Etsi
  • FI
  • SV
  • EN
  • Tietoa palvelusta
  • Rekisteröidy
  • Kirjaudu sisään
  • Palaute
  • Kysymykset
  • Aiheet
  • Kysy

Kaikki aihealueet
  • Yhteiskunta ja historia
  • Tiede
  • Tekniikka
  • Kulttuuri ja viihde
  • Harrastukset ja vapaa-aika
  • Elämä
  • Helsinki
  • Trivia
Tarkenna hakutulosta

Aiheet:

  • Kielet, kielitiede, sanat (144)
  • Sota, armeija (10)
  • Historia (8)
  • Ajoneuvot, kulkuneuvot, liikenne (5)
  • Filosofia (3)
Lisää

    Avainsanat:

    • kielitiede (162)
    • sanat (45)
    • taivutus (19)
    • etymologia (18)
    • kieli (17)
    Lisää

      Vastaajat:

      • Helsingin kaupunginkirjasto (96)
      • Mika Suominen (2)
      • Reijo Jaakkola (2)
      • Doris Nefedov (1)
      • Esa Tommila (1)
      Lisää

        Julkaistu:

        • 2019 (3)
        • 2017 (2)
        • 2016 (1)
        • 2015 (2)
        • 2014 (4)
        Lisää

          Aineistotyyppi:

          • text (161)
          Vihata vs. vihaa
          Katsottu
          293
          Vastaukset
          1
          Vihata vs. vihaa
          Löysin ilmiötä koskevan kirjoituksen Virittäjä-lehden blogista. Siellä kerrotaan, että kysymyksessä on A- ja MA-infinitiivien yhteensulautumisesta. Nykysuomen yleisimmät infinitiivit ovat siis A-infinitiivin perusmuoto (maalata) ja MA-infinitiivin illatiivi (maalaamaan). Esimerkiksi ”En jaksa maalata koko päivää” ja ”Haluaisin päästä jo maalaamaan”. Kuvaamassasi kielen ilmiössä näm...30.4.2019 13:49Helsingin kaupunginkirjasto
          Yksitavuiset sanat
          Katsottu
          768
          Vastaukset
          1
          Yksitavuiset sanat
          Mainitsemasi sanat kuuluvat kyllä suomen kielen ikivanhojen perussanojen joukkoon, mutta suurin osa kielemme vanhimpien säilyneiden sanojen joukkoon tunnistetuista sanoista on kaksitavuisia. Oikeastaan monet nykysuomessa yksitavuiset sanat, kuten jää tai suu, ovat alkujaan olleet kaksitavuisia ja muuttuneet yksitavuisiksi konsonantin katoamisen tai vokaaliutumisen takia, toteaa suomen kielen etymologian ja muinaissanaston tuntija Kaisa Häkkinen teoksessaan ...5.4.2019 13:04Helsingin kaupunginkirjasto
          Mistä tulee sanonnat "herran pieksut" ja jukran pujut" ja mitä ne tarkoittaa?
          Katsottu
          21612
          Vastaukset
          2
          Mistä tulee sanonnat "herran pieksut" ja jukran pujut" ja mitä ne tarkoittaa?
          Hei, Teoksessa "Suurella sydämellä ihan sikana" määritellään Herran pieksut -sanonta hämmästystä tai kauhistusta ilmaisevaksi huudahdukseksi, joka on tyyliltään arkinen (esimerkiksi: Herran pieksut, mikä ajatus!). Jukranpujut on lievä päivittely- ja kirosana (esimerkiksi: Jukranpujut, mikä moka!) Kielissä on paljon kiteytyneitä ilmauksia, jotka kertovat ihmisten ajattelutavoista ja elämästä. Ne kantavat mukanaan tietoa kulttuurisesta ja yhteiskunnallisesta muutoksesta kautta aikojen. Itse...7.5.2009 13:38
          Kohtuuhyvä vai kohtuu hyvä?
          Katsottu
          1109
          Vastaukset
          4
          Kohtuuhyvä vai kohtuu hyvä?
          Mielestäni kohtuu on yhdyssanamuoto sanalle kohtuus. Kohtuuhyvää ei löydä helposti sanakirjoista, mutta esimerkiksi sanat kohtuuhinta, ja kohtuukäyttö löytyvät.   25.1.2019 10:04Helsingin kaupunginkirjasto
          Mistä tulee termi varpajaiset?
          Katsottu
          1468
          Vastaukset
          2
          Mistä tulee termi varpajaiset?
          Varpajaiset tai varpaiset tarkoittavat "mennä varpajaisiin" eli mennään vastasyntynyttä lasta katsomaan ja viedään tuliaisia. Myös muoto varpahaiset on käytössä. Lähteet: Kielitoimiston sanakirja S-Ö. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. 2006. Nykysuomen sanakirja Osa VI Ts-Ö. WSOY. 1996.18.12.2012 22:55Helsingin kaupunginkirjasto
          Onko "jompikumpi" ainoa yhdyssana, joka taipuu myös sanan keskeltä (esim...
          Katsottu
          881
          Vastaukset
          2
          Onko "jompikumpi" ainoa yhdyssana, joka taipuu myös sanan keskeltä (esim...
          Joissakin adjektiivialkuisissa yhdyssanoissa molemmat osat taipuvat, esim. nuoripari : nuorelleparille. Suuri osa Iso-, Uusi- ja Vanha-alkuisista paikannimistä taipuu molemmilta osiltaan, esim. Iso-Britannia : Isossa-Britanniassa, Uusimaa : Uudellamaalla. Lukusanoissa taipuvat kaikki osat: kaksikymmentäkolme : kahdellekymmenellekolmelle. Poikkeuksen tästä tekevät luvut 11-19, joissa vain alkuosa taipuu, esim. viisitoista : viidelletoista. http://kielikello.fi/index.php?mid=2...7.6.2009 13:48Helsingin kaupunginkirjasto
          Veijo Meren 'Sanojen synnyn' kritiikki.
          Katsottu
          440
          Vastaukset
          1
          Veijo Meren 'Sanojen synnyn' kritiikki.
          Veijo Meren kirjallinen tuotanto on monipuolinen. Sanojen synty -kirjan ja etymologiaharrastuksensa hän selitti kiinnostuksellaan historiaan. Meri oli myös tyytymätön 1950-luvulla aloitettuun ja 1980-luvulla loppuun saatettuun 7-osaiseen Suomen etymologinen sanakirja -kirjasarjaan. Sanojen synty ei ole mikään täydellinen etymologinen selitysteos, se sisältää 2 265 hakusanaa. Kirja ilmestyi vuonna 1982 ja se sai vähän kaksijakoisen...18.12.2017 22:09Helsingin kaupunginkirjasto
          Miksi joihinkin paikannimiin tulee -lla ja joihinkin -ssa?
          Katsottu
          5402
          Vastaukset
          3
          Miksi joihinkin paikannimiin tulee -lla ja joihinkin -ssa?
          Paikannimet voivat siis tosiaan taipua joko sisäpaikallissijoissa (-ssa) tai ulkopaikallissijoissa (-lla). Yleensä paikannimi, jolla ei ole yleisnimistä käyttöä, taipuu sisäpaikallissijassa: Ruotsissa, Helsingissä, Juuassa. Ulkopaikallissijaisuus voi liittyä siihen, että nimi on alun perin viitannut veden äärellä sijaitsevaan paikkaan (Raumalla, Vantaalla). Joissakin paikannimissä käytetään molempia muotoja,...15.2.2013 13:46Helsingin kaupunginkirjasto
          Mitä tarkoittaa ilmaisu "väärin sammutettu"
          Katsottu
          1725
          Vastaukset
          4
          Mitä tarkoittaa ilmaisu "väärin sammutettu"
          Sanontaa "väärin sammutettu" on käytetty negatiivisessa mielessä silloin, kun jotain on tehty, mutta se on tehty ns. väärin. Sanonta tulee tarinasta, jossa vapaaehtoiset sammuttivat tulipalon ja myöhemmin paikalle ehtineet palomiehet toteavat, että väärin sammutettu.       10.2.2017 14:35Helsingin kaupunginkirjasto
          Mikä kielistä on lähimpänä kieliperheen kantakieliä?
          Katsottu
          486
          Vastaukset
          1
          Mikä kielistä on lähimpänä kieliperheen kantakieliä?
          Tähän kysymykseen saimme asiantuntija-apuna Helsingin Yliopistosta indoeuropeistiikan tohtori Jouna Pyysalolta. Hän vastaa indoeurooppalaisten kielten osalta seuraavasti: ”Vanhimmat tunnetut indoeurooppalaiset kielet ovat nk. anatolialaiset kielet vähän-aasian alueelta (nyk. Turkki), heetti, palai, nuolenpääluuvi ja hieroglyfiluuvi. Näitä kieliä voidaan pitää vanhimpina paitsi siksi, että ne ovat varhaisimmat tavatut...11.7.2016 14:27Helsingin kaupunginkirjasto
          A-loppuiset naisten nimet
          Katsottu
          2753
          Vastaukset
          2
          A-loppuiset naisten nimet
          Etunimistössämme ei ole kaikissa tapauksissa päteviä, nimen muotoon tai merkitykseen perustuvia sukupuolen tuntomerkkejä. On vain erilaisia miesten tai naisten nimille tyypillisiä piirteitä. Yksi näistä muotoon liittyvistä tuntomerkeistä on nimen loppuvokaali. Suurimmalla osalla suomalaisnaisia on a-loppuinen nimi. Esimerkiksi Eero Kiviniemi on kirjassaan Suomalaisten etunimet (SKS, 2006) listannut 1900-luvun suosituimpia naisten etunimi...31.7.2013 14:24Helsingin kaupunginkirjasto
          "Brand new ihanuus"
          Katsottu
          496
          Vastaukset
          1
          "Brand new ihanuus"
          Tähän ei varmaan ole mitään oikeaa vastausta, mutta pohdiskellaanpa hieman. Ilmiöhän ei suinkaan rajoitu vain musiikkisanoituksiin, vaan vaikuttaa koko kieleemme. Kielissä on aina lainailtu muista kielistä, ja etenkin slangissa ja nuorison puheessa tämä lainailu ja sitä kautta uusien sanojen synty on hyvin tyypillistä. Kielikellon artikkelissakin (ks- lähteet) sanotaan, etteivät kielet elä tyhjiöiss...10.6.2015 13:43Helsingin kaupunginkirjasto
          "Sinisilmäinen"
          Katsottu
          2330
          Vastaukset
          2
          "Sinisilmäinen"
          Sinisilmäisellä tarkoitetaan herkkäuskoista, hyväuskoista tai naiivia. Termi on tullut käyttöön 1800-luvulla. 18.5.2015 14:34Helsingin kaupunginkirjasto
          Kielten rappeutuminen
          Katsottu
          406
          Vastaukset
          1
          Kielten rappeutuminen
          Saimme vastauksen Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta Nykykielten laitokselta. ”Yleisesti ollaan kirjoittajan kanssa samaa mieltä siitä, että pienet, sulkeutuneet kieliyhteisöt ylläpitävät kielensä rakenteellista monimuotoisuutta. Kielet menettävät kompleksisuuttaan varsinkin silloin kun aikuispuhujia on runsaasti laajalla alueella ja kun nämä ovat kontaktissa muiden kielten puhujien kanssa. Mutta rappiosta en...3.12.2014 19:03Helsingin kaupunginkirjasto
          Mitä tarkoittaa sanonta "waiting for the other shoe to drop"?
          Katsottu
          621
          Vastaukset
          1
          Mitä tarkoittaa sanonta "waiting for the other shoe to drop"?
          "Waiting for the other shoe to drop" kuvaa tilannetta, jossa odotetaan väistämätöntä tapahtuvaksi. Sanonta on ikään kuin saanut alkunsa tilanteesta, jossa alakerrassa asuva ihminen kuulee yläkerran asukkaan tipauttavan kenkänsä lattiaan, ja toisen kengän kolahdus on myös pian odotettavissa. Sanonnan voi myös ajatella kuvaavan jonkin ikävän asian odottamista tai sen lykkäämistä. 27.10.2014 14:33Helsingin kaupunginkirjasto
          Mikä on "koossa"-sanan monikko? Siis esim. "vaatekoossa". Koissa?
          Katsottu
          21135
          Vastaukset
          2
          Mikä on "koossa"-sanan monikko? Siis esim. "vaatekoossa". Koissa?
          Onkohan tuossa vastauksessa sijamuoto illatiivi kohdallaan? Oma vain koulutaustainen kielentajuni sanoisi, että koko ajan pitäisi puhua inessiivistä. 10.8.2014 11:19Esa Tommila
          Miksi biisinnimen jokainen sana kirjoitetaan isolla kirjaimella?
          Katsottu
          1441
          Vastaukset
          3
          Miksi biisinnimen jokainen sana kirjoitetaan isolla kirjaimella?
          Isot alkukirjaimet teosten englanninkielisissä nimissä johtunevat Euroopan kansalliskielten historiallisesta kehityksestä ja kyseessä lienee menneisyydestä käyttöön vakiintunut tapa. Kotimaisten kielten keskuksen Verkko-Kielikellossa kerrotaan, että menneinä vuosisatoina Euroopan kansalliskielissä oli tapana kirjoittaa kaikki substantiivit isoilla alkukirjaimilla. 1800-luvun alkupuolella tämä kirjoitustapa jäi pois käyt...28.7.2014 12:40Helsingin kaupunginkirjasto
          Mistä hokema diipadaapa (puhuu yhdentekeviä/diipadaapaa) on lähtöisin ?
          Katsottu
          2914
          Vastaukset
          3
          Mistä hokema diipadaapa (puhuu yhdentekeviä/diipadaapaa) on lähtöisin ?
          Yritin etsiä vastausta kirjallisista lähteistä, mutta en löytänyt kyseistä ilmaisua edes puhekieltä, slangia tai uudissanoja kuvailevista teoksista. Tsekkaaks Stadii, bonjaaks slangii –kirjassa tosin mainitaan sana ’diibe/diipe’, joka tarkoittaa tyhmää tai hullua, mutta se ei välttämättä ole sanan alkuperä. Sanaa ei tunne myöskään Urban dictionary. Tiedustelin asiaa myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (www.kotus.fi), ja he vastasivat, että luultavasti hokema on peräisin jostain...29.9.2010 17:39
          Miten taipuu sana "pekoni"?
          Katsottu
          575
          Vastaukset
          1
          Miten taipuu sana "pekoni"?
          Sana taipuu monikon partitiivissa joko muodossa pekoneja tai pekoneita.   MOT Kielitoimiston sanakirja pekoni6 miedosti suolattu ja savustettu kylkisilava. Aamiaiseksi munia ja pekonia.           yks. nom.  ...16.6.2014 14:05Helsingin kaupunginkirjasto
          Mistä johtuu sana "kaari"?
          Katsottu
          712
          Vastaukset
          1
          Mistä johtuu sana "kaari"?
          Sanan kaari - merkityksessä ’lain pääosasto’ - lähtökohta on ruotsin kielessä. Se on käännöslaina ruotsin sanasta balk, joka tarkoittaa toisaalta palkkia, kurkihirttä, aitausta tai karsinaa ja toisaalta lain pääosastoa. Sana kaari on tässä merkityksessä esiintynyt suomen kielessä jo vuoden 1570 tienoilla, Herra Martin maanlain suomennoksessa. 29.7.2013 14:09Helsingin kaupunginkirjasto

          Sivut

          • 1
          • 2
          • 3
          • 4
          • 5
          • 6
          • 7
          • 8
          • 9
          • seuraava
          • Vastaukset (162)
          • Luetuimmat
          • Vastaa kysymyksiin
          Vastaukset (162)
          • Luetuimmat
          • Vastaa kysymyksiin
          Yhteiskunta ja historia
          • Julkishallinto ja viranomaiset
          • Kansat, kulttuurit
          • Kirjastot
          • Lait, lainsäädäntö
          • Sota, armeija
          • Talous, yritykset, kuluttaminen
          • Työ, työelämä
          • Yhteiskunta, politiikka
          • Tilastot
          • Historia
          Tiede
          • Avaruus, tähtitiede, aika
          • Filosofia
          • Fysiikka, kemia
          • Kielet, kielitiede, sanat
          • Luonnontieteet, luonto
          • Maantiede, maat, paikat
          • Matematiikka, mitat, suureet
          • Sää, ilmasto
          • Ympäristö, ympäristösuojelu
          Tekniikka
          • Ajoneuvot, kulkuneuvot, liikenne
          • Internet, sähköposti
          • Matkapuhelimet, puhelimet
          • Rakentaminen
          • Tekniikka
          • Teollisuus
          • Tietotekniikka
          • Elektroniikka
          Kulttuuri ja viihde
          • Sarjakuvat
          • Taiteet
          • TV, radio, lehdet
          • Perinteet ja tapahtumat
          • Arkkitehtuuri
          • Elokuva, video, teatteri, tanssi
          • Kirjailijat, kirjallisuus
          • Musiikki
          Harrastukset ja vapaa-aika
          • Harrastukset, keräily
          • Leikit, pelit
          • Matkustaminen, matkailu
          • Ruoka ja juomat
          • Urheilu ja liikunta
          • Sukututkimus
          • Rajatieteet, mystiikka
          • Eläimet ja lemmikit
          • Kasvit, puutarha
          • Käden taidot, korjaaminen
          • Kalastus, veneily, metsästys ym.
          Elämä
          • Seksi, seksuaalisuus
          • Ihmiset
          • Koti, asuminen
          • Opiskelu, kasvatus
          • Uskonnot
          • Psykologia, ihmisen mieli
          • Ihmissuhteet
          • Kauneus, kauneudenhoito
          • Muoti, tyyli, pukeutuminen
          • Terveydenhoito, lääketiede
          Helsinki
          • Helsinki
          Trivia
          • Lasten kysymykset
          • Kysy.fi
          • Ennätykset
          • Erikoiset
          • Trivia
          • Radiokysymys
           

          Kysy.fi
          Helsingin kaupunginkirjasto
          Rautatieläisenkatu 8
          00520 Helsinki

          Päätoimittaja:
          suunnittelija Jukka Uotila
          jukka.uotila@hel.fi