Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Kuolleisuus sanana määritellään Kielitoimiston sanakirjassa näin: ”kuolemantapausten suhteellinen määrä väestössä t. sen osassa tiettynä ajanjaksona, kuolevuus, mortaliteetti”. Sanat kuolleisuus ja kuolevuus ovat siis läheistä tekoa keskenään. Sama sanakirja kuitenkin antaa kuolevuudelle suluissa täsmennyksen ”tulevaisuudessa” – se siis viittaa vahvemmin kuolleisuuteen tulevassa...15.1.2019 17:42Helsingin kaupunginkirjasto

Nykysuomen etymologinen sanakirja osaa kertoa sanan slangi alkuperästä seuraavaa: Se on lainaa englannin kielen sanasta slang. Englannissa sanaa on käytetty 1700-luvulta lähtien viittaamassa erityisesti alempisäätyisen rahvaan kieleen. Sanan alkuperä on epäselvä. Suomessa sanaa on käytetty 1930-luvulta lähtien suomalaistetussa asussa slangi, sitä ennen (1920-l.->) suorana englantilaisena sitaattilainana. Ruotsissa sana slang on...11.1.2019 11:32Helsingin kaupunginkirjasto

Ilman kontekstia näiden sanojen merkitystä on hankalaa päätellä, mutta "haliput"-nimitystä käytetään halibut-kampelakalasta, suomennettuna ruijanpallas. 8.1.2019 11:14Helsingin kaupunginkirjasto

"Lucian päivä" on etunimen sisältävä juhlapäivän nimi, joka kirjoitetaan sanaliitoksi samaan tapaan kuin "Liisan päivä". Lucian päivä ei ole niin vakiintunut suomenkieliseen kulttuuriin, että erisnimen osuus olisi häipynyt taka-alalle (toisin kuin esim. vapunpäivä). Näin ollen ei siis kirjoiteta "lucianpäivä". Samoin kuin Lucian päivä kirjoitetaan esim. toukokuinen Flooran eli Kukan päivä. http://www.kotus.fi/?i=457&s=2607#faq_457 http://www.kotus.fi/?s=224416.1.2012 14:33Helsingin kaupunginkirjasto

Sana damastinen tarkoittaa ’damastista tehtyä’. Damasti puolestaan on yksi- tai kaksivärinen kudos, johon kuvio syntyy satiinisidoksen loimi- ja kudevaltaisuuden vaihtelulla. Damasti-sana tulee arabian kielestä ja viittaa Damaskuksen kaupunkiin. 4.12.2018 11:35Helsingin kaupunginkirjasto

On luonnollista, että eskimoiden käyttämässä inuiitin kielessä on lumelle monta sanaa. Onhan lumi läsnä ja tarpeen niin monella eskmon elämän osa-alueella: työssä, asumisessa, liikkumisessa, vapaa-ajalla jne. Kaipaus sen sijaan on yleisinhimillinen ominaisuus, eikä ole todennäköistä, että jokin kansa tai kieli olisi sihen erikoistunut. Synonyymeja 'kaipaukselle' löytyy suomen kielestäkin...22.11.2018 17:11Helsingin kaupunginkirjasto

Veikkaamme, että "Kotien talolla" tarkoitetaan asukastoiminnalle tarkoitettuja tiloja ihan missä kaupungissa tahansa, ei vain Lahdessa. 19.11.2018 09:39Helsingin kaupunginkirjasto

Haimme virallista totuuden Kielitoimiston sanakirjasta, jonka mukaan omiste on omistustuskirjoitus, omistus. 15.11.2018 11:01Helsingin kaupunginkirjasto

Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) Parole-tekstikorpuksen aineiston perusteella suomen kielen yleisimmät sanat ovat ja, on, ei, että, oli, se, hän, mutta, ovat ja kuin. Parole-korpus on yhteiseurooppalaisessa Parole-hankkeessa vuosina 1996-1998 koostettu nykysuomen tekstikorpus. 30.8.2018 11:23Helsingin kaupunginkirjasto

Suomeksi claw käännettäisiin kuitenkin sanalla kynsi. Claw tarkoittaa myös eläinten sorkkia. Myös ravun saksista käytetään sanaa "claw". NetMot-sanaston mukaan: claw1 /'klɔ:/ s 1 (eläimen) kynsi (ravun ym.), saksi 2 (vasaran ym.) sorkka 5.11.2018 17:18Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen kielessä ei ole sanoja, jotka alkavat nen-tavulla. 25.10.2018 10:02Helsingin kaupunginkirjasto

Usein on vaikea tarkasti selvittää milloin jokin sana tai ilmaisu on syntynyt, saati kuka sen on keksinyt. Tavis-sana on esimerkiksi Ylen verkkosivujen mukaan tullut käyttöön 2000-luvun alussa. Tuolloin sillä oli hyvin negatiivinen kaiku, nykyään kaiketi neutraalimpi. Kielitoimiston sanakirjaan tavis lisättiin vuonna 2005. Helsingin Sanomien sivustohaussa ensimmäinen relevantti tulos löytyy vuodelta 2002. Anneli Sundberg...24.10.2018 15:12Helsingin kaupunginkirjasto

Kakko-sana tavataan murteissa ja se on merkinnyt eri puolella Suomea hyvin eri asioita. Länsi-Suomessa kakko tarkoittaa tavallisesti ohrasta valmistettua leipää (ohrakakko). Joillakin alueilla kakko voi tarkoittaa kerinpuita tai juurakosta tehtyä tukkiponttonin kiertokelan napapuuta. Kakko voi olla myös nuotan perämerkki tai suksisauvan sompa. Kakko-sanaa on joillakin alueilla käytetty...22.10.2018 09:23Helsingin kaupunginkirjasto

Koiju tai koija tarkoittaa murteissa tai merenkulun kielessä majaa, kojua tai makuupaikkaa (aluksessa). Sanaa on käytetty pääasiassa Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Pohjois-Suomessa, lähinnä Tornion seudulla, koiju on voinut merkitä eräänlaista kuomurekeä. Koiju-sanalle tunnetaan Sauvosta myös merkitys koijuuretki eli riiuuretki. Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta voit helposti tarkastella sanojen...6.10.2018 09:32Helsingin kaupunginkirjasto

Varpajaiset tai varpaiset tarkoittavat "mennä varpajaisiin" eli mennään vastasyntynyttä lasta katsomaan ja viedään tuliaisia. Myös muoto varpahaiset on käytössä. Lähteet: Kielitoimiston sanakirja S-Ö. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. 2006. Nykysuomen sanakirja Osa VI Ts-Ö. WSOY. 1996.18.12.2012 22:55Helsingin kaupunginkirjasto

Kysyin asiasta Englantilaisen filologian maisterilta, ja hänkään ei tiennyt milloin muutos on tapahtunut jos tuo on ennen ollut käytäntönä. Suomessa ja Saksassahan käytäntö on hänen mukaansa yleinen, mutta hänellä ei ole opintojen aikana tullut vastaan, että englannissa käytettäisin isolla kirjotettua Youta. Maisterismies suositteli lähettämään kysymyksen eteenpäin...23.3.2015 14:11Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen kielen sanakirjan mukaan molemmat muodot ”vainoaja” että ”vainooja” ovat periaatteessa kieliopillisesti oikein. Sanan ”siivooja” rinnakkaismuoto ”siivoaja” ei kuitenkaan ole vakiintunut käytäntöön, vaikka se Ison suomen kieliopin mukaan on hyväksyttävä. Samoin tekijänimet ”holhooja” ja ”nuohooja” ovat vakiintuneet, vaikka –oaja-loppuinen muoto on teoreettisesti...14.5.2013 16:39Helsingin kaupunginkirjasto

Kisperi tai kirsperi on tullut ruotsin kirsikkaa merkitsevästä körsbär-sanasta. Kirsperiä on käytetty puhuttaessa kirsikkaviinistä. Kirsperi on ollut myös kotitekoinen olutlaji, josta esimerkiksi Aamulehdessä vuonna 1927 mainitaan, että "se ei liene tehnyt niin hyvin kauppaansa kuin vaarinkalja”. Vaarinkalja oli sekin siis kotitekoinen olut. Suomen murteiden sanakirja mainitsee kisperistä esimerkin H...28.9.2018 12:20Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston sanakirja tai Nykysuomen sanakirja eivät selitä jaati-sanaa. Suomen murteiden sanakirja sen sijaan kertoo, että murteissa jaatille on kaksikin merkitystä. Jaati (jaatihevonen) voi ensinnäkin tarkoittaa oria. Toinen merkitys jaatille on ’myrkky’. 28.9.2018 09:38Helsingin kaupunginkirjasto

Salvos on salvottu hirsirakenne. Vastaava verbi on salvoa eli 'loveta rakennushirsien päät ja liittää ne yhteen nurkaksi; rakentaa tällä tavoin'. Hakupalvelu Finna.fi:sta löydät helposti kuvia erilaisista salvoksista, kirjoittamalla hakulaatikkoon salvos. 26.9.2018 15:18Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (1397)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut