Kielitoimiston sanakirja määrittelee letkun taipuisaksi putkeksi. Putki on leveyttään pitempi liereä, usein kummastakin päästään avonainen ontto kappale tai muodostuma, mikä pätee tietysti letkuunkin. Olennainen ero putken ja letkun välillä on siis taipuisuus. 14.9.2017 15:09Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen murteiden sanakirjan mukaan kajertaminen on kaakattamista. Toisin sanoen nykykielessä on kajertamisessa on kyse kovalla äänellä puhumisesta. 5.9.2017 13:22Helsingin kaupunginkirjasto

Pseudonyymi on salanimi. Niihin on turvauduttu milloin yleisön harhauttamiseksi, milloin vainoamisen pelosta, kirjoittajan yhteiskunnallisen aseman vuoksi, oikean nimen yleisyyden vuoksi tai soinnukkaamman nimen saamiseksi. Kuuluisia pseudonyymejä ovat esim. P. Mustapää (Oikea nimi Martti Haavio), Stendhal (Marie-Henri Beyle), Jukka Larsson, Eva Wein (Pirkko Saisio). Alter ego = toinen minä tai toinen versio itsestä.  Alter ego voi tarkoittaa...31.8.2017 15:55Helsingin kaupunginkirjasto

Kaarina Karttusen teoksen Nykyslangin sanakirja. - 3. p. - WSOY, 1980 mukaan BULI tulee ruotsin kielen sanasta BULEN 'paisunut, paksu'.   Nykyruotsin sankirjoissa tämä sana ei esiinny, vaan on luonteeltaan murresana, joka on tavattu paitsi Suomen ruotsalaismurteissa myös Ruotsissa (Småland, Södermanland). Luultavasti nykykieleenkin kuuluvat BULNA 'paisua', BULNAD ' paise, turpoama' ovat samaa alkuperä...17.8.2017 17:11Helsingin kaupunginkirjasto

Veli Valpolan Suuren sivistyssanakirjan mukaan sana antikvaarinen tarkoittaa vanhaa, ikänsä vuoksi kiinnostavaa tai arvokasta. Sana tarkoittaa varsinkin kirjoista puhuttaessa myös käytettyä. 10.8.2017 14:20Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston sanakirja selittää sanan viisastella seuraavasti: esiintyä, puhua t. kirjoittaa näsäviisaasti, rikkiviisaasti, saivarrellen, nenäkkäästi. Viisastella jklle. Ihmisten välinen vuorovaikutus on monimutkainen prosessi, johon vaikuttavat monet tekijät. Sanoman ymmärtämiseen vaikuttavat sanoman tuottaja, sanoma, sanoman vastaanottaja ja monet verbaaliset ja –nonverbaaliset tekijät. Lisäksi sanoman...26.6.2017 18:49Helsingin kaupunginkirjasto

Mrs. ['misiz] vastaa suomenkielen sanaa rouva. Se on puhuttelumuoto, jota käytetään nimen edessä. Esim. Mrs. Jones. Miss puolestaan on neiti. Esim. Miss Brown. Toisin kuin Mrs. –sana, joka siis liitetään nimeen, miss käy myös kohteliaana puhuttelusanana yksinään. Esim. Could you help me, miss? Brittienglannissa miss-sanaa käytetään yksinään myös puhuteltaessa opettajaa. Puhuttelumuoto Ms. ['miz, 'məz] on miehisen Mr. – sanan neutraali vastine. Lyhenne Ms. keksittiin jo 1940-luvulla,...12.12.2006 15:55

”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) osaa kertoa, että ”porata” merkityksessä ’parkua, itkeä, meluta, huutaa’ on luultavasti deskriptiivis-onomatopoeettinen sana eli syntynyt aivan itsekseen. Vanhimman kirjallisuuden maininnan sanotaan olevan vuodelta 1642, mutta arvattavasti sana on esiintynyt murteissa jo aikaisemmin. Sitä sanotaan esiintyneen Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla. ”Suomen...23.1.2011 14:45Helsingin kaupunginkirjasto

Suomessa käytetty Viron nimitys Eesti tulee osittain maan omankielisestä nimityksestä Eesti. Osittain se tulee ruotsin kielessä käytetystä nimityksestä Estland. Nimitys juontunee alun perin germaanisista kielistä. Vastaavantyyppistä sanaa käytti ensimmäisen kerran historioitsija Tacitus kuvauksessaan Germaniasta vuonna 98 muodossa Aestui. Virolaisia merkitsi puolestaan sana Aestii. Sant ovat saattaneet pohjautua germaanisten kielten it...14.6.2017 10:09Helsingin kaupunginkirjasto