Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Koulujen lauantaiopiskelusta on kysytty palvelustamme aikaisemminkin. Opetushallituksen arkistosta saatiin silloin yksityiskohtaista tietoa asiasta. Tässä vastaus arkistostamme: ”Kouluhallitus ohjeisti 18.5.1971 ensimmäistä kertaa viisipäiväiseen kouluviikkoon siirtymisestä ”väliaikaisjärjestelynä” lukuvuoden 1971-1972 alusta eli lukuvuosi alkoi tuolloin 23.8.1971. Tämä koski sekä kansakouluja että oppikouluja. Pysyvä päätös asiasta tehtiin 4.5.1972 eli lukuvuosi 1972-73 (alkoi 21.8.72) oli...12.10.2011 14:30Helsingin kaupunginkirjasto

IMDb –elokuvatietokannan http://www.imdb.com/ mukaan Ikaalisissa on kuvattu TV-sarja, komedia Eloa kuin paratiisissa vuonna 1988 sekä elokuva Pekko ja unissakävelijä vuodelta 1997. Googlaamalla löytyy viitteitä, että Mika Kaurismäen elokuvan Arvottomat tietty kohtaus on kuvattu Parkanossa. Kansallisen audiovisuaalisen arkiston (entinen Suomen elokuva-arkisto) kirjaston asiantuntijat löysivät lisäksi tietokannastaan seuraavat elokuvat: Ikaalisessa kuvattuja: Finlandia-katsaus 331...4.6.2011 20:31Helsingin kaupunginkirjasto

Kysyimme asiaa Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta ( http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/ ), josta kerrottiin, että eri teoksissa on lähinnä erilaisia henkilöluetteloita Viron vapaussodassa kaatuneista suomalaisista. Esim. seuraavissa teoksissa on henkilöhakemistoja tai kunniataulujen nimiä: Helanen, Vilho; Suomalaiset Viron vapaussodassa. 1921. Kalm, Hans; Pohjan poikain retki. WSOY, 1921. Niinistö, Jussi; Pohjan Pojat: kuvahistoria suomalaisen vapaaehtoisrykmentin vaiheista Viron...16.8.2007 17:35

YLE:stä saamamme tiedon mukaan neliosainen tv-sarja Susikoira Roi - seikkailu saaristossa on kuvattu Kotkassa, Hangon saaristossa ja Kirkkonummella 15.6.-31.7.1987. Lisätietoja: http://www.yle.fi/cgi-mod/tallennemyynti/tm.pl?page=tallenne&id=411 http://www.elonet.fi/title/ek2ji8/ http://fi.wikipedia.org/wiki/Susikoira_Roi_%E2%80%93_seikkailu_saaristossa3.9.2007 09:21

Internetin keskustelupalstojen perusteella kysymyksessä on ranskalaisen TV5:n Fort Boyard -niminen seikkailuohjelma, jota on esitetty meillä YLE TV1 -kanavalla nimellä Seikkailujen linnake. http://fi.wikipedia.org/wiki/Seikkailujen_linnake http://fi.wikipedia.org/wiki/Fort_Boyard15.10.2008 16:28Helsingin kaupunginkirjasto

Ylen ruotsinkielisissä uutisissa kerrottiin 17.1.2012, että Robin olisi taustaltaan suomenkielinen: http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=23566629.3.2012 15:02

Sinuhe egyptiläisen lisäksi on olemassa vain yksi Hollywoodissa filmattu suomalainen alkuperäisteos ja se on Hella Wuolijoen Juhani Tervapään nimellä kirjoittama näytelmä Juurakon Hulda (1937), joka on filmattu nimellä The Farmer's Daughter (1947). Elokuvan innoittamana tehtiin myös amerikkalainen tv-sarja Tyttö tuli taloon. http://209.85.129.104/search?q=cache:Qg986eBQbpMJ:www.hauho.fi/nettihella/tuotanto/elokuvat/ealoitus.htm+The+Farmer%27s+Daughter+tytt%C3%B6+tuli+taloon...9.5.2008 19:29Helsingin kaupunginkirjasto

1) Ei löytynyt viitteitä sarjan jatkumisesta. Nyt voittekin itse kehitellä jatkoa, vahaa, mahaa.. jne. Asiakkaalta saimme kuitenkin tällaisia ehdotuksia: "Itse ole kuullut aivastusjutun menevän näin: 1 hyväksi, 2 pahaksi, 3 rikkaudeksi, 4 rakkaudeksi, 5 terveydeksi, 6 kuolemaksi." "Kyllä tuo jotenkin jatkuu ja siitä tulee runo, mutten muista missä olen sen nähnyt... Alku joka tapauksessa on hyvää, pahaa, rakkautta, rahaa..." "Meilläpäin se menee näin... 1. Hyvää, 2. Pahaa, 3. Rahaa. 4....12.9.2007 17:53Helsingin kaupunginkirjasto

Markku Ruotsila mainitsee tutkimuksessaan Churchill ja Suomi : Winston Churchillin Suomea koskeva ajattelu ja toiminta 1900-1955. - Otava, 2002 että ainoa hyökkäävä toimi, minkä Iso-Britannia teki Suomea vastaan jatkosodan aikana oli Petsamon alueen pommitus. Opetusministeri Uuno Hannula esitteli tämän hyökkäyksen vaikutuksia eduskunnassa 3.9.1943: "Koko brittiläinen imperiumi on julistanut meille sodan ja ainoaksi sotatoimeksi on jäänyt se, että englantilaiset sodan julistuksen...18.1.2010 18:30Helsingin kaupunginkirjasto

Kun seurakuntalainen kuoli johonkin sairauteen, yleensä papin piti määritellä kuolinsyy. Papeilla ei ollut lääketieteellistä koulutusta, joten diagnoosi oli useimmiten vain suuntaa antava. Kuolinsyitäkin tunnettiin varsin vähän. Vanhoissa kirkonkirjoissa ja muissa asiakirjoissa tulee usein vastaan sanoja, joita ei löydy nykyisistä sanakirjoista. Ruotsi oli kirkonkirjoissa vallitseva kieli aina 1800-luvun jälkipuoliskolle saakka. Nykyisistä sanakirjoista ei ole aina apua, koska kieli on...29.9.2007 22:01

Kokoelmissamme olevista taidehistorian teoksista en löytänyt tietoa Leo Hengistä tai Inga Koskimies-Hengistä tai kuvia heidän tuotannostaan. Ilmeisesti Leo Hengin Raahen Kauppaklubiin (1948) maalaamat seinämaalaukset siirrettiin vuonna 2007 Raahen kulttuuri- ja kongressikeskukseen Kauppaporvariin. Keskuksen sivuilta ei kuitenkaan löytynyt kuvia teoksista. Lehdissä on aikoinaan voitu julkaista kuvia edellä mainituista maalauksista, mutta 1940-luvun lehdissä julkaistuja artikkeleita ei ole...30.10.2010 06:56Helsingin kaupunginkirjasto

Valamo on Laatokan saari, jossa on toiminut ortodoksinen luostari ainakin 1100-luvulta. Luostarin oman perimätiedon mukaan sinne asettuivat jo 900-luvulla munkit Sergei ja Herman, joita pidetään Valamon perustajina. Valamon luostari sijaitsi strategisesti merkittävässä paikassa Ruotsin ja Novgorodin valtakuntien välillä ja joutui useamman kerran hävitetyksi ruotsalaisten sotatoimien seurauksena. Esim. vuonna 1163 luostari jouduttiin rakentamaan kokonaan uudestaan ja se sai silloin nimekseen ”...2.4.2010 09:52

Rautateitä ruvettiin rakentamaan 1800-luvun puolivälin Suomessa nimenomaan sisämaan liikenneyhteyksien parantamiseksi. Nähtävästi Turun ja Helsingin välinen maantieyhteys arvioitiin tuohon aikaan jo kohtuullisen toimivaksi. Sitä paitsi myös suuriruhtinaanmaan vanhan ja uuden pääkaupungin välistä liikennettä voitiin ainakin jäättömänä aikana hoitaa myös meritse. Nykyään tuntuu aika erikoiselta, että kanavien kaivamista pidettiin maamme vakutusvaltaisissa piireissä alkuaan parempana ratkaisuna...27.2.2010 12:30Helsingin kaupunginkirjasto

Ikävä kyllä tätä laulua ei ole kukaan iGSiläinen eikä myöskään kollegat ympäri Suomeakaan tunnistaneet. Muistaisiko kukaan lukijoistamme?27.4.2011 14:56Helsingin kaupunginkirjasto

Fraasi on alunperin amerikkalaisen Gertrud Steinin runosta Sacred Emily vuodelta 1913: A rose is a rose is a rose. Suomeksi siis "ruusu on ruusu on ruusu". Sanonta tarkoittaa, että asia on mikä on eikä se selittämällä parane. Suomen kielen sanakirjat. 2 : Suomalainen fraasisanakirja / toim. Sakari Virkkunen. Otava, 1981 http://www.phrases.org.uk/meanings/15900.html http://en.wikipedia.org/wiki/Rose_is_a_rose_is_a_rose_is_a_rose25.5.2011 21:30Helsingin kaupunginkirjasto

Valitettavasti emme onnistuneet tunnistamaan vidota/kappaletta. Toivottavasti joku lukijoistamme muistaisi.4.9.2010 19:19Helsingin kaupunginkirjasto

Hei Yksityiskohtaisia hintatietoja löytyy ainakin Suomen tilastollisista vuosikirjoista ja Helsingin kaupungin tilastollisista vuosikirjoista. Seuraavat hinnat on otettu jälkimmäisen vuosikerroista 2002-2003. Vertailtavana ovat koko maan keskihinnat ja ajankohtina joulukuu 2001 ja joulukuu 2002. Käteisvaluutaksi euro tuli 1.1.2002. Euro on seuraavassa arvoltaan 5,94573 markkaa. bensiini 95e, litra 2001: 5,91 mk / 0,99 € 2002: 1,05 € sekahiivaleipä, kg 2001: 20,74 mk / 3,49 € 2002: 3,51 €...10.1.2013 13:55Helsingin kaupunginkirjasto

Työvoima on kallista Suomessa ja halpaa Kiinassa, siksi rakennuskustannuksissa säästetään. Kuva rakennuksen kustannuksista vääristyy, kun hinta on uutisessa "suoraan" käännetty euroiksi. Hinta yuaneissa (800 000) tuntuukin aika korkealta, kun ottaa huomioon, että kaupungissa asuvan kiinalaisen vuonna 2011 ansaitsema tulo oli keskimäärin 42 452 yuania. Yksi yuan on 0,123 euroa eli keskipalkka oli noin 435 euroa kuussa. Lähteet: http://www.chinadaily.com.cn/china/2012-07/06/content_15555503....20.12.2012 08:06Helsingin kaupunginkirjasto

Pahoittelemme vastauksen viipymistä. Suomen kansallisfilmografian mukaan ainakin elokuvan ”Aatamin puvussa ja vähän Eevankin” (1940) ranta- ja metsäkohtaukset on kuvattu Lohjansaaressa. Muita nimenomaan Lohjansaaressa kuvattuja elokuvia ei löytynyt, mutta Lohjanjärvi (Lohjansaari on Lohjanjärven suurin saari) on toiminut useankin elokuvan yhtenä kuvauspaikkana: Hilja -maitotyttö (1953), Kun tuomi kukkii (1962), Hopeaa rajan takaa (1963), Runoilija ja muusa (1978), Palava enkeli (1984) ja Uppo-...15.12.2012 02:50

Sotakorvauksista on iGS:ltä kysytty useaan otteeseen. Voit sieltä katsoa arkistosta, mitä on kysytty ja vastattu, tässä lyhyt yhteenveto: Alkuperäinen summa oli 300 miljoonaa dollaria, mutta summa laski sittemmin 226,5 miljoonaan dollariin. Koska saaja pystyi kuitenkin tulkitsemaan sopimusta mielensä mukaan, on arvioitu, että Suomi tosiasiassa maksoi yli 500 miljoonaa dollaria. Laskentatavasta riippuen voidaan arvioida, että summa vastaa n. 5 miljardia nykyeuroa. Summa on samaa luokkaa kuin...24.11.2012 09:38Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (656)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut