Tarkenna hakutulosta
Aiheet:
Avainsanat:
Aineistotyyppi:
Katsottu
5373
Vastaukset
2
Historiaan siirtyneiden käsitteiden sanastoa löytää todennäköisemmin vanhanaikaisista painetuista kirjoista kuin moderneista sähköisistä lähteistä.
Trustivapaa on omana hakusananaan 1900-luvun alkupuolen sanaston aarreaitassa, Nykysuomen sanakirjassa (NS), joka on yhä monen kirjaston hyllyssä asiakkaiden ulottuvilla eikä vain varaston puolella.
NS, osa V, julkaistu alun perin vuonna 1959, sisältyy muuttamattomien...29.7.2014 15:44Sten Borg
Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” antaa sanalla kaksi hiukan erilaista määritelmää. Sen mukaan ”harrastaa” merkitsee ’harjoittaa säännöllisesti jotakin itseä kiinnostavaa toimintaa vapaa-aikanaan’ ja ’tehdä toistuvasti, pitää tapanaan tehdä jotakin, harjoittaa’. Jälkimmäinen on siis yleisluontoisempi merkitys, ja sitä voidaan tehdä muulloinkin kuin vapaa-aikana. Tarkempaa asiayhteyttä tuntematta on vaikea tämän tarkemmin määritellä harrastamista.31.8.2010 20:34Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
393
Vastaukset
1
Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” antaa sanan ”salamurha” merkitykseksi ’pol. murhasta, jonka tekijä pyrkii pysymään salassa’. ”Murhan” puolestaan sanotaan olevan ’erityisen törkeänä pidettävä (harkittu, julmuutta osoittava tms.) toisen henkilön surmaaminen’.
Salamurha on siis murhan yksi alalaji, jossa murhaaja pyrkii salaamaan tekonsa ja jossa kyseessä on myös tavalla tai toisella politiikka. Salamurha saattaa olla tilattu, jolloin itse murhaajalla ei ole...4.8.2010 22:15Helsingin kaupunginkirjasto
Se, onko ihminen eläin, riippuu määritelmistä. Jos kyse on tieteellisestä luokittelusta, ihminen epäilemättä lasketaan eläinkuntaan. Asiaa voi perustella sillä, että ihmiset ovat aitotumallisia eli koostuvat soluista, joissa on tuma ja soluelimiä. Aitotumallisten alaryhmissä ihminen ei voi olla alkueliö, koska ihminen koostuu valtavan monista soluista. Kasvikuntaan ihmistä ei voi oikein lukea, koska ihminen ei yhteytä. Ihminen ei muistuta ominaisuuksiltaan myöskään sieniä, joten jäljelle ei jää...2.8.2010 21:16Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
326
Vastaukset
1
Pikainen Google-haku kertoo, että substantiivi ”käkiminen” ja verbi ”käkiä” ovat kyllä käytössä suomen kielessä, vaikka osumia ei hirveän paljon tullut. Sillä viitataan nähtävästi yskimiseen, etenkin liman tai jonkin kurkkuun juuttuneen köhimiseen. Tosin kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” ei sanoja tunne, joten ne eivät liene yhtä laajassa käytössä kuin eräät muut aihepiirin sanat.
Kyseessä on luultavasti deskriptiivinen ilmaus, joka pyrkii nimellään kuvaamaan...15.3.2010 18:05
Katsottu
5296
Vastaukset
1
Dictionary.com osoitteessa http://dictionary.reference.com/browse/Yankee tekee selkoa englannin Yankee-sanan alkuperästä. Se lienee alkujaan tullut hollanninkielisestä lempinimestä ”Janke” eli ’pikku Jan’ tai muusta samantapaisesta sanasta. Mahdollisesti nimellä on viitattu Hudsonjoen tienoilla asuneisiin hollantilaisiin uudisasukkaisiin, joista käyttö olisi sitten laajentunut koskemaan kaikkia Uuden-Englannin asukkaita. Tältä kannalta sen voisi katsoa viittaavan Connecticutin, Mainen,...8.3.2010 18:46
Katsottu
891
Vastaukset
1
Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” kertoo, että sanan ”ärräpää” merkitys on leikillisessä mielessä ’kirosana’. Suluissa mainitaan sen olevan erityisesti r-äänteen sisältävä kirosana, mutta ”ärräpää” voinee viitata laajemmassa mielessä kaikenlaisiin kirouksiin, manauksiin ja sadatteluihin. Kun lasketellaan ärräpäitä, tulee kirosanoja oikein solkenaan.
En löytänyt tarkempaa tietoa, miksi kirouksiin viitataan nimenomaan ärräpäinä eikä vaikkapa ässäpäinä, mutta...25.2.2010 22:09
Katsottu
987
Vastaukset
1
Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” kertoo, että ”konttori” ja ”toimisto” tarkoittavat samaa asiaa, sillä sanan ”konttori” selityksenä on ’toimisto’ ja päinvastoin. Niissä voi olla silti jonkin verran sävyeroa, vaikka sanakirja ei sitä mainitsekaan. ”Konttori” saattaa kuulostaa ehkä vanhanaikaisemmalta ilmaukselta ja tuo kenties mieleen entisaikojen hyvin hierarkkisen toimiston.
Sanaa ”toimisto” käytetään useissa yhdyssanoissa, joissa ”konttori” ei tule oikein...20.2.2010 20:26
”Puupenni” lienee hypoteettinen käsite, sillä missään ei ole taidettu todella käyttää puusta tehtyjä pennejä. Vaikka joku on saattanut ihan vitsillään veistellä kolikon puusta, se elää enemmänkin sanontana. Jos jokin asia ei ole puupennin tai edes puolen puupenin arvoinen, siitä ei ole tosiaan kukaan valmis maksamaan yhtään mitään.
Puu lienee yleensä ajateltu halvaksi materiaaliksi verrattuna metalleihin, ja toisaalta markka-aikana penni oli pienin kolikko. Ne selittävät varmasti osaltaan...18.1.2010 21:35
Katsottu
557
Vastaukset
1
Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” kertoo, että ”tappo” merkitsee tavallisessa käytössä yksinkertaisesti ’surmaamista, tappamista’. Tavallisessa arkikielenkäytössä ei siis välttämättä tehdä eroa sen välillä, onko teko suunnitelmallinen vai pikaistuksissa tehty.
Juridiikassa sanalla on toki oma erityismerkityksensä, mutta itse asiassa myös rikoslaki määrittelee murhan erityiseksi tapon lajiksi: ”Jos tappo tehdään 1) vakaasti harkiten, 2) erityisen raa"alla tai...21.12.2009 10:50
Katsottu
620
Vastaukset
1
Hei!
Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” tietää kertoa, että sanan ”kulttuurimaisema” merkitys on ’maisema jossa on viljelyksiä, rakennuksia yms. luonnonmaiseman vastakohtana’. ”Maisema” puolestaan on ’jk maanpinnan osa katsojalle näkyvänä kokonaisuutena; näköala, (luonnon)näkymä’.
Käsitettä ”sosiokulttuuri” on koetettu avata Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=4d593747-2925-47d9-8f01-...23.11.2009 18:13
Kätkytkuolema tarkoittaa kirjastoissa sähköisenä käytössä olevan ”Kielitoimiston sanakirjan” mukaan ’imeväisikäisen lapsen äkillistä selittämätöntä kuolemaa nukkuessa’. Jos lapsen oikeustieteellisessä ruumiinavauksessa ei löydetä kuolemalle mitään selitystä, syyksi merkitään kätkytkuolema. Kätkytkuolemaa on yritetty selittää erilaisilla teorioilla, mutta yrityksistä huolimatta uskottavaa ja pitävää selitystä ei ole löydetty.
Aiheesta löytyy lisää tietoa esimerkiksi Käpy ry:n kätkytkuolemaa...13.11.2009 17:34
Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” kertoo, että ”työsulku” tarkoittaa ’työtaistelutoimea jossa työnantaja lakkauttaa työt’. Työsulku vastaa tavallaan työntekijäpuolen käyttämää lakkoa, joten sitä voidaan käyttää toisen osapuolen painostuskeinona silloin, kun työehtosopimus ei ole voimassa. Työsulku on kuitenkin keinona paljon harvemmin käytetty kuin lakko.
Suomessa lähihistorian tunnetuin työsulku lienee metsäteollisuuden työsulku vuonna 2005. Se tarkoitti sitä...10.10.2009 09:05
Katsottu
495
Vastaukset
1
”Nykysuomen sanakirja” (osa 4; WSOY, 1956) kertoo, että ”pinne” tarkoittaa konkreettisessa mielessä ’puristavaa välinettä, jolla liitetään papereita yhteen’. Kyse on siis klemmarista. Esimerkkilauseena annetaan ”Panna paperit pinteeseen”, siis merkityksessä ’panna paperit klemmarin väliin’. Siellä paperit tosiaan ovat sellaisessa ahdingossa, ettei klemmarin välistä tuosta vain lähdetäkään!
”Kiipeli” on sen sijaan ihan alun perinkin tarkoittanut ’pulaa, ahdinkoa’. ”Suomen sanojen alkuperä” (...9.10.2009 01:39
Katsottu
1171
Vastaukset
1
Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” kertoo, että sanan ”kantaja” merkitys oikeusterminä on ’oikeudenkäynnin asianosainen, joka esittää kanteen’ ja ”vastaajan” merkitys ’asianosainen jota vastaan kantaja esittää vaatimuksen’. Rikosasioissa ”vastaaja” tarkoittaa käytännössä samaa kuin ”syytetty”. Riita-asioissa on yksinkertaistetusti kyse siitä, että kantaja esittää jonkin vastaajaa koskevan oikeusvaatimuksen ja tuomioistuin ratkaisee asian esitettyjen todisteiden...4.10.2009 19:47
Katsottu
350
Vastaukset
1
Matti Vilppula toteaa osoitteesta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1005 löytyvässä artikkelissaan ”Ylätalon ukko pahalla päällä”, että vanha kansa saattoi sanoa ”ukko kolisee pilvissä”, jolloin ”ukko” viittasi nimenomaan ukkoseen. ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että ”ukkonen” on johdettu sanasta ”ukko”, mutta se ei täsmennä tarkemmin sanan ”ukkonen” syntyhistoriaa. Muistakaan tutkimistani lähteistä ei...28.9.2009 12:38
Katsottu
550
Vastaukset
1
Hei!
Lähes kaikki iGS-kysymykset ja niiden vastaukset laitetaan julkisesti näkyville iGS-arkistoon, mutta kenties aikaisempaan kysymykseesi vastannut vastaaja katsoi, ettei vastauksella ollut oikein mitään informaatioarvoa. Kysymys oli myös ilmaistu sellaisessa muodossa, että sen olisi voinut tulkita verhotuksi mainostusyritykseksi. IGS:n tarkoitushan ei ole julkaista minkään sortin mainoksia, ei sen enempää poliittisia, uskonnollisia kuin kaupallisiakaan. Suosittelisinkin huomioimaan nämä...5.9.2009 19:06
Kirjastoissa sähköisenä käytössä olevan ”Kielitoimiston sanakirjan” määritelmän mukaan maahanmuuttaja on ”henkilö joka muuttaa maahan”. Maahanmuuttaja siis eroaa turistista siinä, että maahanmuuttaja on lähtenyt pysyvästi vieraaseen maahan, kun taas turisti on siellä vain käymässä. Maahanmuuttaja on siinä mielessä neutraali sana, ettei se ota kantaa muuttamisen syihin, kun taas pakolainen on joutunut syystä tai toisesta poistumaan omasta maastaan, usein oman turvallisuutensa vuoksi.31.7.2009 12:17Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
542
Vastaukset
1
Hei!
Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologisen sanakirja” (WSOY, 2004) kertoo, että suomen kielen sana ”fossiili” on lainattu ruotsin kautta ranskasta tai latinasta. Tuo alkuperäinen nimitys tulee latinan sanasta ”fossilis”, joka merkitsee ’esiin kaivettua’. Se puolestaan on johdettu verbistä ”fodere”, ’kaivaa (esiin)’.
Häkkisen mukaan ruotsin kielessä sana ”fossil” on merkinnyt ennen 1800-luvun alkua maasta kaivettua mineraalia, mutta 1800-luvulla se on sitten siirtynyt viittaamaan...28.7.2009 00:50Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
380
Vastaukset
1
Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” kertoo, että sanaa ”emä” käytetään erityisesti suhteellisen kookkaista elämistä, jollainen nauta tai hirvieläinkin on. Sanalla on myös yhdyssanoissa suuruutta ilmaiseva merkitys: emävalhe tai emäkonna on jo melkoisen suuren luokan valhe tai roisto. ”Emä” on vanhastaan tarkoittanut myös ihmisäitiä, ja nykyvirossakin äitiin viitataan sanalla ”ema”. Koska sanaa ”emä” esiintyy laajasti eri sukukielissä, sitä pidetään vanhana...16.7.2009 15:57Helsingin kaupunginkirjasto
Sivut
Vastaukset (42)