa "Minusta vuoti hikeä" verbi on kolmannessa persoonassa, koska ”minä” ei ole lauseen subjektina vaan siinä on eksistentiaalisubjekti ”hikeä”. Tällöin tulee siis ihan tavallinen kolmannen persoonan...15.8.2010 12:46Helsingin kaupunginkirjasto