Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Tunnistaako joku Kysy.fi-palstan lukija kyseistä filmiä? 16.8.2018 15:22Helsingin kaupunginkirjasto

Ihmisellä on syntyjään mahdollisuus pahaan. Olimme aikoinaan saaliseläinlaji, jolle hengissä pysyminen uhkien keskellä oli haaste. Opimme keskittämään huomion uhkaan ja vaaroihin. Ulkopuoliset heimot tuntuivat vaarallisilta, joten niiden jäseniin ei voinut samastua. Väkivalta on osa ihmisen evoluution historiaa ja meillä on taipumus tappaa toisiamme, kertoo Nature-lehden julkaisema tutkimus. Espanjalaisten tutkijoiden mukaan taipumus...13.6.2018 09:24Helsingin kaupunginkirjasto

Kannattaa tarjota päiväkirjoja Kansallisarkistolle. Kansallisarkisto varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöömme kuuluvan tiedon säilymisen ja siirtymisen tulevillekin sukupolville. Ainutlaatuiset aineistot ovat tutkijoiden ja kaikkien kiinnostuneiden käytössä. 6.6.2018 08:15Helsingin kaupunginkirjasto

Tässä muuta ehdotus, mutta sota-aikaan sijoittuvia dekkareita näyttää olevan niukasti. Toivottavasti lukijoillamme on lisää ehdotuksia. Aalto, Marja-Sisko:Tappavaa lunta Arnaldur Indriðason, Varjojen kujat Bagge, Tapani: Musta Pyörre Kaarnakari, Ville: Operaatio Verna Maskula, Tapani: Houkutuslintu Porvali, Mikko: Veri ei vaikene Remes, Ilkka: Pedon syleily 23.3.2017 12:00Helsingin kaupunginkirjasto

Kuuma linja on edelleen toiminnassa, se vain on muuttanut vuosien saatossa ja teknologian kehittyessä muotoaan. Alkuperäinen kuuma linja avattiin vuonna 1963 suurvaltain USA:n ja Neuvostoliiton presidenttien välistä suoraa tiedonvaihtoa varten. Tarkoituksena oli estää se, että jokin Kuuban kriisin tapainen tilanne veisi ihmiskunnan ydinsodan partaalle. Kuuban kriisihän vuonna 1962 avasi silmät sille mahdollisuudella että ydinsota voisi syttyä ilman varsinaista aikomusta. Linjan ideana oli...21.5.2009 17:24

Kysyimme asiaa Kansallisarkistosta, saimme seuranlaisen vastauksen: Kyseiset tiedot löytyvät Talvi- ja Jatkosotien historia-kirjasarjoista.16.4.2010 15:13

Junnu Vainion sanoitus tuntuu vähän kritisoivan sotaveteraanien kohtelua. Kallen jalka meni miinassa, Sakarias halvaantui. Osku on sotavammasairaalan vuoteessa ja kappaleen lopulla perätään Villen ja Aukustin sotasyyllisyyttä. Nimet eivät tässä viittaa tiettyihin tunnettuihin henkilöihin. Villen ja Aukustin "koplalla" tarkoitettaneen yleisesti Suomen tavallisten rivimiesten armeijaa. Vastaajan mielestä Junnu toteaa ...20.10.2014 14:46Helsingin kaupunginkirjasto

Siviilipalveluksen suorittanut kuuluu ns. siviilivarantoon sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 50 vuotta. Sen jälkeen hän kuuluu lisävarantoon siihen asti kun 60. ikävuosi on päättynyt. Lisävarantoon kuuluvat myös siviilipalvelukseen hakeneet henkilöt, jotka eivät ole vielä ehtineet aloittaa palvelusta ja ne jotka ovat palveluksen keskeyttäneet. Osittaisen liikekannallepanon aikana siviilivarantoon kuuluvia...6.10.2014 16:00Helsingin kaupunginkirjasto

Vangit olivat vankiloissa sodan aikanakin. Sotien vuoksi vankilapopulaatio lisääntyi, sillä Talvisodan alla 3. lokakuuta 1939 Suomen eduskunta hyväksyi hallituksen esittämän tasavallan suojelulain, jonka nojalla voitiin sulkea ilman syytettä ja tuomiota maan turvallisuudelle vaarallisina pidettyjä henkilöitä määräämättömäksi ajaksi vankilaan. Pasilan kirjaston varastossa on teos, joka k...29.8.2014 09:52Helsingin kaupunginkirjasto

On totta, että antiikin kreikkalaisten falangit ja Rooman legioonat taistelivat porrastetussa muodostelmassa. Sen saneli taktinen välttämättömyys, niin ihmisillä kuin rotillakin. Koukkaukset sivusta piti estää, sillä nehän olisivat hyökkääjälle edullisempi taktiikka kuin itselle tappioita aiheuttava suora rintamahyökkäys. 30.6.2014 10:39Helsingin kaupunginkirjasto

On syytä olettaa, että niin liittoutuneet – lähinnä Yhdysvallat – kuin myös Neuvostoliitto saivat ns. sotasaaliina natsi-Saksan varsin pitkälle kehitettyjä tai kehitteillä olevia sotateknologiainnovaatioita. On yhtälailla syytä olettaa että sen enempää liittoutuneet kuin Neuvostoliittokaan eivät ole paljastaneet mitä kaikkea ja mitä kaikkia sotateknologisia ”aarteita” he natsi-Saksalta saivat sotasaaliina. Aiheesta ei löydy painettua suomenkielistä, eikä myöskään englanninkielistä aineistoa...8.11.2011 21:18Helsingin kaupunginkirjasto

Helsingin Sanomat uutisoi 25.3.2013 Norjan rannikolta löytyneestä U-486 sukellusveneestä. Samassa artikkelissa mainittiin toinenkin saksalaisten sukellusvene, brittien helmikuussa 1945 upottama U-864, jonka lastina oli kymmeniä tonneja elohopeaa. Aiemmin elohopeaa käytettiin huolettomammin eri tarkoituksiin, esim. kaivostoiminnassa, paristoissa, erilaisissa mittareissa jne. Nykyisin myrkyllisen raskasmetallin vaarat tiedostetaan paremmin ja käyttöä on...1.4.2013 22:51Helsingin kaupunginkirjasto

Tätä on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -verkkotietopalvelussa. Kattavan vastauksen löydät seuraavasta linkistä: http://www.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=1f31eabb-466d-4254-ae3f-06033752a5ff 21.3.2013 15:20Helsingin kaupunginkirjasto

Tietoa en saatavilla olevista lähteistä löytänyt. Kysymyksen voisi lähettää Maanpuolustus korkeakoulun kirjastolle. 27.2.2013 09:54Helsingin kaupunginkirjasto

Kyllä erimaalaisia sotaelokuvia löytyy, kun viitsii etsiä. Ne eivät yleensä ole samanlaisia kansainvälisiä kassamagneetteja kuin amerikkalaiset elokuvat, joilla on takanaan suuri markkinointikoneisto, mutta kotimaissaan, ja naapurimaissa, ne saattavat olla menestyneitä. Länsimaisille katsojille esimerkiksi aasialaiset elokuvat saattavat olla niin vieraita, etteivät ne herätä suuren yleisön kiinnostusta kuin poikkeustapauksissa. Elokuvia, kuten musiikkiakin, tehdään nykyisin niin paljon, että...4.12.2012 16:06Helsingin kaupunginkirjasto

Kysymys ruotsalaisuuden päivästä on ajankohtainen, sitähän vietetään jälleen huomenna tiistaina 6.11. Ensimmäistä ruotsalaisuuden päivää vietettiin 6.11.1908. Vuonna 1906 perustettiin ruotsalainen kansanpuolue ajamaan ruotsinkielisten asiaa. Jo seuraavana vuonna puolue teki päätöksen ryhtyä viettämään erityistä ruotsalaisuuden päivää, jonka tarkoituksena oli vahvistaa ruotsinkielisen kansanosan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ensimmäisinä vuosina ruotsalaisuuden päivän juhlinta kietoutui...2.11.2012 12:40Helsingin kaupunginkirjasto

Oi voi, saattaapi hyvinkin olla, ettei etsimäsi teksti ole mistään teoksesta. Tai ei ainakaan mistään Zolan kaunokirjallisesta teoksesta. Käännös nimittäin voisi viitata tekstinpätkään, joka alkukielellä menee: ”Seulement, la guerre est inévitable. Les âmes tendres qui en rêvent l’abolition, qui réunissent des congrès pour décréter la paix universelle, font simplement là une utpoie généreuse - - [La guerre mais c’est la vie même!] Rien n’existe dans la nature, ne naît, ne grandit, ne se...10.7.2012 19:57Helsingin kaupunginkirjasto

Tarkkaa vastausta mihin Yhdysvaltain sotilasvoimien säädökseen Sinead O'Connor viittaa ei ole välttämättä löydettävissä selkeää vastausta. On hyvin mahdollista, että tässä tapauksessa sanoittaja on ottanut joitain taiteellisia vapauksia. Yhdysvaltain sotilasjoukkoja koskee sotatilanteessa sotalait, joiden mukaan siviiliuhrien määrä tulisi minimoida. Mitään tarkkaa määrää ei kuitenkaan ole käytössä. Jos sotilaskohteessa on siviiliväestöä suhteellisen paljon ja vastaavan tavoitteen...30.6.2012 03:19

Vastaus tähän kysymykseen on tietysti hyvin monipolvinen ja riippuu hyvin paljon kulttuurista ja konfliktista, mutta pää syy löytynee vallankäytöstä: Sota tai konflikti mahdollistaa usein tilanteen, jossa yhdellä osapuolella on absoluuttinen valta toista osapuolta kohtaan. Kun voi tehdä mitä vain ilman että kukaan estää, tulee testosteroni-pöllyssä heiluvan nuoren miehen helposti tehtyä mitä vain. Kun yhtälöön lisää vielä mahdollisen vihan tai toisen osapuolen ihmisarvon väheksymisen, jää...10.5.2012 08:28Helsingin kaupunginkirjasto

Työpajankatu 6 A, 00580 Helsinki2.4.2012 19:47Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (79)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut