Tarkenna hakutulosta
Aiheet:
Vastaajat:
Aineistotyyppi:
Katsottu
689
Vastaukset
2
Suomen kielen sana passaaminen tulee verbistä passata, joka puolestaan on lainaa ruotsista. Ruotsin kielen verbi passa tarkoittaa mm. 'pitää huolta, hoitaa, palvella, huomoida, vahtia'.
28.9.2020 10:15Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
670
Vastaukset
1
Huijata-sanan alkuperää ei ole pystytty selvittämään. Sukukielissämme sanalle ei ole vastinetta. Sana saattaisi olla laina kantagermaanin verbistä swikan (pettää), mutta äännehistoriallisista syistä tämä selitys on epävarma.
Huijata-sana on suomen kirjakielessä mainittu ensimmäisen kerran jo vuonna 1644 tulkkisanakirjassa. Verbistä johdettu huijaus-sana eiintyy vasta 100 vuotta myöhemmin...28.9.2020 10:00Helsingin kaupunginkirjasto
Kimmel-substantiivi on taivutusparadigmaltaan vaillinainen. Siitä käytetään ainoastaan yksikön nominatiivimuotoa (kimmel) ja partitiivimuotoa (kimmeltä).
24.9.2020 09:10Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
771
Vastaukset
2
Jännä yhteensattuma on, että Tietohuoltoasemalle tuli vain hieman aikaisemmin toinenkin kysymys täsmälleen samasta asiasta. Siinä kysyjä oli löytänyt vanhojen kuvien joukosta mummonsa vanhan valokuvan, jossa luki rippimuisto v.1906. Kuvan takana oli ikään kuin postikorttiosoitteena: ”Kansatar Aino xxxxx”. Hän halusi tietää, oliko tuolla "kansatar-tittelillä" jokin merkitys vai oliko se vain jotain sen ajan nuorten sisäpiirijuttuja.
Tuossa vaiheessa päädyimme kysyjänkin oletukseen...12.10.2006 16:50
Viinatrokari on henkilö joka trokaa viinaa eli harjoittaa salakauppaa viinalla, myy ja välittää laittomasti viinaa.
29.4.2020 12:53Helsingin kaupunginkirjasto
Se, että jotkut hevosten vetämät menopelit monikossa, ei liity siihen, että niitä vetävät juuri hevoset. Härätkin vetävät vankkureita, rattaita ja vaunuja. Ja toisaalta hevonenkin voi vetää rekeä, ajopeliä, auraa (hevosaura) tai haravaa (hevosharava) tai lanaa (hevoslana).
Yksiköllisyys tai monikollisuus ei siis riipu siitä, mikä eläin ajopeliä vetää. Usein monikollisuus tuntuu...23.4.2020 16:57Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
256
Vastaukset
1
Rusko tarkoittaa taivaanrannan punaista hohdetta auringon noustessa tai laskiessa tai muuta punertavaa valon kajoa. Sanaa voidaan käyttää myös kuvainnollisesti. Rusko tarkoittaa myös ruskeaa hevosta.
Rusko-sana on samaa kantaa kuin ruskea, jolla on vastine kaikissa muissa itämerensuomalaisissa kielissä paitsi liivin kielessä (esim. karjalan ruskie, viron ruske). Sukukielten vastineet merkitsevät ensisijaisesti punaruskeaa. Tämä...20.4.2020 13:08Helsingin kaupunginkirjasto
Brunbergin suukko, entinen Neekerin pusu, sai uuden nimensä 2001. Samalla muutettiin makeiskotelon kansikuvan pussailijoiden huulia pienemmiksi, kaislahame kankaiseksi ja maisema neutraalimmaksi. Tarkoituksena oli päästä eroon ihmisiä karakterisoivasta, mahdolliseesti halventavasta tyypittelystä, joka ei aina ole puhujasta kiinni. Sanan merkitys kun on muutakin kuin se sanakirjasta löytyvä. Mielleyhtymät ohjaavat myös tulkintaa. Sanana...16.4.2020 17:53Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
236
Vastaukset
1
Hei.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan jurri tarkoittaa alkujaan mm. juroa, itsepäistä, laiskansitkeää, kömpelöä miestä tai poikaa (myös kookasta eläintä). Tästä voi nähdä, miksi 'jurri' on laajentunut merkitsemään humalatilaa. Nuo ominaisuudet sopivat hyvin tukevassa humalatilassa olevaan ihmiseen.
17.4.2020 13:33Helsingin kaupunginkirjasto
Sanalla lakka on useita merkityksiä. Yleisemmin tuntemiemme merkitysten lisäksi lakka voi murteissa tarkoittaa riihen (t. muun ulkorakennuksen) seinustalla olevaa yksilappeista katosta, katettua tilaa sekä myös laavua. Murteissa lakka-sanaa on voitu käyttää myös välikaton (t. orsien) ja ulkokaton väliin jäävästä (us. matala, etenkin säilytykseen käytettävä) tilasta, ullakosta.
Näiden merkitysten...15.4.2020 15:44Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
1143
Vastaukset
3
Varmaa selitystä manauksen kuudelletoista ei ole. Kuusitoista saattaa viitata päivään 16.5.1918, jolloin järjestettiin Helsingissä vastikään päättyneen kansalaissodan paraati. Paraatissa talonpoikaisarmeijaa nöyryytettiin marssimaan valkoiselle kenraalille. Toinen selitys kuudelletoista on ruotsalaisten noitumisessaan käyttämä sana sjutton (17). Suomenkielen sana kuustoista on ainakin äänteellisesti hiukan...14.4.2020 17:44Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
191
Vastaukset
1
Nykysuomen sanakirjan mukaan verbi vilhua tarkoittaa vilkuilemista tai pälyilyä, varsinkin levottomana arasti, peloissaan tai viekkaasti. Sanaa on käytetty esimerkiksi kansanrunoudessa: ”Vävy väärin katselevi, / vilhuvi vihaisin silmin.” (Kanteletar). Vilhuilla on verbin frekventatiivimuoto ja vilhuva partisiippimuoto. Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan vilhua on osittain ehkä vilkkua-...14.4.2020 16:03Helsingin kaupunginkirjasto
Onki-sanalla on etymologisia vastineita itämerensuomalaisissa kielissä ja saamessa (esim. karjalan onki, viron õng ja saamen vuogga). Myös marin kielen ongo merkitsee koukkua, silmukkaa tai rengasta. Sana on mahdollisesti hyvin vanha indoeurooppalainen laina. Useissa indoeurooppalaisissa kielissä on samantapaisia sanoja: muinaisyläsaksan ango (koukku), latinan uncus (koukku) ja liettuan ánka (silmukka).
Suomen kielessä onki sana on tunnettu jo...8.4.2020 15:43Helsingin kaupunginkirjasto
Sanalla maho on vastine inkeroisten, karjalan, vepsän ja vatjan kielissä, siis joissakin itämerensuomalaisissa sukulaiskielissämme. Sana merkitsee etenkin lehmästä puhuttaessa lisääntymiskyvytöntä lehmää. Maho-sana on mahdollisesti johdos maha-sanasta. Tässä se viittaisi siis nimenomaan tyhjään mahaan.
Suomen kirjakielessä maho-sanaa on käytetty ensimmäisen kerran vuoden 1642 Raamatussa.
8.4.2020 12:51Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
396
Vastaukset
2
Eläköön on yksikön kolmannen persoonan imperatiivi sanasta elää. Suosionosoitusta, suurta innostusta, iloa tms. ilmaiseva huudahdus voi olla myös muodossa kauan eläköön. Vastaava ilmaisu on monissa kielissä, esimerkiksi ruotsin (länge) leve, englannin long live, unkarin éljen, ranskan vive, saksan Es lebe tai Lang lebe, espanjan ¡que vivan!
7.4.2020 12:32Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
209
Vastaukset
1
Leo Tolstoin suurteoksesta Sota ja rauha on julkaistu neljä suomennosta. Vanhin suomennoksista on Iivari Walleniuksen (osat I ja II) ja Rob. A Seppäsen (osat III ja IV) kääntämä ja se julkaistiin vuosina 1905 – 08.
Sodan ja rauhan ensimmäinen käännös on julkaistu digitoituna Gutenberg-projektissa, joten siitä voi helposti laskea sanamäärät. Pienen yhteenlaskutehtävän jälkeen käy ilmi,...1.4.2020 16:22Helsingin kaupunginkirjasto
Trolli on internetissä käytävää keskustelua tahallisesti häiritsevä viesti; tällaisen viestin lähettäjä.
Alla olevasta linkistä Wikipedian sivulle löydät runsaasti tietoa ja lisää lähteitä trollista.
1.4.2020 11:57Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
372
Vastaukset
2
Noidannuoli-sanan etymologiaa ei ole selitetty sanakirjoissa. Noidannuoli-sana on kansanomainen nimitys äkilliselle selkäkivulle, lumbagolle. Sana näyttäisi olevan käännöslaina saksasta Hexenschuss (Hexe -noita, Schuss – laukaus, piikki) tai ruotsista trollskott (troll – noita, skott – laukaus, ammus).
26.3.2020 13:14Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
277
Vastaukset
2
Kielitoimiston sanakirja selittää sanat näin:
nuhdella
antaa jklle nuhteita, moittia varoittaen, ojentaa, varoittaa, torua, läksyttää.
Nuhdella jkta laiminlyönnistä.
Joutua nuhdeltavaksi.
moittia
1.
arvostella tuomiten, ilmaista tyytymättömyytensä jhk, sanoa jtak huonoksi, paheksua, soimata, sättiä, haukkua.
Moittia hallitusta, säätä.
Moitti miestään julkisesti...23.3.2020 10:32Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
399
Vastaukset
3
Kristinuskon käsitteistössä vanha liitto tarkoittaa Jumalan ja Israelin kansan liittoa.
Leikkimielisesti vanhaa liittoa käytetään puhuttaessa esimerkiksi ihmisestä, joka noudattaa vanhoja periaatteita, käyttää vanhoja työvälineitä, menetelmiä tms. Voidaan myös puhua vaikkapa vanhan liiton musiikista, joka on siis vanhempaa musiikkia, vanhoja kappaleita.
20.3.2020 15:35Helsingin kaupunginkirjasto
Sivut
Vastaukset (1450)