Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Koiju tai koija tarkoittaa murteissa tai merenkulun kielessä majaa, kojua tai makuupaikkaa (aluksessa). Sanaa on käytetty pääasiassa Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Pohjois-Suomessa, lähinnä Tornion seudulla, koiju on voinut merkitä eräänlaista kuomurekeä. Koiju-sanalle tunnetaan Sauvosta myös merkitys koijuuretki eli riiuuretki. Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta voit helposti tarkastella sanojen...6.10.2018 09:32Helsingin kaupunginkirjasto

Varpajaiset tai varpaiset tarkoittavat "mennä varpajaisiin" eli mennään vastasyntynyttä lasta katsomaan ja viedään tuliaisia. Myös muoto varpahaiset on käytössä. Lähteet: Kielitoimiston sanakirja S-Ö. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. 2006. Nykysuomen sanakirja Osa VI Ts-Ö. WSOY. 1996.18.12.2012 22:55Helsingin kaupunginkirjasto

Kysyin asiasta Englantilaisen filologian maisterilta, ja hänkään ei tiennyt milloin muutos on tapahtunut jos tuo on ennen ollut käytäntönä. Suomessa ja Saksassahan käytäntö on hänen mukaansa yleinen, mutta hänellä ei ole opintojen aikana tullut vastaan, että englannissa käytettäisin isolla kirjotettua Youta. Maisterismies suositteli lähettämään kysymyksen eteenpäin...23.3.2015 14:11Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen kielen sanakirjan mukaan molemmat muodot ”vainoaja” että ”vainooja” ovat periaatteessa kieliopillisesti oikein. Sanan ”siivooja” rinnakkaismuoto ”siivoaja” ei kuitenkaan ole vakiintunut käytäntöön, vaikka se Ison suomen kieliopin mukaan on hyväksyttävä. Samoin tekijänimet ”holhooja” ja ”nuohooja” ovat vakiintuneet, vaikka –oaja-loppuinen muoto on teoreettisesti...14.5.2013 16:39Helsingin kaupunginkirjasto

Kisperi tai kirsperi on tullut ruotsin kirsikkaa merkitsevästä körsbär-sanasta. Kirsperiä on käytetty puhuttaessa kirsikkaviinistä. Kirsperi on ollut myös kotitekoinen olutlaji, josta esimerkiksi Aamulehdessä vuonna 1927 mainitaan, että "se ei liene tehnyt niin hyvin kauppaansa kuin vaarinkalja”. Vaarinkalja oli sekin siis kotitekoinen olut. Suomen murteiden sanakirja mainitsee kisperistä esimerkin H...28.9.2018 12:20Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston sanakirja tai Nykysuomen sanakirja eivät selitä jaati-sanaa. Suomen murteiden sanakirja sen sijaan kertoo, että murteissa jaatille on kaksikin merkitystä. Jaati (jaatihevonen) voi ensinnäkin tarkoittaa oria. Toinen merkitys jaatille on ’myrkky’. 28.9.2018 09:38Helsingin kaupunginkirjasto

Salvos on salvottu hirsirakenne. Vastaava verbi on salvoa eli 'loveta rakennushirsien päät ja liittää ne yhteen nurkaksi; rakentaa tällä tavoin'. Hakupalvelu Finna.fi:sta löydät helposti kuvia erilaisista salvoksista, kirjoittamalla hakulaatikkoon salvos. 26.9.2018 15:18Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston sanakirjan mukaan vilke tarkoittaa: vilkunta, pilke. Valon vilke. Silmänvilke. Nykysuomen etymologinen sanakirja ei sisällä sanaa vilke. Olisiko se vain muotoutunut verbistä vilkkua? Vrt. välkkyä, välke, tilkitä, tilke. pilkkoa/pilkottaa, pilke. Suomen sanojen alkuperä -kirjan mukaan vilkkua-sanan kirjallinen ensiesiintymä olisi vuodelta 1697. Kirja mainitsee saksan kielen sanan blinken. Ruotsin kielessä on...24.9.2018 15:30Helsingin kaupunginkirjasto

Tähän olemme vastanneet aiemminkin. Suomen kielessä sanalla ruumis on kaksi merkitystä. 5.9.2018 06:17Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen kielen jännitys- tai rikosromaania merkitsevä sana dekkari on lainaa ruotsin kielestä. Ruotsin sana deckare on lyhennetty arkipäiväinen muoto sanasta detekivroman, rikosromaaniromaani. Ruotsin kielen detektiv puolestaan tulee englannin sanasta detective. 5.9.2018 14:34Helsingin kaupunginkirjasto

Kirjelmä on virallisluonteinen kirje. Esimerkiksi: Liikenne- ja viestintäministeriölle osoitettu kirjelmä. 5.9.2018 13:42Helsingin kaupunginkirjasto

Häät on ns. monikkosana (plurale tantum ’vain monikolliset’ –sanat), jonka yksikkömuotoa hää- käytetään ainoastaan yhdyssanojen alkuosana (hääkakku, häävieraat). 4.9.2018 12:11Helsingin kaupunginkirjasto

Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) Parole-tekstikorpuksen aineiston perusteella suomen kielen yleisimmät sanat ovat ja, on, ei, että, oli, se, hän, mutta, ovat ja kuin. Parole-korpus on yhteiseurooppalaisessa Parole-hankkeessa vuosina 1996-1998 koostettu nykysuomen tekstikorpus. 30.8.2018 11:23Helsingin kaupunginkirjasto

Vastaajalle ilmaisu "leikata kiinni" on tutuin moottoreista puhuttaessa. Esimerkiksi moottorin kuumetessa liikaa tai voitelun puutteessa mäntä leikkaa kiinni, jumittuu sylinteriin. Urbaanin sankirjan mukaan sillä voidaan myös kuvata tilannetta, jossa joku menettää hermonsa. Aivot "leikkaa kiinni", kun ei ymmärrä jotakin. Mistä sanonta on saanut alkunsa, siitä ei liene tietoa. Nykysuomen sanakirjan mukaan leikata...28.8.2018 15:03Helsingin kaupunginkirjasto

Harvemmin tätä hiukan vanhahtavaa sanaa nykyään enää käytetäänkään. Tilalle on tullut sana vammainen, ja vastaavasti vammaisuuden käsitteestä on muodostunut kokonaiskäsite. Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan vammaista merkitsevä invalidi on lainattu suomeen ruotsin sanasta invalid, mutta alkuaan sana perustuu latinan adjektiiviin invalidus 'heikko, voimaton, sairas'. Alkuosa in- merkitsee 'ei...28.8.2018 13:59Helsingin kaupunginkirjasto

Aiheesta on kysytty palvelussamme aikaisemminkin. Voit lukea vanhan vastauksen alla olevasta linkistä. 22.8.2018 10:30Helsingin kaupunginkirjasto

Manki on slangisana. Se tarkoittaa mopedia, ns. pienipyöräistä apinamopoa. Sana voidaan kirjoittaa myös muodossa monki. Manki-sanaa on käytetty slangissa myö merkitsemään apinaa (engl. sanasta monkey). 24.8.2018 12:36Helsingin kaupunginkirjasto

Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan lukki-sana merkitsee hoikka- ja pitkäraajaisia hämähäkkieläimiä. Lukki on lainaa ruotsin murteellisesta sanasta locke, lokk, lukk. Sanan aikaisempaa alkuperää ei kuitenkaan tunneta. Se on saattanut viitata alun perin mytologisiin olentoihin. Suomen kielessä sana on mainittu ensimmäisen kerran 1770-luvulla Daniel Jusleniuksen sanakirjassa. 17.8.2018 14:44Helsingin kaupunginkirjasto

Jyvä-sanalla on sen siementä tai raetta ja hiukkasta tarkoittavan merkityksen lisäksi ehkä vähemmän tunnettu tarkoitus. Jyvä tarkoittaa nimittäin myös käsituliaseen piipun suupuolella oleva mekaanisen tähtäyslaitteen osa. Ottaa saalis jyvälle ’tähtäimeen’. Tästä on tullut kuvaannollinen merkitys päästä jyvälle jostakin asiasta ’oivaltaa, alkaa käsittää, p...11.8.2018 15:39Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston sanakirja (2018) antaa sanalle tiukka kymmenen eri merkitystä, jotka riippuvat käyttöyhteydestä. Merkitysten yhteydessä on havainnollistavat esimerkit. Sanan merkitykset löydät Kielitoimiston sanakirjan verkkoversiosta (ks. linnki alla) kirjoittamalla hakulaatikkoon sanan tiukka. 10.8.2018 14:15Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (1385)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut