Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Löysin ilmiötä koskevan kirjoituksen Virittäjä-lehden blogista. Siellä kerrotaan, että kysymyksessä on A- ja MA-infinitiivien yhteensulautumisesta. Nykysuomen yleisimmät infinitiivit ovat siis A-infinitiivin perusmuoto (maalata) ja MA-infinitiivin illatiivi (maalaamaan). Esimerkiksi ”En jaksa maalata koko päivää” ja ”Haluaisin päästä jo maalaamaan”. Kuvaamassasi kielen ilmiössä näm...30.4.2019 13:49Helsingin kaupunginkirjasto

Mainitsemasi sanat kuuluvat kyllä suomen kielen ikivanhojen perussanojen joukkoon, mutta suurin osa kielemme vanhimpien säilyneiden sanojen joukkoon tunnistetuista sanoista on kaksitavuisia. Oikeastaan monet nykysuomessa yksitavuiset sanat, kuten jää tai suu, ovat alkujaan olleet kaksitavuisia ja muuttuneet yksitavuisiksi konsonantin katoamisen tai vokaaliutumisen takia, toteaa suomen kielen etymologian ja muinaissanaston tuntija Kaisa Häkkinen teoksessaan ...5.4.2019 13:04Helsingin kaupunginkirjasto

Hei, Teoksessa "Suurella sydämellä ihan sikana" määritellään Herran pieksut -sanonta hämmästystä tai kauhistusta ilmaisevaksi huudahdukseksi, joka on tyyliltään arkinen (esimerkiksi: Herran pieksut, mikä ajatus!). Jukranpujut on lievä päivittely- ja kirosana (esimerkiksi: Jukranpujut, mikä moka!) Kielissä on paljon kiteytyneitä ilmauksia, jotka kertovat ihmisten ajattelutavoista ja elämästä. Ne kantavat mukanaan tietoa kulttuurisesta ja yhteiskunnallisesta muutoksesta kautta aikojen. Itse...7.5.2009 13:38

Mielestäni kohtuu on yhdyssanamuoto sanalle kohtuus. Kohtuuhyvää ei löydä helposti sanakirjoista, mutta esimerkiksi sanat kohtuuhinta, ja kohtuukäyttö löytyvät. 25.1.2019 10:04Helsingin kaupunginkirjasto

Varpajaiset tai varpaiset tarkoittavat "mennä varpajaisiin" eli mennään vastasyntynyttä lasta katsomaan ja viedään tuliaisia. Myös muoto varpahaiset on käytössä. Lähteet: Kielitoimiston sanakirja S-Ö. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. 2006. Nykysuomen sanakirja Osa VI Ts-Ö. WSOY. 1996.18.12.2012 22:55Helsingin kaupunginkirjasto

Joissakin adjektiivialkuisissa yhdyssanoissa molemmat osat taipuvat, esim. nuoripari : nuorelleparille. Suuri osa Iso-, Uusi- ja Vanha-alkuisista paikannimistä taipuu molemmilta osiltaan, esim. Iso-Britannia : Isossa-Britanniassa, Uusimaa : Uudellamaalla. Lukusanoissa taipuvat kaikki osat: kaksikymmentäkolme : kahdellekymmenellekolmelle. Poikkeuksen tästä tekevät luvut 11-19, joissa vain alkuosa taipuu, esim. viisitoista : viidelletoista. http://kielikello.fi/index.php?mid=2...7.6.2009 13:48Helsingin kaupunginkirjasto

Veijo Meren kirjallinen tuotanto on monipuolinen. Sanojen synty -kirjan ja etymologiaharrastuksensa hän selitti kiinnostuksellaan historiaan. Meri oli myös tyytymätön 1950-luvulla aloitettuun ja 1980-luvulla loppuun saatettuun 7-osaiseen Suomen etymologinen sanakirja -kirjasarjaan. Sanojen synty ei ole mikään täydellinen etymologinen selitysteos, se sisältää 2 265 hakusanaa. Kirja ilmestyi vuonna 1982 ja se sai vähän kaksijakoisen...18.12.2017 22:09Helsingin kaupunginkirjasto

Paikannimet voivat siis tosiaan taipua joko sisäpaikallissijoissa (-ssa) tai ulkopaikallissijoissa (-lla). Yleensä paikannimi, jolla ei ole yleisnimistä käyttöä, taipuu sisäpaikallissijassa: Ruotsissa, Helsingissä, Juuassa. Ulkopaikallissijaisuus voi liittyä siihen, että nimi on alun perin viitannut veden äärellä sijaitsevaan paikkaan (Raumalla, Vantaalla). Joissakin paikannimissä käytetään molempia muotoja,...15.2.2013 13:46Helsingin kaupunginkirjasto

Sanontaa "väärin sammutettu" on käytetty negatiivisessa mielessä silloin, kun jotain on tehty, mutta se on tehty ns. väärin. Sanonta tulee tarinasta, jossa vapaaehtoiset sammuttivat tulipalon ja myöhemmin paikalle ehtineet palomiehet toteavat, että väärin sammutettu. 10.2.2017 14:35Helsingin kaupunginkirjasto

Tähän kysymykseen saimme asiantuntija-apuna Helsingin Yliopistosta indoeuropeistiikan tohtori Jouna Pyysalolta. Hän vastaa indoeurooppalaisten kielten osalta seuraavasti: ”Vanhimmat tunnetut indoeurooppalaiset kielet ovat nk. anatolialaiset kielet vähän-aasian alueelta (nyk. Turkki), heetti, palai, nuolenpääluuvi ja hieroglyfiluuvi. Näitä kieliä voidaan pitää vanhimpina paitsi siksi, että ne ovat varhaisimmat tavatut...11.7.2016 14:27Helsingin kaupunginkirjasto

Etunimistössämme ei ole kaikissa tapauksissa päteviä, nimen muotoon tai merkitykseen perustuvia sukupuolen tuntomerkkejä. On vain erilaisia miesten tai naisten nimille tyypillisiä piirteitä. Yksi näistä muotoon liittyvistä tuntomerkeistä on nimen loppuvokaali. Suurimmalla osalla suomalaisnaisia on a-loppuinen nimi. Esimerkiksi Eero Kiviniemi on kirjassaan Suomalaisten etunimet (SKS, 2006) listannut 1900-luvun suosituimpia naisten etunimi...31.7.2013 14:24Helsingin kaupunginkirjasto

Tähän ei varmaan ole mitään oikeaa vastausta, mutta pohdiskellaanpa hieman. Ilmiöhän ei suinkaan rajoitu vain musiikkisanoituksiin, vaan vaikuttaa koko kieleemme. Kielissä on aina lainailtu muista kielistä, ja etenkin slangissa ja nuorison puheessa tämä lainailu ja sitä kautta uusien sanojen synty on hyvin tyypillistä. Kielikellon artikkelissakin (ks- lähteet) sanotaan, etteivät kielet elä tyhjiöiss...10.6.2015 13:43Helsingin kaupunginkirjasto

Sinisilmäisellä tarkoitetaan herkkäuskoista, hyväuskoista tai naiivia. Termi on tullut käyttöön 1800-luvulla. 18.5.2015 14:34Helsingin kaupunginkirjasto

Saimme vastauksen Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta Nykykielten laitokselta. ”Yleisesti ollaan kirjoittajan kanssa samaa mieltä siitä, että pienet, sulkeutuneet kieliyhteisöt ylläpitävät kielensä rakenteellista monimuotoisuutta. Kielet menettävät kompleksisuuttaan varsinkin silloin kun aikuispuhujia on runsaasti laajalla alueella ja kun nämä ovat kontaktissa muiden kielten puhujien kanssa. Mutta rappiosta en...3.12.2014 19:03Helsingin kaupunginkirjasto

"Waiting for the other shoe to drop" kuvaa tilannetta, jossa odotetaan väistämätöntä tapahtuvaksi. Sanonta on ikään kuin saanut alkunsa tilanteesta, jossa alakerrassa asuva ihminen kuulee yläkerran asukkaan tipauttavan kenkänsä lattiaan, ja toisen kengän kolahdus on myös pian odotettavissa. Sanonnan voi myös ajatella kuvaavan jonkin ikävän asian odottamista tai sen lykkäämistä. 27.10.2014 14:33Helsingin kaupunginkirjasto

Onkohan tuossa vastauksessa sijamuoto illatiivi kohdallaan? Oma vain koulutaustainen kielentajuni sanoisi, että koko ajan pitäisi puhua inessiivistä. 10.8.2014 11:19Esa Tommila

Isot alkukirjaimet teosten englanninkielisissä nimissä johtunevat Euroopan kansalliskielten historiallisesta kehityksestä ja kyseessä lienee menneisyydestä käyttöön vakiintunut tapa. Kotimaisten kielten keskuksen Verkko-Kielikellossa kerrotaan, että menneinä vuosisatoina Euroopan kansalliskielissä oli tapana kirjoittaa kaikki substantiivit isoilla alkukirjaimilla. 1800-luvun alkupuolella tämä kirjoitustapa jäi pois käyt...28.7.2014 12:40Helsingin kaupunginkirjasto

Yritin etsiä vastausta kirjallisista lähteistä, mutta en löytänyt kyseistä ilmaisua edes puhekieltä, slangia tai uudissanoja kuvailevista teoksista. Tsekkaaks Stadii, bonjaaks slangii –kirjassa tosin mainitaan sana ’diibe/diipe’, joka tarkoittaa tyhmää tai hullua, mutta se ei välttämättä ole sanan alkuperä. Sanaa ei tunne myöskään Urban dictionary. Tiedustelin asiaa myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (www.kotus.fi), ja he vastasivat, että luultavasti hokema on peräisin jostain...29.9.2010 17:39

Sana taipuu monikon partitiivissa joko muodossa pekoneja tai pekoneita. MOT Kielitoimiston sanakirja pekoni6 miedosti suolattu ja savustettu kylkisilava. Aamiaiseksi munia ja pekonia. yks. nom. ...16.6.2014 14:05Helsingin kaupunginkirjasto

Sanan kaari - merkityksessä ’lain pääosasto’ - lähtökohta on ruotsin kielessä. Se on käännöslaina ruotsin sanasta balk, joka tarkoittaa toisaalta palkkia, kurkihirttä, aitausta tai karsinaa ja toisaalta lain pääosastoa. Sana kaari on tässä merkityksessä esiintynyt suomen kielessä jo vuoden 1570 tienoilla, Herra Martin maanlain suomennoksessa. 29.7.2013 14:09Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (162)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut