Tarkenna hakutulosta
Aiheet:
Vastaajat:
Aineistotyyppi:
Lorvia-sanalla ei ole vastineita sukulaiskielissämme, ei myöskään muissa kielissä. Kielentutkijat ovat selittäneet lorvia-sanan vartalon alkuperältään deskriptiiviseksi eli kuvailevaksi.
Sana lorvi on mainittu ensimmäisen kerran Kristfrid Gananderin sanakirjassa (1786), mutta siitä johdettuja verbejä on alettu käyttää vasta myöhemmin. Elias Lönnrotin sanakirjassa 1947 mainitaan sana lorvitella, mutta...15.2.2020 15:12Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
150
Vastaukset
1
Fiksu-sana on lainattu ruotsin kielestä. Sana juontuu alun perin latinan sanasta fixus, joka tarkoittaa lujaa ja kiinteää. Sana on lainautunut ruotsiin ranskan ja saksan kautta jo 1600-luvulla. Samalla se on saanut uusia ja positiivia merkityksiä (mm. nokkela, älykäs, kaunis). Suomen kirjakielessä sana on aluksi esiintynyt muodossa vixi.
17.1.2020 11:43Helsingin kaupunginkirjasto
Asiasta on kysytty palvelussamme ennenkin.
H-hetki (alkamishetki, tärkeä, ratkaiseva, kriittinen hetki) on suomennos englannin ilmauksesta H-Hour. Ilmaisu tulee armeijan komentokielestä. Asiaa korostetaan erottamalla sanan etukirjain sanan eteen. H on lyhenne sanasta hour (tunti) ja sitä on ilmeisesti alun perin käytetty vain vahvistamaan ja korostamaan tunnin tai hetken merkitystä.
Alla ovat linkit vanhoihin vastauksiin.
10.12.2019 17:56Helsingin kaupunginkirjasto
Vinkkeli on kulma, mutka. Vinkkelitossuissa on (sivusta katsottaessa) mutka kantapään kohdalla. Eli koko kenkä on oikeastaan vain mutkalla oleva huopaputki, joka on toisesta päästä ummessa.
Edit: Niin, sana vinkkeli tulee siis ruotsinkielen sanasta vinkel, kulma. Mutta huopatossu on ruotsiksi filtstövel.
4.12.2019 14:42Köpi K
Katsottu
351
Vastaukset
4
Kuten tälläkin foorumilla on usein tuotu esille, genetiivialkuisten yhdyssanojen kohdalla sekä yhteen että erilleen kirjoittaminen ovat useimmiten periaatteessa mahdollisia. Myös se mitä edellä on sanottu ilmaisun termimäisyydestä yhteen kirjoittamisen perusteena, pitää tietenkin paikkansa.
Tässä nimenomaisessa tapauksessa termimäisyyden yksinomainen korostaminen tuottaa kuitenkin tulokseksi yhdyssanar...29.11.2019 13:39V. V. Kandestoeber
Katsottu
282
Vastaukset
2
Sus viittaa tässä Jeesukseen. Erisnimestä Jeesus tai se lyhytvokaalisesta asusta Jesus on muodostunut esimerkiksi lyhennelmät jes, jee (herran jee) ja sus (sus siunatkoon!), joita käytetään nimenomaan päivittely- ja voimasanoina.
21.11.2019 13:51Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
324
Vastaukset
2
Taipumattomalla sanalla aimo on merkitykset ’kunnon, hyvä, mainio, oiva, kelpo, aika(moinen), iso, runsas’. Sanaa voidaan käyttää monenlaisissa yhteyksissä: Aimo ateria, annos. Aimo askel eteenpäin. Sai aimo selkäsaunan.
Aimo on vanha sana, jolla on vastineita itämerensuomalaisissa kielissä (esim. karjalan aimo, vatjan aima). Joidenkin teorioiden mukaan aimo saattaa kuulua samaan yhteyteen...13.11.2019 11:13Helsingin kaupunginkirjasto
Äimäke merkitsee samaa kuin äimä, äimelys, äimäpää, äimiskö tai äimi ja tarkoittaa hölmistynyttä, äimistynyttä, hölmöä.
Sana on suomen kielessä ilmeisesti saamelaisperäinen laina. Saamen kielessä eajma on merkinnyt omia teitään kulkevaa poroa. Äimä on tarkoittanut suomen kielessä myös isoa kintaiden tai nahan ompeluun käytettyä neulaa, äim...11.9.2015 13:22Helsingin kaupunginkirjasto
Ainakin yksi kilpailu kauneimmasta sanasta on ollut. Mikael Agricolan juhlavuoden ”Sanasista kaunein” kilpailu käynnistyi Turun Kansainvälisillä Kirjamessuilla 5.10.2007. Äänestäminen suoritetiin kupongilla, tekstiviestillä tai juhlavuoden verkkosivuilla.
Tuolloin suomen kielen kauneimmaksi sanaksi valittiin ”äiti”. Suosituimmat kymmenen sanaa olivat järjestyksessä äiti (367), rakkaus (271), rakas (152), kiitos (...31.10.2019 12:10Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
92
Vastaukset
1
Suomen murteiden sanakirjan mukaan kuipetti tarkoittaa hyvin ”hyvin laihaa ja pitkää ihmistä”. Muista lähteistä sanalle ei löydy selitystä. Mainitsemasi esimerkin lisäksi sanaa ei myöskään löydy vanhoista digitoiduista lähteistä.
30.10.2019 09:31Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
460
Vastaukset
4
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana "huoliteltu" tarkoittaa "hyvin viimeistelty, siisti; korrekti, virheetön, moitteeton.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&lang=fin&suite=def&reservedids=lang%2Csuite&submitmode=&submitname=&target=kielitoimiston+sanakirja&submit.x=16&submit.y=11
Emme löytäneet tietoa milloin huoliteltu-sana on ilmestynyt suomen kieleen.6.2.2012 08:18Helsingin kaupunginkirjasto
Säippäsäärinen mies tarkoittaa pitkäsääristä miestä.
5.6.2001 17:06Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
217
Vastaukset
3
Sana ahva (ahava) tunnetaan ennen kaikkea suomen kielen pohjoisissa murteissa. Sana voi tarkoittaa eri esiintymisalueilla kevättuulta tai kylmää, purevaa kevättuulta. Sanaa on käytetty myös merkityksessä ’rusketus’.
Sanan tarkempia esiintymisalueita ja sen käyttöä voitte tutkia Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta, johon on linkki alla.
9.10.2019 10:04Helsingin kaupunginkirjasto
Käyrää miekkaa tarkoittava sana sapeli on lainattu suomen kieleen ruotsin kielestä (sabel), johon se puolestaan on tullut keskialasaksasta. Sana esiintyy eri muodoissa useissa eurooppalaisissa kielissä (esim. saksan sabel, espanjan sable ja ranskan sabre) ja on mahdollisesti tullut niihin puolan kielen sanasta szabla tai unkarin sanasta szablya, jotka puolestaan ovat ilmeisesti lainaa serbokroaatin sablja-sanasta. Se on jäänyt epäselväksi, mist...9.10.2019 09:06Helsingin kaupunginkirjasto
Sanakirjat eivät tunne kyseistä verbiä. Googlailemalla sanalla "arkivoida" saa tulokseksi muutaman lauseen eri yhteyksissä, joissa sitä on käytetty ilmeisesti arkistoida-sanan asemasta.
8.10.2019 17:19Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
134
Vastaukset
2
Pikkulusikka, kahvilusikka ja teelusikka tarkoittavat kaikki pientä teen, kahvin tai muun juoman hämmentämistä, täytekakun syömistä tms. varten tarkoitettua lusikkaa. Mikään sanoista ei siis ole toistaan "virallisempi".
3.10.2019 11:02Helsingin kaupunginkirjasto
Suojapeitettä tarkoittava sana pressu (tai ressu) on lyhentymä aikaisemmasta muodosta presenninki. Presenninki tulee ruotsin kielen sanasta presenning. Vastaava sana tunnetaan myös saksan kielessä (Presennging) ja ranskan kielessä (préceinte). Sana tulee latinan sanasta praecingere, joka tarkoittaa ympäröimistä, kietomista.
29.8.2019 14:40Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
4896
Vastaukset
2
Kyseessä taitaa olla hiusrasva Brylcreem, jota käyttivät etenkin lättähatut 50-luvulla ja 60-luvun alkupuoliskolla. Lättähattujen silmiinpistävin piirre oli hiustyyli. He kasvattivat tukkansa pitemmäksi kuin nuorilla oli tuolloin tapana ja kampasivat sen hiusrasvalla taaksepäin. Myöhemmin pukeutumistyylin tunnusmerkiksi tulivat nahkatakki ja farkut.
http://en.wikipedia.org/wiki/Brylcreem
http://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4tt%C3%A4hatut15.12.2007 20:27Helsingin kaupunginkirjasto
-ari loppuiset sanathan ovat yleensä teon/ammatin suorittajia, esim hitsari, tiskari, maalari. Perussana voisi olla huovaaminen/huopaaminen (veneen soutaminen kasvot eteenpäin), mutta tämä lienee epätodennäköinen, sillä huopaaminen soutaessa on yleensä tilapäistä ja teon suorittaja yleensä soutaja. Parempi vaihtoehto voisi olla huovutus, huovan valmistus villakuidusta. Siis huovari on huovan tekijä.
18.6.2019 15:53Köpi K
Sivut
Vastaukset (1430)