Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Wikipedian amerikanhaapa-artikkeli on kyllä kiinnostava. Juurakossa ihmetyttää paitsi ikä, myös sen koko. 43 hehtaarin alueelle levittäytynyt juuriverkosto muodostaa Pando-nimellä tunnetun puukloonimetsikön, joka käsittää 47 000 runkoa. Tästä luonnonihmeestä löytyy runsaasti verkkoartikkeleita. Yksittäinen amerikanhaapa ei yleensä elä 150 vuotta vanhemmaksi, joskin satunnaisesti voi jokin yksilö...1.2.2018 08:34Helsingin kaupunginkirjasto

Libanoninsetri (Cedrus libani) kasvaa luonnonvaraisena Kaakkois-Turkin, Syyrian ja Libanonin alueella. Puulajista on lisäksi neljä eri muunnosta. Paras kasvualusta on aurinkoinen, kalkkipitoinen vuoristoseutu. Lämpimät, kuivat kesät ja viileät, kosteat talvet ovat puulle sopivia. Libanonissa ja Turkissa se esiintyy runsaimmin 1000-3000 metrin korkeuksissa muodostaen siellä metsiköitä. Vaikka libanoninsetri kestää kyllä luntakin, ei sen...28.10.2017 11:03Helsingin kaupunginkirjasto

Suomessa metsävaahtera on luonnonvarainen, mutta vaahteravaltaisia metsiköitä meillä ei ole koskaan ollut. Luonnossa vaahteraa kasvaa yksittäin lehtomaisissa metsissä ja lehdoissa. Vaahtera on myös erittäin suosittu puistopuu. Pieniä vaahterametsiköitä tavataan lähinnä Lounaissaaristossa, sisämaassa vaahtera kasvaa lähes aina yksittäisenä puuna. Luontaisen levinneisyysalueen pohjoisraja kulkee linjalla Pori-...4.6.2017 20:17Helsingin kaupunginkirjasto

Nykyisin kilpakeihäät ovat hiilikuitua. Edeltävät mallit olivat metallia ja vielä 50-luvulla heitettiin koivukeihästäkin. Leppää tuskin kelpuutettiin viralliseksi keihäsmateriaaliksi. Sanonta todennäköisesti viittaa lepän keveyteen puumateriaalina. Harmaaleppä on tervaleppää vielä hieman kevyempää. Suomen metsäyhdistyksen puulajikuvailussa mainitaan: "Niinpä sitä on käytetty...31.3.2014 18:04Helsingin kaupunginkirjasto

Koivun lisäksi ainakin Amerikanhaapa (Populus tremuloides) on rungoltaan vaalea tai valkoinen. Pohjois-Amerikassa kasvava puu on englanninkieliseltä nimeltään Quaking Aspen, muitakin nimityksiä sillä on. California Sycamore (Platanus racemosa) on plataanipuu, jonka väritys vaihtelee valkoisesta erityisesti vanhempien yksilöiden tummempiin sävyihin. Kolmas puu, josta lähdelinkit käyttävät nimitystä Ghost Gum viittaa...10.4.2013 14:47Helsingin kaupunginkirjasto

Suomessa puiden kasvu katkeaa kylmän talvijakson ajalle. Havupuiden paksuuskasvu alkaa Etelä-Suomessa tyypillisesti toukokuun loppupuolella. Nopeinta kasvu on kesä-heinäkuun vaihteessa päättyen elokuussa. Pituuskasvua tapahtuu vielä lyhyemmän aikaa, toukokuusta heinäkuun alkuun kestävän jakson. 27.3.2013 08:49Helsingin kaupunginkirjasto

Ruska on merkki puiden valmistautumisesta talveen. Ruskan aikana lehtivihreä poistuu lehdistä ja muut värit, punaisen, keltaisen, oranssin ja violetin sävyt pääsevät esiin. Saman puulajin eri yksilöt reagoivat ulkoisiin tekijöihin kuten päivän pituuden lyhenemiseen, yöpakkasiin, kasvupaikan oloihin, jne. eri tavoin. Tämä erilainen ns. "reaktionormi" johtuu sekä kasvupaikka-, pienilmastotekijöistä että lajin perinnöllisestä rakenteesta (=geeneistä). Siksi toistensa läheisyydessäkin...29.9.2012 18:07Helsingin kaupunginkirjasto

Metsäntutkimuslaitoksen, Metlan, sivuilla todetaan, että metsä-yökkösen torjunnassa voidaan käyttää kemiallisia perhos- ja pistiäistoukkien torjuntaan hyväksyttyjä torjunta-aineita. http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/paflam-n.htm#management Tarkempia tietoja voit tiedustella Metlasta: http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/asiantuntijapalvelut.htm Katso myös: Kasvinsuojeluaineet 2009, Eviran julkaisuja 1/2009. http://www.evira.fi/uploads/WebShopFiles/...15.8.2011 10:27Helsingin kaupunginkirjasto

Eukalyptusten jälkeen korkeimpia lehtipuulajeja lienevät Shorea faguetiana ja Koompassia excelsa, joita kasvaa mm. Indonesiassa ja Malesiassa. http://www.wondermondo.com/Attractions/TreesHigh.htm http://en.wikipedia.org/wiki/Shorea_faguetiana http://en.wikipedia.org/wiki/Koompassia_excelsa18.5.2010 13:38Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen Metsäyhdistyksen Forest.fi-sivuston mukaan mänty on valtapuulaji 65 prosentissa Suomen metsistä. Kuusi on valtapuulaji 24 prosentissa. Kaikki metsä ei uudistu luonnonvaraisesti, vaan osa syntyy kylvön tai istutuksen tuloksena. Samalla sivustolla todetaan, että kaikista Suomen puista neljä viidesosaa on luontaisesti syntynyt. http://www.forest.fi/smyforest/forest.nsf/allbyid/BE3C5576C911F822C2256F3100418AFD?Opendocument http://www.forest.fi/smyforest/forest.nsf/allbyid/...14.5.2010 00:53Helsingin kaupunginkirjasto

Metsäylioppilaiden perinteisiin kuuluu vuosittain toimittaa joulukuusi presidentille. Lisäksi he kauppaavat kuusia Helsingin ja lähiseutujen yrityksille ja yhteisöille. Forstit harrastavat myös kuusien torimyyntiä. http://www.mm.helsinki.fi/kuusikauppa/index.html Presidentti Halosen saama kuusi on todellakin tuuhea ja varsin symmetrinen. http://www.nelonen.fi/uutiset/kotimaa/presidentti-sai-kuusen-ja-kinkun-muttei-haukea Luonnossa tiheäoksaiset kuuset kasvavat yleensä avoimilla...21.12.2009 17:08Helsingin kaupunginkirjasto

Hakemasi indonesialainen puulaji lienee Bangkirai. Kyllä, joissain trooppisissa puulajeissa puun syysuunta on kierteinen. Listaa näistä lajeista en valitettavasti löytänyt. Eräässä lähteessä yhtenä esimerkkinä mainittiin Hopea odorata. Eri lähteissä maailman kalleimmaksi puulajiksi on nimetty Aquilaria-suvun puut. Lähteet: Sari Jati: Wood Working Manufacturer http://www.sari-jati.com/wood.html Wikipedia: List of woods http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_woods Figure in wood http://www.ag...7.10.2009 21:03Helsingin kaupunginkirjasto

Kävimme iltakävelyllä Harjutorilla tutkimassa alueen puita. Keräsimme näytteitä varisseista lehdistä ja selvitimme lajikkeet. Yleisin lajike Harjutorilla on vaahtera, mutta löysimme lisäksi jalavan (todennäköisesti kynäjalava), ruotsinpihlajan sekä pihasyreenin. Näitä kaikkia oli Hurstin talon edessä sekä ympäri puistoa laajalla alueella.28.5.2009 19:46

Iso-Britannia kuuluu lauhkean vyöhykkeen kesävihantien lehtimetsien vyöhykkeeseen lukuun ottamatta Pohjois-Skotlantia. Luontaisia puulajeja ovat mm. sitkankuusi, mänty ja tammi. Istutuksiin käytetään lukuisia puulajeja. Lisää tietoa aiheesta löytyy seuraavilta sivustoilta: http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx?word=Kasvillisuus http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Kasvillisuus.png http://maps.howstuffworks.com/united-kingdom-natural-vegetation-map.htm http://en.wikipedia.org/...12.2.2009 14:31Helsingin kaupunginkirjasto

Igs-toimitus pahoittelee vastauksen viipymistä. Ilmeisesti kukaan vastaajakollegoista ei asu mainitsemiesi teiden risteyksessä tai muutoinkaan satu kulkemaan siitä ohi, sillä kukaan ei ollut vielä kysymykseesi tarttunut. Näin puita näkemättä on vaikea ottaa kantaa puiden lajiin. Lehdistään puut kuitenkin tunnistanee parhaiten. Eli jos mahdollista, niin pystytkö lähettämään vaikkapa kuvan puista toimitukseemme, niin lajimäärittely onnistuisi ehkäpä paremmin? Lähikirjastostasi löytynee myös...18.10.2008 16:02Helsingin kaupunginkirjasto

Monilla ulkomaisilla keskustelupalstoilla on väitelty asian paikkansa pitävyydestä. Varsin monet näyttävät uskovan kastanjapuun toimivuuteen hämähäkkien karkoittajana, joten jotain perää tässä lienee. Ilmeisesti puun tuoksu ei ole hämähäkeille mieluinen. Tieteellistä näyttöä en onnistunut löytämään. http://uk.answers.yahoo.com/question/index?qid=20060925074555AAQMYOG http://www.nature.com/nature/journal/v10/n236/abs/010006e0.html http://www.stretcher.com/stories/02/02jul01a.cfm Eräs...11.9.2008 11:55Helsingin kaupunginkirjasto

Pajun suvun (Salix) lajeja lasketaan olevan kaikkiaan n. 300. Tätäkin paremmaksi pistää kuitenkin tammen suku (Quercus), jonka kohdalla alan kirjallisuudessa puhutaan n. 600 eri lajista (tällöin on otettu mukaan myös läheisiä sukulaisia trooppiselta vyöhykkeeltä). Tammen suvun kasveja esiintyy pääasiallisesti pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeissa ja subtrooppisissa oloissa. Tammen suku on systemaattisesti hivenen ongelmallinen monimuotoisuutensa ja lajien välisten risteytymien yleisyyden vuoksi...24.8.2008 19:10

Helsingin Sanomien Kirsti/Torsti vastasi äskettäin tähän kysymykseen. Jäätelötikut ovat tosiaankin pyökkiä, joka materiaalina on riittävän kovaa tähän tarkoitukseen. Lisäksi pyökki kestää pehkaantumatta(=lahoamatta) kosteassa tarvittavan ajan, eikä se myöskään aiheuta mitään sivumakua. Jäätelötikkujen laadulle on asetettu muitakin ehtoja: ne on tehtävä puhtaasta ja terveestä puusta ja sellaisesta kohtaa puuta, etteivät puun sisäiset jännitteet väännä tikkua, vääntyminen kun aiheuttaisi ongelmia...5.12.2007 22:50

Kyllä kuuluu. Netistä saa vastauksen hakemalla hakusanoin "parana pine" cites. http://www.cites.org/eng/notif/1998/19.doc http://www.aphis.usda.gov/import_export/plants/manuals/ports/downloads/cites.pdf Jälkimmäisessä dokumentissa sivulla 28 on asia yksiselitteisesti todettu.12.9.2007 10:54

Joensuun yliopiston puutalouden professori Matti Kärkkäinen on vastannut samaan kysymykseen Tiede-lehdessä 8/2004 seuraavasti: "Jos huomioon otetaan vain kaupalliset puulajit ja kovuutena pidetään sitä voimaa, jolla puu vastustaa huonekuivana 0,444 tuuman teräspallon tunkeutumista puolen läpimitan syvyyteen, kovin kaupallinen puulaji on brasilianpähkinäpuu. Sitä käytetään parketeissa, koriste-esineissä ja muissa pikkuesineissä. Lähellä sen kovuutta on brasiliantiikki, ja sitäkin...10.8.2007 16:12Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (21)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut