Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Enpä osaa arvioida asiaa tarkemmin. Kysy lääkäriltä, kun seuraavan kerran asioit vastaanotolla. Kertauksena mitä kurkussa tapahtuu, kun vettä menee "väärään kurkkuun". "Henkitorveen joutuva kiinteä tai nestemäinen aine ärsyttää henkitorven limakalvoa ja laukaisee voimakkaan reaktion, jonka tarkoituksena on poistaa ärsytyksen aiheuttaja hengitysteistä. Reaktio muistuttaa aivastamista,...13.7.2018 14:47Helsingin kaupunginkirjasto

Guarana on Brasiliasta peräisin oleva, kofeiinipitoinen kasvi. Guaranan lyhytaikaiset vaikutukset perustuvat kasvin korkeaan kofeiini- ja tanniinipitoisuuteen. Vaikutus ei eroa muista kofeiinipitoisista tuotteista. Ginsengin kerrotaan olevan melko turvallista, eikä lyhytaikaisesta käytöstä ole haittaa. Pitkäaikaisessa käytössä haittavaikutuksena voi ilmetä päänsärkyä, unettomutta ja vatsavaivoja. Ginseng reagoi kuitenkin...7.2.2018 11:30Helsingin kaupunginkirjasto

Pohjukaissuolessa. Rasva muodostaa aluksi ruuansulatuskanavassa suuria rasvapalloja. Rasvojen hajoaminen pääsee käyntiin vasta pohjukaissuolessa sappinesteen ja haimanesteen avulla. Sappinesteessä on sappisuoloja, jotka auttavat rasvoja muodostamaan emulsion suolen veden kanssa. Haimanesteen lipaasi-entsyymi kykenee pilkkomaan rasvoja lyhytketjuisiksi rasvahapoiksi tässä muodossa. Hajoamattomat rasvat muodostavat ns. kylomikronipalloja, jotka kulkeutuvat...9.11.2017 17:13Helsingin kaupunginkirjasto

Munuaiset sijaitsevat ihmisellä alimpien kylkiluiden suojassa, selän puolella, vatsaontelon takaseinämässä. Ne ovat siis varsin korkealla eivätkä lanneselän alueella, toisin kuin usein luullaan. Vastauksessa liitteenä kaksi kuvaa, joista munuaisten sijainti hahmottuu. 3.4.2017 15:28Helsingin kaupunginkirjasto

Ns. Kalman haju (smell of death) muodostuu elimistön lukuisista haihtuvista orgaanisista yhdisteistä. Esimerkiksi elimistön hiilihydraatit hajoavat mm. alkoholeiksi, aldehydeiksi ja ketoneiksi ja proteiinit typpi-, fosfori- ja rikkiyhdisteiksi jne. Kunnollista vastausta siihen, miksi kalman haju on imelä, emme löytäneet. Ilmeisesti ketonit aiheuttavat tuon imelän hajun. Kuolleesta tai haavoittuneen eläimestä lähtevä haju toimi jo muinoin varkoitussignaalina, joka auttoi eläimiä välttämään...27.11.2010 19:15Helsingin kaupunginkirjasto

Suomalaiset ovat tottuneita kylmään ilmaan, joten paukkupakkasetkaan eivät välttämättä aiheuta ongelmia hengityselimille tai sydämelle. Paleltumisvaara kuitenkin on olemassa, jos esim. ulkoilee puutteellisesti varustautuneena kovilla pakkasilla. Fysiologisesti elimistö sopeutuu paremmin kuumaan kuin kylmään. Kuopion yliopiston liikuntalääketieteen erikoislääkärin mukaan elimistön muutokset lämpim...7.4.2016 14:37Helsingin kaupunginkirjasto

Johtunee adrenaliinista. Säikähdys käynnistää ihmisessä ns. taistele tai pakene -reaktion, jolloin adrenaliinin eritys elimistössä lisääntyy. Adrenaliini vaikuttaa moniin elintoimintoihin. Se muun muassa kasvattaa keuhkojen toimintakapasiteettia ja kohottaa verenpainetta. Lihasten verisuonia adrenaliini laajentaa, kun taas pintaverenkiertoa se supistaa. Kun nenän limakalvon verisuonet supistuvat, turvotus limakalvolla vähenee ja...21.9.2015 15:20Helsingin kaupunginkirjasto

