Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

SKS:n Suomen sanojen alkuperä -teoksen mukaan neva on "aukea, tavallisesti puuton suo, hyllyvä suo, suoniitty; hete, joki." Etymologisesti mm. venäjän 'nova' merkitsee nevaa, vetelää suopaikkaa, viron murteissa neva, neev, neeb on virtapaikka joessa, järvessä tai meressä; iso oja, kanava, entinen joenuoma. Sanakirjan mukaan samaan sanapesyeeseen kuuluu ilmeisesti myös Laatokasta Suomenlahden perukkaan laskevan joen nimi Neva, Nevajoki, Nevanjoki. Arvauksesi etymologiasta osui oikeaan....27.9.2011 19:53Helsingin kaupunginkirjasto

Hei! "Vara" on tässä substantiivi. Vertaa sitä pokka-sanaan lauseessa: "Sinulla ei ole pokkaa sanoa noin." Varaa-sana on verbi silloin, kun kyseessä on jonkin asian (esim. elokuvalipun) varaaminen: "Varasitko meille liput?". http://fi.wiktionary.org/wiki/vara11.9.2011 14:10

Hei! Kiitos mielenkiintoisesta ja visaisesta kysymyksestä! Ja pahoittelut erostasi. Termi voi tosiaan tuntua väärältä, jos itse ei ole hakenut avioeroa. En ollut itse ennen ajatellutkaan, että sana sisältää tuollaisen merkityksen. Kai sanan taustalla on se, että epäonnistuneista suhteista erotaan, ja tämän parisuhteen huononemisen syy on molemmissa osapuolissa, vaikka toinen osapuoli ei haluaisikaan erota. Voi myös olla, että toinen puolisoista on alkanut käyttäytyä huonosti, jolloin...19.8.2011 13:32

Kiitos kysymyksestäsi! Venäjän kieltä jonkin verran opiskelleena pystyn kertomaan, että kyseiset vinoviivat sanojen yläpuolella ovat painomerkkejä. Niiden tarkoitus on osoittaa kieltä taitamattomalle, missä kohtaa on sanan paino. Tämän tarkoitus on helpottaa kielenopiskelijan urakkaa, sillä joidenkin venäjän äänteiden ääntämys vaihtelee sen mukaan, onko ne painollisia vai ei. Painon paikka ja näin ollen sanan ääntämys voi vaihdella jopa saman sanan eri taivutusmuodoissa (ns. liikkuva paino...24.6.2011 21:31

"Faber est suae quisque fortunae" on kirjoitettu oikein. Sen sananmukainen käännös on kuitenkin: "Jokainen on oman onnensa seppä." Sanonta periytyy antiikin Roomasta, ja sen mainitsee mm. historioitsija Sallustius.8.5.2011 01:45

Nykysuomen sanakirja määrittelee sanan "tilkka" yleisimmäksi merkitykseksi 'hyvin pieni määrä nestettä', mutta mainitsee myös harvinaisen merkityksen 'pieni pala', 'tilkku'. Nykysuomen sanakirjan esimerkit tästä toisesta harvinaisemmasta käytöstä ovat vanhasta kirjallisuudesta. Muita merkityksiä ei löytynyt käytettävissä olevista sanakirjoista, mahdollisesta murrekäytöstä ei ollut käytettävissä lähdemateriaalia. Lähde: Nykysuomen sanakirja 3 (Osat 5-6), 9. painos, Porvoo 1985.16.3.2011 13:53

”Suomen kielen perussanakirjan” (2. osa; Valtion painatuskeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) mukaan ”ropo” taipuu samalla tavalla kuin ”valo”, mutta siinä on myös astevaihtelu p : v. Näin ollen taivutus olisi seuraava: ropo/rovot (nominatiivi), rovon/ropojen (genetiivi), ropoa/ropoja (akkusatiivi), ropona/ropoina (essiivi), rovoksi/rovoiksi (translatiivi), rovossa/rovoissa (inessiivi), rovosta/rovoista (elatiivi), ropoon/ropoihin (illatiivi), rovolla/rovoilla (adessiivi),...15.3.2011 18:15Helsingin kaupunginkirjasto

Helsingin Sanomissa oli 15.3. tiedesivuilla juttu Japanin katastrofista. Asiantuntijat vastasivat lukijoiden kysymyksiin mm. tsunamista. Eräs kysyjä halusi tietää mitä kaloille ja valaille tapahtuu tsunamin aikana. Vastausta voinee soveltaa myös sukellusveneen tapauksessa. Meren ulapalla tsunami on pituudeltaan kymmeniä tai satoja kilometrejä, mutta aalto on korkeudeltaan vain puolisen metriä. Siksi merenelävät tuskin edes huomaavat sitä. Vesiseinän muodostuu suureksi tsunamin lähestyessä...12.3.2011 21:14Helsingin kaupunginkirjasto

Laama tulee espanjan kielisestä sanasta 'llama' ja espanjan kielessä kaksois 'l' on ihan oma kirjaimensa eli ns. digrafi eli kahden kirjaimen yhdistelmä, joka representoi yhtä foneemia. 'Ll' lausutaan monissa espanjaa puhuvissa maissa nykyisin kuten suomalainen 'j'. Tässä muutamia muita sanoja, jotka alkavat tupla 'l' -kirjaimella. Llorar, lluvia, llosa, llevar, llegar, llamo. L-kirjain on siis konsonanteista poikkeus. Lähteet: http://en.wikipedia.org/wiki/Spanish_orthography http://...16.2.2011 22:14Helsingin kaupunginkirjasto

Hei! Sanan ”naisellisuus” vastapari olisi ”naisellisuudettomuus” (’ei ole naisellinen’). Kaipaamasi lause olisi siten ”Anteeksi naisellisuudettomuuteni”. Vastaavasti ”miehekkyyden” vastapari olisi ”miehekkyydettömyys” (’ei ole miehekäs’) ja lause ”Anteeksi miehekkyydettömyyteni”. Suomessa sanoja voi liittämällä erilaisia johtimia. ”Naisellisuudettomuuteni” sisältää jo useamman johtimen. Perussana on ”nainen”, josta saadaan johdettua adjektiivi johtimella ”-llinen” eli ”naisellinen”....13.2.2011 09:05Helsingin kaupunginkirjasto

Hei. Termi tekniikka on suomisanakirja.fi sivustolla selitetty seuraavasti:"Tekniikka tarkoittaa luonnon mahdollisuuksien hyödyntämistä, varsinkin aineellisten tuotteiden valmistusta ja käyttöä luonnontieteiden sovelluksiin perustuvin keinoin. Sanaa tekniikka käytetään myös erilaisista menetelmistä, teko- tai suoritustavoista ja -taidoista." http://suomisanakirja.fi/tekniikka10.2.2011 16:59

Neuvostolaivaston läsnäolo Turussa talvella 1944-1945 perustui todellakin Moskovan välirauhansopimukseen. Sopimuksen 3. pykälä "Suomi sitoutuu asettamaan Liittoutuneiden (Neuvostoliiton) Ylimmän Sotilasjohdon vaatimuksesta Suomen etelä- ja lounaisrannikolla olevat lentokentät kaikkine laitteineen sen käytettäväksi Neuvostoliiton ilmavoimien tukikohdiksi siksi ajaksi, mikä on tarpeen ilmasotatoimia varten Virossa olevia saksalaisia sotajoukkoja ja Itämeren pohjoisosassa toimivia Saksan...4.2.2011 14:54Helsingin kaupunginkirjasto

Hei! Kirjailija ja kielitieteilijä J.R.R. Tolkien kehitti keinotekoisia kieliä, joista varhaisin oli quenya. Tolkien alkoi luoda quenyaa viimeistään vuonna 1915. Quenyan "ainesosiksi" Tolkien luetteli eräässä yhteydessä latinan, kreikan ja suomen. Quenya on sindarin ohella yksityiskohtaisimmin kuvattuja Tolkienin luomista kielistä. Suuri yleisö sai ensikosketuksen kieleen Taruun sormusten herrasta (1954–1955) sisältyneiden näytteiden myötä. Sindarin ääntötapa ja osa kieliopista perustuu...4.2.2011 11:09Helsingin kaupunginkirjasto

Tätäkin asiaa on jo kysytty iGS-toimitukselta monesti. Siksi kannattaakin aina ennen kysymyksen lähettämistä selailla iGS-arkistosta vanhoja vastauksia. Kuten muistakin vastauksista käy ilmi että yksiselitteistä vastausta ei kysymykseen löydy. Suomen kieli elää ja koko ajan syntyy uusia sanoja. Lasketaanko kieleen mukaan murteet, slangisanat tai yhdyssanat? Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulla sanotaan seuraavaa: "Suomen murteiden sanakirjaan tulee 350 000 hakusanaa. Suomen kielen...17.1.2011 13:01

Ei paljon mitään. Sanakirjan mukaan sanoilla on vain pieniä vivahde-eroja. Herjata: Häpäistä sanoin, parjata, pilkata, rienata, ivata. Herjaa kirkkoa ja Jumalaa. Herjaa hallitusta. Käytti esimiehestään herjaavia sanoja. Herjaava kirjoitus. Solvata: Loukata jonkun kunniaa häpäisevin sanoin (perusteettomasti), herjata, parjata. Solvata jotakuta valehtelijaksi. Solvaava kirjoitus. Lähteet: Kielitoimiston sanakirja (kotimaisten kielten tutkimuskeskus)11.1.2011 12:10Helsingin kaupunginkirjasto

Ensinnäkin pahoittelut vastauksen viipymisestä! Wiccalaisuudessa näitä kahdeksaa pyhäpäivää kutsutaan sapateiksi. Niistä neljä (samhain, imbolc, beltane ja lughnasad) ovat suuria sapatteja, joiden aikana juhlitaan maanviljelyksellistä kehää. Pienemmät sapatit (yule talvipäivänseisauksena, litha kesäpäivänseisauksena, ostara kevätpäiväntasauksena ja mabon syyspäiväntasauksena) juhlistavat auringon kiertoa. Kelttiläinen, erityisesti Irlannin alueella pitkään säilynyt sadonkorjuujuhla samhain...31.10.2010 12:48

On arveltu, että romanien alkukoti on ollut Pohjois-Intiassa, josta he ovat levittäytyneet länteen useina aaltoina vuoden 1000 paikkeilta lähtien. Päätelmät romanien alkukodista ja vaellusreitistä perustuvat pitkälti kielitieteellisiin havaintoihin. Romanikieli kuuluu indo-arjalaisiin kieliin, kuten monet Intian tärkeimmistä kielistä, esimerkiksi urdu, hindi, sanskrit ja gudžarati. Romanikieliä tutkimalla on päätelty myös romanien kulkureittejä, joiden varrelta he ovat sulauttaneet kieleensä...21.9.2010 12:11Helsingin kaupunginkirjasto

Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana ’apina’ on alun perin lainasana muinais-ruotsista, ja ensimmäisen kerran se on mainittu suomen kirjakielessä Ericus Schroderuksen sanakirjassa vuonna 1637. ’Apinanraivoa’ taas on Slangi.netin slangi-suomi–sanakirjan mu-kaan käytetty ainakin jo 1980-luvun puhekielessä. Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii –sanakirjassa ilmaisu ”tehdä jotain apinanraivolla” tarkoittaa jonkin tekemistä riehakkaasti, esimerkiksi ” gimma kävi mun päälle...19.9.2010 14:01

Ison suomen kieliopin mukaan tuontyyppisiä sanoja nimitetään kontaminaatioiksi. Alla kyseinen kohta: http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=170 Wikipediassa asiasta on myös artikkeli, vaikka siellä käytetään kontaminaation lisäksi termiä 'yhdistelmäsana'. http://fi.wikipedia.org/wiki/Uudissana5.9.2010 20:07Helsingin kaupunginkirjasto

”Suomen kielen perussanakirja” kertoo, että verbin "vuotaa" imperfekti muoto on ”vuoti” mutta että harvinaisempana käytetään myös muotoa ”vuosi”. Siinä mainitaan olevan myös astevaihtelu t : d, joten yksikön 1. persoonan muoto olisi ”vuodin”. Harvinaisempi muoto taas taipuisi ”vuosin”. Lauseessa "Minusta vuoti hikeä" verbi on kolmannessa persoonassa, koska ”minä” ei ole lauseen subjektina vaan siinä on eksistentiaalisubjekti ”hikeä”. Tällöin tulee siis ihan tavallinen kolmannen persoonan...15.8.2010 12:46Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (162)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut