Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Äimäke merkitsee samaa kuin äimä, äimelys, äimäpää, äimiskö tai äimi ja tarkoittaa hölmistynyttä, äimistynyttä, hölmöä. Sana on suomen kielessä ilmeisesti saamelaisperäinen laina. Saamen kielessä eajma on merkinnyt omia teitään kulkevaa poroa. Äimä on tarkoittanut suomen kielessä myös isoa kintaiden tai nahan ompeluun käytettyä neulaa, äim...11.9.2015 13:22Helsingin kaupunginkirjasto

Taipumattomalla sanalla aimo on merkitykset ’kunnon, hyvä, mainio, oiva, kelpo, aika(moinen), iso, runsas’. Sanaa voidaan käyttää monenlaisissa yhteyksissä: Aimo ateria, annos. Aimo askel eteenpäin. Sai aimo selkäsaunan. Aimo on vanha sana, jolla on vastineita itämerensuomalaisissa kielissä (esim. karjalan aimo, vatjan aima). Joidenkin teorioiden mukaan aimo saattaa kuulua samaan yhteyteen...13.11.2019 11:13Helsingin kaupunginkirjasto

Kielentutkija Kaisa Häkkisen mukaan oksennuksen kutsuminen yrjöksi johtunee sanan deskriptiivisestä eli kuvailevasta äänneasusta. 11.11.2019 16:29Helsingin kaupunginkirjasto

Ainakin yksi kilpailu kauneimmasta sanasta on ollut. Mikael Agricolan juhlavuoden ”Sanasista kaunein” kilpailu käynnistyi Turun Kansainvälisillä Kirjamessuilla 5.10.2007. Äänestäminen suoritetiin kupongilla, tekstiviestillä tai juhlavuoden verkkosivuilla. Tuolloin suomen kielen kauneimmaksi sanaksi valittiin ”äiti”. Suosituimmat kymmenen sanaa olivat järjestyksessä äiti (367), rakkaus (271), rakas (152), kiitos (...31.10.2019 12:10Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen murteiden sanakirjan mukaan kuipetti tarkoittaa hyvin ”hyvin laihaa ja pitkää ihmistä”. Muista lähteistä sanalle ei löydy selitystä. Mainitsemasi esimerkin lisäksi sanaa ei myöskään löydy vanhoista digitoiduista lähteistä. 30.10.2019 09:31Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana "huoliteltu" tarkoittaa "hyvin viimeistelty, siisti; korrekti, virheetön, moitteeton. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&lang=fin&suite=def&reservedids=lang%2Csuite&submitmode=&submitname=&target=kielitoimiston+sanakirja&submit.x=16&submit.y=11 Emme löytäneet tietoa milloin huoliteltu-sana on ilmestynyt suomen kieleen.6.2.2012 08:18Helsingin kaupunginkirjasto

Säippäsäärinen mies tarkoittaa pitkäsääristä miestä. 5.6.2001 17:06Helsingin kaupunginkirjasto

Sana ahva (ahava) tunnetaan ennen kaikkea suomen kielen pohjoisissa murteissa. Sana voi tarkoittaa eri esiintymisalueilla kevättuulta tai kylmää, purevaa kevättuulta. Sanaa on käytetty myös merkityksessä ’rusketus’. Sanan tarkempia esiintymisalueita ja sen käyttöä voitte tutkia Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta, johon on linkki alla. 9.10.2019 10:04Helsingin kaupunginkirjasto

Käyrää miekkaa tarkoittava sana sapeli on lainattu suomen kieleen ruotsin kielestä (sabel), johon se puolestaan on tullut keskialasaksasta. Sana esiintyy eri muodoissa useissa eurooppalaisissa kielissä (esim. saksan sabel, espanjan sable ja ranskan sabre) ja on mahdollisesti tullut niihin puolan kielen sanasta szabla tai unkarin sanasta szablya, jotka puolestaan ovat ilmeisesti lainaa serbokroaatin sablja-sanasta. Se on jäänyt epäselväksi, mist...9.10.2019 09:06Helsingin kaupunginkirjasto

Sanakirjat eivät tunne kyseistä verbiä. Googlailemalla sanalla "arkivoida" saa tulokseksi muutaman lauseen eri yhteyksissä, joissa sitä on käytetty ilmeisesti arkistoida-sanan asemasta. 8.10.2019 17:19Helsingin kaupunginkirjasto

Pikkulusikka, kahvilusikka ja teelusikka tarkoittavat kaikki pientä teen, kahvin tai muun juoman hämmentämistä, täytekakun syömistä tms. varten tarkoitettua lusikkaa. Mikään sanoista ei siis ole toistaan "virallisempi". 3.10.2019 11:02Helsingin kaupunginkirjasto

Suojapeitettä tarkoittava sana pressu (tai ressu) on lyhentymä aikaisemmasta muodosta presenninki. Presenninki tulee ruotsin kielen sanasta presenning. Vastaava sana tunnetaan myös saksan kielessä (Presennging) ja ranskan kielessä (préceinte). Sana tulee latinan sanasta praecingere, joka tarkoittaa ympäröimistä, kietomista. 29.8.2019 14:40Helsingin kaupunginkirjasto

Kyseessä taitaa olla hiusrasva Brylcreem, jota käyttivät etenkin lättähatut 50-luvulla ja 60-luvun alkupuoliskolla. Lättähattujen silmiinpistävin piirre oli hiustyyli. He kasvattivat tukkansa pitemmäksi kuin nuorilla oli tuolloin tapana ja kampasivat sen hiusrasvalla taaksepäin. Myöhemmin pukeutumistyylin tunnusmerkiksi tulivat nahkatakki ja farkut. http://en.wikipedia.org/wiki/Brylcreem http://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4tt%C3%A4hatut15.12.2007 20:27Helsingin kaupunginkirjasto

Kysyjä tarkoittanee erisnimeä, koskapa on kirjoittanut sanan isolla alkukirjaimella. Tietosanakirja tuntee kaksi Huovaria: a) Suomenlahden saari Virolahdella lähellä Suomen merirajaa ja b) saari Päijänteessä Padasjoella. Suomalainen paikannimikirja ei näitä kohteita mainitse. Kansanperinteen sanakirja ei sekään sanaa tunne. Parhaiten asia ehkä selviää soittamalla Kielitoimiston nimistönhuollon neuvontapuhelimeen...18.6.2019 16:50V. V. Kandestoeber

Sana luettomat ei nähdäkseni tarkoita (suomen kielessä) mitään. Olet oikeassa, lukematon on sanana monimerkityksinen – se voi viitata esim. kirjaan, jota ei lueta, henkilöön, joka ei lue, sekä johonkin erittäin runsaslukuiseen. Kielessä monimerkityksisyys on kuitenkin aika tavallista. Hyvin tunnettu esimerkki on suomen kielen sana kuusi, joka voi tarkoittaa lukusanaa (6), puuta (kuusipuu) ja ”sinun kuutasi” (yksikön...19.6.2019 14:56Helsingin kaupunginkirjasto

Pahoittelut vastauksen viipymisestä. Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija antoi kysymykseen seuraavanlaisen vastauksen: "Sanan heila alkuperästä ei ole oikein tietoa. Sitä ei ole mukana suomen kielen etymologisissa sanakirjoissa. Heila mainitaan Elias Lönnrotin v. 1874 ilmestyneessä Suomalais-ruotsalaisen sanakirjan 1. osassa, mutta sen merkitys on toinen kuin nykyään: ’lättrörligt, gungande,...17.6.2019 15:45Helsingin kaupunginkirjasto

Sain Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta kysymykseen tällaisen vastauksen: "Koska sanaa ei löydy slangisanakirjoista, se lienee hyvin harvinainen tai uusi. Kysymykseen on vaikea vastata, kun emme tiedä sanan iästä, yleisyydestä, käyttöyhteyksistä tai äännevarianteista. Jokin yhtymäkohta sanalla voisi olla suomenruotsin murteissa esiintyvään verbiin bleka, joka tarkoittaa silmien siristely...31.5.2019 12:39Helsingin kaupunginkirjasto

Säkäkokki on merimiesslangissa epäpätevä 2. kokki joka tekee pääkokin osoittamia tehtäviä. Säkä (tuuri, onni) tulee siitä, että pääsee talousapulaisen pätevyydellä kokin palkoille. 28.5.2019 17:57J. K.

Tässä linkki palstallamme aiemmin kysyttyyn kysymykseen, josta vastaus selviää: http://www.kysy.fi/kysymys/terve-taasmitahan-se-apostolinkyyti-olijalkapatikkako 24.5.2019 13:11Helsingin kaupunginkirjasto

"Uskaltaa" on Savossa semmoinen verbi, kun ei olla oikein varmoja tekemisestään. Ollaan epävarmoja, mutta kuitenkin meenotellaan, iitraellaan. "Empä uskalla oekeen sannoo"= En ole varma. "Uskallan veekata, että tuo haaki paenaa kaks killoo" = Luulen, että tuo hauki painaa kaksi kiloa 23.5.2019 01:23kylymäluoma reppa

Sivut

Vastaukset (1425)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut