Kielitoimiston sanakirja selittää sanan viisastella seuraavasti: esiintyä, puhua t. kirjoittaa näsäviisaasti, rikkiviisaasti, saivarrellen, nenäkkäästi. Viisastella jklle. Ihmisten välinen vuorovaikutus on monimutkainen prosessi, johon vaikuttavat monet tekijät. Sanoman ymmärtämiseen vaikuttavat sanoman tuottaja, sanoma, sanoman vastaanottaja ja monet verbaaliset ja –nonverbaaliset tekijät. Lisäksi sanoman...26.6.2017 18:49Helsingin kaupunginkirjasto

Mrs. ['misiz] vastaa suomenkielen sanaa rouva. Se on puhuttelumuoto, jota käytetään nimen edessä. Esim. Mrs. Jones. Miss puolestaan on neiti. Esim. Miss Brown. Toisin kuin Mrs. –sana, joka siis liitetään nimeen, miss käy myös kohteliaana puhuttelusanana yksinään. Esim. Could you help me, miss? Brittienglannissa miss-sanaa käytetään yksinään myös puhuteltaessa opettajaa. Puhuttelumuoto Ms. ['miz, 'məz] on miehisen Mr. – sanan neutraali vastine. Lyhenne Ms. keksittiin jo 1940-luvulla,...12.12.2006 15:55

”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) osaa kertoa, että ”porata” merkityksessä ’parkua, itkeä, meluta, huutaa’ on luultavasti deskriptiivis-onomatopoeettinen sana eli syntynyt aivan itsekseen. Vanhimman kirjallisuuden maininnan sanotaan olevan vuodelta 1642, mutta arvattavasti sana on esiintynyt murteissa jo aikaisemmin. Sitä sanotaan esiintyneen Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla. ”Suomen...23.1.2011 14:45Helsingin kaupunginkirjasto

Suomessa käytetty Viron nimitys Eesti tulee osittain maan omankielisestä nimityksestä Eesti. Osittain se tulee ruotsin kielessä käytetystä nimityksestä Estland. Nimitys juontunee alun perin germaanisista kielistä. Vastaavantyyppistä sanaa käytti ensimmäisen kerran historioitsija Tacitus kuvauksessaan Germaniasta vuonna 98 muodossa Aestui. Virolaisia merkitsi puolestaan sana Aestii. Sant ovat saattaneet pohjautua germaanisten kielten it...14.6.2017 10:09Helsingin kaupunginkirjasto

Kaupustelijaa tai salakuljettajaa merkitsevä trokari on joko erillinen laina ruotsin sanasta tråkare tai muiden tekijänimien mallin mukaan muodostettu johdos trokata-verbistä, joka on todennäköisesti lainaa suomenruotsin murteellisesta verbistä tråka. Alun perin sana juontuu keskiajan latinan verbistä trocāre (harjoittaa vaihtokauppaa). Sana on periytynyt useisiin Euroopan kieliin (esimerkiksi espanjan trocar, ranskan troquer). 12.5.2017 12:08Helsingin kaupunginkirjasto

Ensimmäiset Eurooppaan saapuneet tomaatit olivat luultavasti keltaisia, joten niitä alettiin kutsua Espanjassa ja Italiassa nimellä pomi d'oro tai pomodoro eli kultaiset omenat. Myöhemmin kehitettiin myös punaisia lajikkeita. Ranskassa tomaatteja alettiin kutsua nimellä pommes d'amour eli lemmenomenat, sillä niiden uskottiin vauhdittavan rakkauselämää. 2.5.2017 12:14

Pyhä rakennusta tai huonetta, temppeliä tai kirkkoa tarkoittavat ylätyyliset sanat pyhäkkö ja pyhättö ovat toistensa synonyymit. Pyhäköllä ja pyhätöllä ei siis ole eroa. 22.4.2017 14:09Helsingin kaupunginkirjasto

Mielenkiintoinen ajatus eikä sinänsä mahdoton, Helsingissähän työskenteli tuhansia kiinalaisia viime vuosisadan alussa kun Suomea linnoitettiin ensimmäistä maailmansotaa varten. Erityisesti sana mutsi voi kuulostaa kiinan kielen (tarkemmin mandariinikiina) äitiä tarkoittavalta sanalta mǔqin (mu ch'in). Sana fatsi sen sijaan olisi lähempänä kuin faija, sillä isä kiinaksi on fù...11.4.2017 19:24Helsingin kaupunginkirjasto

Hei! Kielitoimiston sanakirjan määritelmän mukaan parahultainen merkitsee (juuri) sopivaa. Esimerkiksi parahultainen määrä. Parahultaisen lämmintä vettä. Kielitoimiston sanakirja 2. osa : L-R (Gummerus, 2006) http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1796274?lang=fin Sanan etymologiaa sanakirja ei avannut.16.7.2012 09:25Helsingin kaupunginkirjasto