Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Säkäkokki on merimiesslangissa epäpätevä 2. kokki joka tekee pääkokin osoittamia tehtäviä. Säkä (tuuri, onni) tulee siitä, että pääsee talousapulaisen pätevyydellä kokin palkoille. 28.5.2019 17:57J. K.

"Uskaltaa" on Savossa semmoinen verbi, kun ei olla oikein varmoja tekemisestään. Ollaan epävarmoja, mutta kuitenkin meenotellaan, iitraellaan. "Empä uskalla oekeen sannoo"= En ole varma. "Uskallan veekata, että tuo haaki paenaa kaks killoo" = Luulen, että tuo hauki painaa kaksi kiloa 23.5.2019 01:23kylymäluoma reppa

Ilman kontekstia näiden sanojen merkitystä on hankalaa päätellä, mutta "haliput"-nimitystä käytetään halibut-kampelakalasta, suomennettuna ruijanpallas. 8.1.2019 11:14Helsingin kaupunginkirjasto

Sana damastinen tarkoittaa ’damastista tehtyä’. Damasti puolestaan on yksi- tai kaksivärinen kudos, johon kuvio syntyy satiinisidoksen loimi- ja kudevaltaisuuden vaihtelulla. Damasti-sana tulee arabian kielestä ja viittaa Damaskuksen kaupunkiin. 4.12.2018 11:35Helsingin kaupunginkirjasto

On luonnollista, että eskimoiden käyttämässä inuiitin kielessä on lumelle monta sanaa. Onhan lumi läsnä ja tarpeen niin monella eskmon elämän osa-alueella: työssä, asumisessa, liikkumisessa, vapaa-ajalla jne. Kaipaus sen sijaan on yleisinhimillinen ominaisuus, eikä ole todennäköistä, että jokin kansa tai kieli olisi sihen erikoistunut. Synonyymeja 'kaipaukselle' löytyy suomen kielestäkin...22.11.2018 17:11Helsingin kaupunginkirjasto

Veikkaamme, että "Kotien talolla" tarkoitetaan asukastoiminnalle tarkoitettuja tiloja ihan missä kaupungissa tahansa, ei vain Lahdessa. 19.11.2018 09:39Helsingin kaupunginkirjasto

Haimme virallista totuuden Kielitoimiston sanakirjasta, jonka mukaan omiste on omistustuskirjoitus, omistus. 15.11.2018 11:01Helsingin kaupunginkirjasto

Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) Parole-tekstikorpuksen aineiston perusteella suomen kielen yleisimmät sanat ovat ja, on, ei, että, oli, se, hän, mutta, ovat ja kuin. Parole-korpus on yhteiseurooppalaisessa Parole-hankkeessa vuosina 1996-1998 koostettu nykysuomen tekstikorpus. 30.8.2018 11:23Helsingin kaupunginkirjasto

Suomeksi claw käännettäisiin kuitenkin sanalla kynsi. Claw tarkoittaa myös eläinten sorkkia. Myös ravun saksista käytetään sanaa "claw". NetMot-sanaston mukaan: claw1 /'klɔ:/ s 1 (eläimen) kynsi (ravun ym.), saksi 2 (vasaran ym.) sorkka 5.11.2018 17:18Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen kielessä ei ole sanoja, jotka alkavat nen-tavulla. 25.10.2018 10:02Helsingin kaupunginkirjasto

Usein on vaikea tarkasti selvittää milloin jokin sana tai ilmaisu on syntynyt, saati kuka sen on keksinyt. Tavis-sana on esimerkiksi Ylen verkkosivujen mukaan tullut käyttöön 2000-luvun alussa. Tuolloin sillä oli hyvin negatiivinen kaiku, nykyään kaiketi neutraalimpi. Kielitoimiston sanakirjaan tavis lisättiin vuonna 2005. Helsingin Sanomien sivustohaussa ensimmäinen relevantti tulos löytyy vuodelta 2002. Anneli Sundberg...24.10.2018 15:12Helsingin kaupunginkirjasto

Kakko-sana tavataan murteissa ja se on merkinnyt eri puolella Suomea hyvin eri asioita. Länsi-Suomessa kakko tarkoittaa tavallisesti ohrasta valmistettua leipää (ohrakakko). Joillakin alueilla kakko voi tarkoittaa kerinpuita tai juurakosta tehtyä tukkiponttonin kiertokelan napapuuta. Kakko voi olla myös nuotan perämerkki tai suksisauvan sompa. Kakko-sanaa on joillakin alueilla käytetty...22.10.2018 09:23Helsingin kaupunginkirjasto

Koiju tai koija tarkoittaa murteissa tai merenkulun kielessä majaa, kojua tai makuupaikkaa (aluksessa). Sanaa on käytetty pääasiassa Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Pohjois-Suomessa, lähinnä Tornion seudulla, koiju on voinut merkitä eräänlaista kuomurekeä. Koiju-sanalle tunnetaan Sauvosta myös merkitys koijuuretki eli riiuuretki. Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta voit helposti tarkastella sanojen...6.10.2018 09:32Helsingin kaupunginkirjasto

Kisperi tai kirsperi on tullut ruotsin kirsikkaa merkitsevästä körsbär-sanasta. Kirsperiä on käytetty puhuttaessa kirsikkaviinistä. Kirsperi on ollut myös kotitekoinen olutlaji, josta esimerkiksi Aamulehdessä vuonna 1927 mainitaan, että "se ei liene tehnyt niin hyvin kauppaansa kuin vaarinkalja”. Vaarinkalja oli sekin siis kotitekoinen olut. Suomen murteiden sanakirja mainitsee kisperistä esimerkin H...28.9.2018 12:20Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston sanakirja tai Nykysuomen sanakirja eivät selitä jaati-sanaa. Suomen murteiden sanakirja sen sijaan kertoo, että murteissa jaatille on kaksikin merkitystä. Jaati (jaatihevonen) voi ensinnäkin tarkoittaa oria. Toinen merkitys jaatille on ’myrkky’. 28.9.2018 09:38Helsingin kaupunginkirjasto

Salvos on salvottu hirsirakenne. Vastaava verbi on salvoa eli 'loveta rakennushirsien päät ja liittää ne yhteen nurkaksi; rakentaa tällä tavoin'. Hakupalvelu Finna.fi:sta löydät helposti kuvia erilaisista salvoksista, kirjoittamalla hakulaatikkoon salvos. 26.9.2018 15:18Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston sanakirjan mukaan vilke tarkoittaa: vilkunta, pilke. Valon vilke. Silmänvilke. Nykysuomen etymologinen sanakirja ei sisällä sanaa vilke. Olisiko se vain muotoutunut verbistä vilkkua? Vrt. välkkyä, välke, tilkitä, tilke. pilkkoa/pilkottaa, pilke. Suomen sanojen alkuperä -kirjan mukaan vilkkua-sanan kirjallinen ensiesiintymä olisi vuodelta 1697. Kirja mainitsee saksan kielen sanan blinken. Ruotsin kielessä on...24.9.2018 15:30Helsingin kaupunginkirjasto

Tähän olemme vastanneet aiemminkin. Suomen kielessä sanalla ruumis on kaksi merkitystä. 5.9.2018 06:17Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen kielen jännitys- tai rikosromaania merkitsevä sana dekkari on lainaa ruotsin kielestä. Ruotsin sana deckare on lyhennetty arkipäiväinen muoto sanasta detekivroman, rikosromaaniromaani. Ruotsin kielen detektiv puolestaan tulee englannin sanasta detective. 5.9.2018 14:34Helsingin kaupunginkirjasto

Kirjelmä on virallisluonteinen kirje. Esimerkiksi: Liikenne- ja viestintäministeriölle osoitettu kirjelmä. 5.9.2018 13:42Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (51)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut