Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Ohutta, notkeaa puun tai pensaan oksaa tai vesaa tarkoittava sana virpi taipuu seuraavasti: virven, virpeä, virpeen, virvet, virpien, virpiä, virpiin. Virpi taipuu siis samoin kuin esimerkiksi sana arpi. Yksikön genetiivii sanasta virpi ei siis ole virveen vaan virven. 17.4.2018 18:49Helsingin kaupunginkirjasto

Jää-sanan yksikkön partitiivi on jäätä ja monikon partitiivi on jäitä. Voi-sanan yksikön partitiivi on voita ja monikon samoin voita. Voit tarkistaa sanojen taivutusmuodot esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjan sähköisestä versiosta (ks. linkki alla). Sanakirjassa on subsatantiiveista annettu nominatiivi-, genetiivi-, partitiivi- ja illativimuodot. 17.4.2018 18:03Helsingin kaupunginkirjasto

Sen enempää pohtio- kuin tohkio-sanastakaan ei löytynyt tietoa käytettävissäni olevasta aineistoista, joten lähetin kyselyn Kotimaisten kielten keskuksen nimistöasiantuntijalle. Hänen luvallaan liitän tähän saamani erinomaisen vastauksen. ”Nimiarkiston paikannimikokoelmissa on mainittu Pohtio-nimiset paikat Asikkalasta (ranta), Kalannista ja Piikkiöstä (peltoja; Piikkiössä pellon lähell...17.4.2018 14:29Helsingin kaupunginkirjasto

Refanut on veneen tai laivan erisnimi, joka esiinty Topeliuksella tarinassa jättiläislaivasta. jonka herra Petter rakennuttaa Lapin noidille. Ruotsissa on myös rakennettu purjeveneitä, joiden nimi on Refanut. Refanutointi Päijänteellä viittaa Topo Leistilän teokseen Päijänteen satulaiva Refanut, joka kertoo Topeliuksen sadun mukaan nimetyn laivan ja sen miehistön seikkailuista. Refanutointi voisi siis olla erisnimest...16.4.2018 12:50

Eittämättä tulee verbistä eittää. Sanan alkuperä on ei. Eittaa on sukua viron sanalle eitama. Eittämättä-sanan merkitys on kieltämättä, kiistämättä, epäilemättä, ehdottomasti, selvästi. Sanan eittämättä vastakohtia ovat muun muassa epätodennäköisesti, tuskin, kyseenalaisesti, ehkä. ...5.4.2018 13:42Helsingin kaupunginkirjasto

Kun jokin on mahtavaa, uskomatonta , posketonta, mieletöntä, kuvaillaan sitä hulvattomaksi. Hulvaton huumori on estotonta ja vapautunutta. Suomen sanojen alkuperä -kirjassa on hakusana "hulvata": Satakunnan ja Pohjois-Hämeen suunnalla "rynnätä, ahmia", hulvahtaa 'tulvahtaa, syöksähtää', hulvastaa, hulvastella 'juosta päämäärättömästi; viettää sopimatonta el...14.3.2018 12:03Helsingin kaupunginkirjasto

Mykiö-sana tulee suomen kieleen todennäköisesti eteläisissä itämurteissä käytetystä sanasta mykevä, joka on merkinnyt kuperaa. Mykiö-sanasta on merkintä ainakin jo vuonna 1874. Karjalan kielessä samaa kantaa oleva mykkyrä tai mykkyri on merkinnyt kuperahkoa, pyöreähköä esinettä. 7.2.2018 10:23Helsingin kaupunginkirjasto

Varsinkin runokielessä ja murteissa käytetty kuun valoa tai kuutamoa tarkoittava sana kuudan taipuu kuudanta, kuutamen, kuutamella, kuutamessa jne.. Sanalla on siis sama taivutustyyppi kuin esimerkiksi sanalla uistin, mutta vartalossa on astevaihtelu. Kuudan-sanan rinnakkaismuto on kuutama. 31.1.2018 09:01Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston sanakirjan mukaan piiri on "umpinainen, us. ympyrämäinen (raja)viiva; sellaisen muodostavat esineet tms.; sellaisen rajoittama alue." Tähän ei ihminen yksinään, ilman esineitä pysty. Toisaalta hän voi muodostaa piirin esimerkiksi käsivarsiensa sisälle. 30.1.2018 16:15Helsingin kaupunginkirjasto

Kansainvälinen, ekumeeninen Taizé-yhteisö on saanut nimensä yhteisön Ranskassa Etelä-Burgundissa sijaitsevan yhteisön kotipaikan mukaan. Nimi Taizé lausutaan ranskalaisittain [te.ˈze]. 24.1.2018 18:45Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen sanojen alkuperä (osa 3; SKS ja Kotus2000) kertoo, että sana torahammas kuuluu luultavasti samaan sanaryhmään kuin töröttää (’sojottaa’) ja torri (’sojottava, esim. puun oksa’). Merkityksen taustalla lienee siis se, että torahampaat sojottavat eri tavalla kuin tavalliset hampaat. 24.1.2018 14:43Helsingin kaupunginkirjasto

Miini tarkoittaa slangissa kasvojen ilmettä, yleensä kielteisessä merkityksessä. Sil oli paha miini. 15.1.2018 18:08Helsingin kaupunginkirjasto

Parametri kuuluu vierassanatyyppiin, jonka taivutuspäätteessä voi yleiskielessä olla a tai ä. Molemmat taivutukset ovat siis oikein. Taivutuspäätteen vokaali vaihtelee mm. tapauksissa, jotka ovat tulkittavissa joko yhdyssanaksi tai yhdistämättömäksi sanaksi. 15.1.2018 18:30Helsingin kaupunginkirjasto

Kansallisuuksien ja kielien kirjoittaminen isolla tai pienellä alkukirjaimella vaihtelee kielittäin. Suomen ohella esimerkiksi ruotsissa kansallisuuden ja kielet kirjoitetaan pienellä (esim. ”finsk”, ”finska”). Sen sijaan vaikkapa englannissa ne tosiaan kirjoitetaan säännönmukaisesti isolla alkukirjaimella (”Finnish”). Saksassa taas adjektiivina käytetty kansallisuus on yleisestikin saksan adjektiivien tapaan pienellä alkukirjaimella (”finnisch”), kun taas substantiivina kansalaisuus...3.2.2010 10:57

Se vaikuttaisi sanojen loppu ja viimein yhdistelmältä. Keinotekoisen oloinen tulos tarkoittanee samaa kuin ilmaisu loppujen lopuksi tai lopulta. Näin ainakin voi päätellä yhteyksistä, joissa se verkkokirjoittelussa esiintyy. Harvemmin loppuviimein-sanaa näkee virallisemmissa teksteissä tai ammatikseen kirjoittavien ilmaisussa. Loppuviimeksi-versiotakin näyttäisi esiintyvän. Jukka Korpelan Nykyajan kielenopas...19.12.2017 18:34Helsingin kaupunginkirjasto

Kappaleesta ei valitettavasti löytynyt painettuja sanoja. Rippeeniltä kuulostava sana merkinnee crimpeleneä, joka kansan suussa on taipunut krimpleeniksi tai rimpleeniksi ja tässä ehkä vieläkin yksinkertaistetummassa muodossa rimppeeniksi. Crimplene on tekokuitu, josta valmistettiin paljon varsinkin naisten vaatteita erityisesti 50- ja 60-luvuilla. "Krimpleenimekoista" voit lukea esimerkiksi alla olevasta linkistä. 19.12.2017 16:45Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen murteiden sanakirjan mukaan förmaaki on pappilan, kartanon tai muun säätyläisasunnon vierashuone tai etuhuone. Se voi tarkoittaa myös peräkamaria. Förmaakia on voitu käyttää myös merkitsemään vanhusten asuntoa, varastohuonetta tai jopa käymälää. Sana on varioinut eri murteissa mm. muodoissa vörmaaki, vormaaki ja vermaaki. Förmaaki tulee ruotsin förmak-sanasta, joka...12.12.2017 14:27Helsingin kaupunginkirjasto

Rikos-sana on johdos verbistä rikkoa ja nimenomaan verbin abstraktista merkityksestä ’poiketa laista’. Sana on esiintynyt suomen kirjakielessä Agricolan ajasta alkaen. Agricolalla on myös johdos rikollinen. Rikkoa-verbillä on vastineita itämerensuomalaisissa kielissä ja sen vartalo on kaiketikin rikka-sana, joka esiintyy itämerensuomalaisissa kielissä roskan, karikkeen ja silpun merkityksessä. Rikkoa-verbin merkitys on laajentunut...23.11.2017 13:53Helsingin kaupunginkirjasto

Holokausti (= kreikan kielestä ὁλόκαυστον, holokauston 'kokonaan polttaminen') oli Saksan kansallissosialistien suorittama järjestelmällinen etnisten, uskonnollisten ja muiden vähemmistöryhmien joukkotuhoaminen 1930-luvun lopussa ja 1940-luvun alussa (toisten lähteiden mukaan 1941-45). Euroopan juutalaiset olivat tuhoamisen pääasiallinen kohde noin kuudella miljoonalla kuolonuhrillaan, ja joidenkin määritelmien mukaan holokausti tarkoittaakin ainoastaan juutalaisten kansanmurhaa toisen...17.10.2010 13:29Helsingin kaupunginkirjasto

Asiasta on kysytty palvelussamme melko hiljattain. Voit lukea vanhan vastauksen kommentteineen alla olevasta linkistä. 16.11.2017 12:22Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (1358)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut