Tarkenna hakutulosta
Vastaajat:
Julkaistu:
Aineistotyyppi:
Katsottu
93
Vastaukset
1
Ilman kontekstia näiden sanojen merkitystä on hankalaa päätellä, mutta "haliput"-nimitystä käytetään halibut-kampelakalasta, suomennettuna ruijanpallas.
8.1.2019 11:14Helsingin kaupunginkirjasto
Sana damastinen tarkoittaa ’damastista tehtyä’. Damasti puolestaan on yksi- tai kaksivärinen kudos, johon kuvio syntyy satiinisidoksen loimi- ja kudevaltaisuuden vaihtelulla. Damasti-sana tulee arabian kielestä ja viittaa Damaskuksen kaupunkiin.
4.12.2018 11:35Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
80
Vastaukset
1
On luonnollista, että eskimoiden käyttämässä inuiitin kielessä on lumelle monta sanaa. Onhan lumi läsnä ja tarpeen niin monella eskmon elämän osa-alueella: työssä, asumisessa, liikkumisessa, vapaa-ajalla jne. Kaipaus sen sijaan on yleisinhimillinen ominaisuus, eikä ole todennäköistä, että jokin kansa tai kieli olisi sihen erikoistunut.
Synonyymeja 'kaipaukselle' löytyy suomen kielestäkin...22.11.2018 17:11Helsingin kaupunginkirjasto
Veikkaamme, että "Kotien talolla" tarkoitetaan asukastoiminnalle tarkoitettuja tiloja ihan missä kaupungissa tahansa, ei vain Lahdessa.
19.11.2018 09:39Helsingin kaupunginkirjasto
Haimme virallista totuuden Kielitoimiston sanakirjasta, jonka mukaan omiste on omistustuskirjoitus, omistus.
15.11.2018 11:01Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
254
Vastaukset
2
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) Parole-tekstikorpuksen aineiston perusteella suomen kielen yleisimmät sanat ovat ja, on, ei, että, oli, se, hän, mutta, ovat ja kuin.
Parole-korpus on yhteiseurooppalaisessa Parole-hankkeessa vuosina 1996-1998 koostettu nykysuomen tekstikorpus.
30.8.2018 11:23Helsingin kaupunginkirjasto
Suomeksi claw käännettäisiin kuitenkin sanalla kynsi. Claw tarkoittaa myös eläinten sorkkia. Myös ravun saksista käytetään sanaa "claw".
NetMot-sanaston mukaan:
claw1 /'klɔ:/ s
1 (eläimen) kynsi (ravun ym.), saksi
2 (vasaran ym.) sorkka
5.11.2018 17:18Helsingin kaupunginkirjasto
Suomen kielessä ei ole sanoja, jotka alkavat nen-tavulla.
25.10.2018 10:02Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
81
Vastaukset
1
Usein on vaikea tarkasti selvittää milloin jokin sana tai ilmaisu on syntynyt, saati kuka sen on keksinyt. Tavis-sana on esimerkiksi Ylen verkkosivujen mukaan tullut käyttöön 2000-luvun alussa. Tuolloin sillä oli hyvin negatiivinen kaiku, nykyään kaiketi neutraalimpi.
Kielitoimiston sanakirjaan tavis lisättiin vuonna 2005. Helsingin Sanomien sivustohaussa ensimmäinen relevantti tulos löytyy vuodelta 2002. Anneli Sundberg...24.10.2018 15:12Helsingin kaupunginkirjasto
Kakko-sana tavataan murteissa ja se on merkinnyt eri puolella Suomea hyvin eri asioita. Länsi-Suomessa kakko tarkoittaa tavallisesti ohrasta valmistettua leipää (ohrakakko).
Joillakin alueilla kakko voi tarkoittaa kerinpuita tai juurakosta tehtyä tukkiponttonin kiertokelan napapuuta. Kakko voi olla myös nuotan perämerkki tai suksisauvan sompa. Kakko-sanaa on joillakin alueilla käytetty...22.10.2018 09:23Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
304
Vastaukset
3
Koiju tai koija tarkoittaa murteissa tai merenkulun kielessä majaa, kojua tai makuupaikkaa (aluksessa). Sanaa on käytetty pääasiassa Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla.
Pohjois-Suomessa, lähinnä Tornion seudulla, koiju on voinut merkitä eräänlaista kuomurekeä. Koiju-sanalle tunnetaan Sauvosta myös merkitys koijuuretki eli riiuuretki.
Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta voit helposti tarkastella sanojen...6.10.2018 09:32Helsingin kaupunginkirjasto
Kisperi tai kirsperi on tullut ruotsin kirsikkaa merkitsevästä körsbär-sanasta. Kirsperiä on käytetty puhuttaessa kirsikkaviinistä. Kirsperi on ollut myös kotitekoinen olutlaji, josta esimerkiksi Aamulehdessä vuonna 1927 mainitaan, että "se ei liene tehnyt niin hyvin kauppaansa kuin vaarinkalja”. Vaarinkalja oli sekin siis kotitekoinen olut. Suomen murteiden sanakirja mainitsee kisperistä esimerkin H...28.9.2018 12:20Helsingin kaupunginkirjasto
Kielitoimiston sanakirja tai Nykysuomen sanakirja eivät selitä jaati-sanaa. Suomen murteiden sanakirja sen sijaan kertoo, että murteissa jaatille on kaksikin merkitystä. Jaati (jaatihevonen) voi ensinnäkin tarkoittaa oria. Toinen merkitys jaatille on ’myrkky’.
28.9.2018 09:38Helsingin kaupunginkirjasto
Salvos on salvottu hirsirakenne. Vastaava verbi on salvoa eli 'loveta rakennushirsien päät ja liittää ne yhteen nurkaksi; rakentaa tällä tavoin'.
Hakupalvelu Finna.fi:sta löydät helposti kuvia erilaisista salvoksista, kirjoittamalla hakulaatikkoon salvos.
26.9.2018 15:18Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
61
Vastaukset
1
Kielitoimiston sanakirjan mukaan vilke tarkoittaa: vilkunta, pilke. Valon vilke. Silmänvilke. Nykysuomen etymologinen sanakirja ei sisällä sanaa vilke. Olisiko se vain muotoutunut verbistä vilkkua? Vrt. välkkyä, välke, tilkitä, tilke. pilkkoa/pilkottaa, pilke.
Suomen sanojen alkuperä -kirjan mukaan vilkkua-sanan kirjallinen ensiesiintymä olisi vuodelta 1697. Kirja mainitsee saksan kielen sanan blinken. Ruotsin kielessä on...24.9.2018 15:30Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
218
Vastaukset
2
Tähän olemme vastanneet aiemminkin. Suomen kielessä sanalla ruumis on kaksi merkitystä.
5.9.2018 06:17Helsingin kaupunginkirjasto
Suomen kielen jännitys- tai rikosromaania merkitsevä sana dekkari on lainaa ruotsin kielestä. Ruotsin sana deckare on lyhennetty arkipäiväinen muoto sanasta detekivroman, rikosromaaniromaani. Ruotsin kielen detektiv puolestaan tulee englannin sanasta detective.
5.9.2018 14:34Helsingin kaupunginkirjasto
Kirjelmä on virallisluonteinen kirje. Esimerkiksi: Liikenne- ja viestintäministeriölle osoitettu kirjelmä.
5.9.2018 13:42Helsingin kaupunginkirjasto
Häät on ns. monikkosana (plurale tantum ’vain monikolliset’ –sanat), jonka yksikkömuotoa hää- käytetään ainoastaan yhdyssanojen alkuosana (hääkakku, häävieraat).
4.9.2018 12:11Helsingin kaupunginkirjasto
Mistä tulee sanonta, että leikkaa kiinni? Eikö yleensä leikatessa asiat menevät toisistaan erilleen?
Katsottu
82
Vastaukset
1
Vastaajalle ilmaisu "leikata kiinni" on tutuin moottoreista puhuttaessa. Esimerkiksi moottorin kuumetessa liikaa tai voitelun puutteessa mäntä leikkaa kiinni, jumittuu sylinteriin. Urbaanin sankirjan mukaan sillä voidaan myös kuvata tilannetta, jossa joku menettää hermonsa. Aivot "leikkaa kiinni", kun ei ymmärrä jotakin.
Mistä sanonta on saanut alkunsa, siitä ei liene tietoa. Nykysuomen sanakirjan mukaan leikata...28.8.2018 15:03Helsingin kaupunginkirjasto
Sivut
Vastaukset (51)