Sinun pitää varmaan pyytää sitä kustantajalta suoraan. Kirjasta on otettu uusi painos vuonna 2007. HelMet-kirjastoista löytyy vuoden 2004 painosta. 22.5.2014 15:01Helsingin kaupunginkirjasto

Kaikki suomalaisten yliopistojen avoimet opintokokonaisuudet on koottu avoinyliopisto.fi-sivustolle. Monet anatomian ja fysiologian peruskurssit voi suorittaa etäopintoina paikkakunnasta riippumatta. Alla on linkki kaikkiin "anatomia ja fysiologia" -hakusanalla löytyneisiin tuloksiin. Myös ammattikorkeakoulut tarjoavat avoimia kursseja: MAMK tarjoaa ensi keväänä 5 opintopisteen kokonaisuuden otsikolla Anatomia ja fysiologia, joka toteutetaan...19.11.2013 10:51Helsingin kaupunginkirjasto

Pieraiseminen on fysiologinen tapahtuma, jossa suolikaasua purkautuu peräaukosta ulos – nopeasti ja usein äänekkäästi. Pieremisen ääni johtuu peräaukon kudosten värähtelystä. Ääni vaihtelee sen mukaan, miten kireä henkilön peräaukon rengaslihas on ja kuinka suuri on vapautuvan kaasun paine. 13.8.2013 13:24Helsingin kaupunginkirjasto

Hiertymä, rakko (rakkula) tai vesikello syntyy jatkuvan tai äkillisen hankauksen ja kitkan seurauksena. Paineesta ja hankauksesta kertoo punoittava painaumajälki. Tällöin ihon alle tai ihoon saattaa kertyä kirkasta tai veristä kudosnestettä. Etenkin kuiva ja ohut iho hiertyy helposti. Helteessä ja pitkän matkustelun aikana alaraajat saattavat turvota. Usein hiertymiä ja rakkoja syntyy kun käytössä on uudet vielä jalkaan muotoutumattomat kengät. Lisäksi hikoilu lisää riskiä saada jalkoihin...26.8.2012 05:27

Aikuisen ihmisen sydän pumppaa lepotilassa minuutin aikana koko ihmisen verimäärän, noin viisi litraa, sydämen läpi. Sydämen toimintaa havainnollistava animaatio: http://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=2093 Lähteet: http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/bi/bi4/3_ihmisen_fysiologia_ja_anatomia/10_verenkiertoelimisto_tehtavat_toiminta_rakenne?C:D=hNcB.gWtd&m:selres=hNcB.gWtd Sydänsairaudet. Suomen sydänliitto. 2008.21.8.2012 20:30Helsingin kaupunginkirjasto

Kyse on niin monimutkaisesta ja todellista asiantuntemusta vaativasta tutkimuskohteesta, että emme pysty tähän vastaamaan. Ehdotamme, että tiedustelisitte asiaa Meilahden kampuskirjaston tietopalvelusta: Tiedonhakuun liittyvissä kysymyksissä ota yhteyttä Terkon tietopalveluun p. 191 26628 tai sähköpostitse terkko-tietopalvelu [ ät ] helsinki.fi http://www.helsinki.fi/kirjasto/terkko/ Hermosolun eli neuronin toiminnasta löytyy perustietoa alla olevan verkkosivun Neuronin toiminta nimisen...7.2.2012 15:26Helsingin kaupunginkirjasto

Terveellä ihmisellä, joka on nauttinut normaalimäärän nestettä, muodostuu vuorokaudessa noin 1–2 litraa virtsaa. Virtsarakon koko on noin ½ litraa, joten virtaamistarve on noin 3–5 kertaa vuorokaudessa. Jos virtsaamistarvetta on yli kahdeksan kertaa vuorokaudessa tai virtsaamisen tarve herättää useita kertoja yössä, kyse on tiheävirtsaisuudesta eli pollakisuriasta. Lähde: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0092910.11.2011 23:11

Se ihmisen ruumiinosa joka kutiaisi kaikista eniten vaihtelee jonkin verran yksilöittäin ja kutiamisen tyypistä riippuen. Yleisesti ottaen eniten kutiavat ruumiinosat löytyvät kyljistä ja vatsan seudulta; jalkapohjista ja jaloista; niveltaipeista kaulasta; nivusista; kämmenistä sekä kasvoista, erityisesti huulista. Kainaloita ei pidä missään nimessä unohtaa. Kutiamista on tunnetusti kahta eri tyyppiä, syväkutiamista ja kevytkutiamista, jotka aiheuttavat erilaiset reaktiot. Syväkutiaminen,...28.6.2011 14:16

Kiitos kysymyksestä. Kyseessä voi olla esimerkiksi mekaanisen vaa'an metallin väsyminen tai lattiapinnan viettäminen johonkin suuntaan, joka vaikuttaa vaakaan kohdistuvaan paineeseen. http://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4syminen_(materiaalin) Tai sitten todennäköisempiä syitä ovat fysiologiset syyt. Varsinkin naisten paino vaihtelee päivittäin kehossa olevan nesteen määrän mukaan. Painoa lisäävät niin kuukautiset kuin terveydentila. Sairaudet keräävät yleensä kehoon nestettä. Samoin syöty...29.9.2010 14:17

Hei, aikuisen ihmisen kehosta 60–70 % on vettä. Laihdutettaessa tai paastottaessa kehosta aluksi poistuvan nesteen määrä on hyvin yksilöllinen. Mitään tarkkaa kilomäärää ei voi sanoa. Määrä riippuu ihmisen aloituspainosta, eri kudostyyppien (mm. rasva ja lihakset) keskinäisistä suhteista, liikunnasta/liikkumattomuudesta, laihduttamisen intensiivisyydestä ja monista muista tekijöistä. Poistuvan nesteen määrä lienee korkeintaan muutaman kilon luokkaa.23.9.2010 17:43Helsingin kaupunginkirjasto

Normaali hengitystiheys on 15-30 per/min. Unessa saattaa olla jopa niinkin alhainen kuin 5 per/min. http://wildlife1.wildlifeinformation.org/s/0MCarnivor/ursidae/ursus/Ursus_maritimus/10Ursus_maritimusDetPhy.html http://en.wikipedia.org/wiki/Polar_bear3.3.2010 12:03Helsingin kaupunginkirjasto

Kasveilla eivät hormonit keväisin hyrrää. Viherlehdet nimittäin hullaantuvat kukkaan asti valosta ja lämmöstä. Kasvien elämään voivat tosin vaikuttaa hormonitkin, mutta toukokuinen kukoistus käynnistyy nimenomaan ulkoapäin tulleesta ärsykkeestä. Meidän leveysasteillamme luonnonvaraiset kasvit ovat tavallisesti ns. pitkänpäivänkasveja. Ne kukkivat ja siementävät, kun valoisaa aikaa riittää vähintään 14 tuntia vuorokaudessa. Lyhyenpäivänkasvit viihtyvät etelämpänä, sillä ne eivät herää ennen...24.1.2010 11:53Helsingin kaupunginkirjasto

Kyllä kutinaakin tosiaan tarvitaan! Pakottava tarve raapia tai hieroa kutiavaa kohtaa saattaa nimittäin hyvinkin kertoa ihmiselle, että iho on ärtynyt tai elimistön toiminta on häiriintynyt. Esimerkiksi allergiat, tulehdukset iholla ja sisäelinten (vaikkapa maksan) toimintahäiriöt voivat oireilla kutinana. Kutinan tarkkaa syntytapaa ei tiedetä, eikä tuntemukselle taida edes olla yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Kutinoiden ja syyhyämisten kuitenkin arvellaan olevan lähellä pintakipuja, joita...31.10.2009 22:45Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (28)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut