Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Käsittelen tässä talvisodan (1939-1940), jatkosodan (1941-1944) ja Lapin sodan (1944-1945) uhreja. Mistään ei löydy tällaista keskiarvotietoja. Talvisodan kuolonuhrien ikäjakauma oli: vuonna 1920 tai sen jälkeen syntyneet 467 vuosina 1910-1919 syntyneet 16 157 vuosina 1900-1919 syntyneet 8 801 vuosina 1890-1899 syntyneet 1 117 vuosina 1881-1889 syntyneet 48 Kovimmat tappiot kokivat vuonna 1916 syntyneet (1 950),...27.6.2016 11:17Helsingin kaupunginkirjasto

Kokonaisuutena mahdollisuudet sellaiseen yhteydenpitoon olivat varmasti vähäiset. Sotavankien kohtelusta määrättiin Haagin maasotaohjesäännön II luvussa (vuodelta 1907) ja Geneven vuoden 1929 yleisessä sotavankisopimuksessa. Näiden sopimusten mukaan sotavangit saivat ottaa vastaan rajoitetun määrän kirjeitä ja postipaketteja sekä lähettää - sensuurin tietysti tarkastamina - lyhyitä...19.4.2016 14:56Helsingin kaupunginkirjasto

On vaikea sanoa sodanajan johtomiehistämme, kuka käski ja ketä. Asioista kai pikemminkin sovittiin pienen piirin kesken, johon virkansa puolesta kuuluivat presidentit Kyösti Kallio 1937 - 1940 Risto Ryti 1940 - 1944 Gustaf Mannerheim 1944 - 1946 pääministerit Risto Ryti 1.12.1939 - 27.3.1940 ja 27.3.1940 - 3.1.1941 Jukka Rangell 3.1.1941 - 5.3.1943 Edwin Linkomies 5.3.1943 - 8.8.1944 Antti Hackzell 8.8.1944 - 21.9.1944 Urho Castré...10.3.2016 19:40Helsingin kaupunginkirjasto

Ensimmäisenä johdatuksena varmaankin kannattaa lukea kirja Isänmaan portinvartijat : suomen rajojen vartiointi 1918-1994 / Matti Kosonen, Juha Pohjonen. - Otava, 1994 http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=t&searcharg=is%C3%A4nmaan+portinvartijat&searchscope=9&SORT=D&extended=0&SUBMIT=HAE&searchlimits=&searchorigarg=dis%7Bu00E4%7Dnmaan+portinvartijat Kirja kattaa myös merivartioinnin, mutta merivartiostojen...3.3.2016 19:02Helsingin kaupunginkirjasto

Sotilaspojat olivat jatkosodan aikana toiminut alaikäisistä (asevelvollisuusikää nuoremmista) pojista koottu "apuarmeija", joka perustui suojeluskuntatoiminnan pohjalle. Vuonna 1943 sotilaspoikia arvioidaan olleen 60 000 - 70 000. Pojat osallistuivat erityisesti ilmavalvontaan ja väestönsuojeluun sekä toimivat lähetteinä. Suojeluskuntapoikia kaatui talvisodassa noin 30 ja sotilaspoikia jatkosodassa noin 70 henkeä. Tietoa...2.2.2016 10:04Helsingin kaupunginkirjasto

Rautateillä oli sotavuosien liikenteessä ja kuljetuksissa korostettu asema. Nestemäisen polttoaineen säännöstely, joka aloitettiin jo 4.9.1939, rajoitti suuresti vaihtoehtoista autoliikennettä. Myös rautateille tuli pula (tuonti)hiilestä, mutta se voitiin vaivattomimmin korvata kotimaisella polttoaineella, puulla. Rautateiden merkitystä osoittaa esim. sellainen seikka, että talvisodan ensimmäisten viikkojen aikana p...13.1.2016 11:23Helsingin kaupunginkirjasto

Sivuston www.sodanjäljet.fi mukaan ylivoimaisesti yleisimmät kaatuneille merkityt ammatit ovat työmies ja maanviljelijä. Tiedot perustuvat Kansallisarkiston tietokantaan Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneistä. 12.10.2015 14:19Helsingin kaupunginkirjasto

Joitakin kirjallisuusviitteitä Korpi, Kalle Saksan Norjan-armeijan operaatiot Pohjois-Suomen rintamalla 1941 [S. 253-273 teoksessa: Jatkosodan pikkujättiläinen. - WSOY, 2005] Junila, Marianne Rinta rinnan - suomalaiset siviilit ja saksalaiset joukot Pohjois-Suomessa [S. 673-696 teoksessa: Jatkosodan pikkujättiläinen. - WSOY, 2005] Korpi, Kalle Tavoitteena Muurmanni : Saksan Norjan-armeija ja Pohjois-Suomen rintamasuunta joulukuusta 1940 joulukuuhun 1941...18.6.2015 11:46Helsingin kaupunginkirjasto

Jatkosodan maarintamilla vallitsi kevään 1942 ja kesän 1944 välillä suhteellisen rauhallinen tilanne, asemasota. Vanhempia ikäluokkia saatettiin tuona aikana kotiuttaa kotirintaman ankaran työvoimapulan helpottamiseksi. Tarpeelliseksi toisaalta katsottiin, että rintamavastuuseen jääneille oli järjestettävä viihdytystä ja valistustoimintaa. Karjalan armeijaa varten perustettiin oma radioasema 1.9.1941, ...26.3.2015 14:40Helsingin kaupunginkirjasto

Koromyslovan (ven. Коромыслова) suomenkielinen nimi on Korentala. Koromyslova sijaitsee luoteeseen Oštan (ven. Ошта) kylästä Vologdan alueen Vytegran piirissä Venäjällä, koordinaateissa 60.866699,35.533298. 23.3.2015 17:30Helsingin kaupunginkirjasto

Talvisodan alkaessa rakennettiin sirpalesuojattuja kaivantoja puistoihin ja pihoille sekä otettiin vesijohtotunneleita suojatiloiksi. Kalliosuojien rakentaminen aloitettiin vuonna 1940 ja jatkosodan aikana niitä valmistui 12. Teoksessa Knuuttila, Jukka: Helsingin väestönsuojelu : väestönsuojelun taustaa, toimintaa ja tapahtumia 1927-1989 (Helsingin kaupunki, 1990) luetellaan seuraavat sodan aikana rakennetut yleiset ja yhteiset suojat: Suojan nimi ...23.1.2015 12:55Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen Saksasta ostamista 59:stä rynnäkkötykistä kaikkiaan 29 ehti kesän 1944 ratkaisutaisteluihin. Näillä Sturmgeschütz III Ausführung G -vaunuilla tuhottiin 87 vihollispanssaria. "Sturmien" varustukseen kuului tuhovoimainen pitkäputkinen 75 mm:n kanuuna (7.5cm StuK 40 L/48). Lähdelinkkien mukaan Sturmien yleisin ammus Suomessa oli 7.5cm Panzergranate 39 (PzGr 39). Sen läpäisykyky oli 90° iskukulmassa 100 metrin et...11.1.2015 21:40Helsingin kaupunginkirjasto

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan sotien 1939 - 45 veteraaneja on elossa noin 27 000, miehiä 19 000 ja naisia 13 000 henkilöä. Sotainvalideja veteraaneista on noin 3 500 henkilöä. Edellisissä luvuissa on siis mukana kaikki ko. vuosina käytyjen sotien veteraanit, nimenomaan talvisodan veteraanien määrästä en löytänyt tietoa. 17.12.2014 11:08Helsingin kaupunginkirjasto

Asia on luonnollisesti askarruttanut suomalaisia aina. Jo ylipäällikkö Mannerheim esitti talvisodan jälkeisessä päiväkäskyssään 14.3.1940 yhden arvion: "...nyt parisataatuhatta vihollistanne lepää hangessa tai tuijottaa särkynein katsein tähtitaivaallemme...". Yksiselitteisiä tietoja on edelleen vaikea saada, vaikka venäläiset arkistot ovatkin auenneet ja mahdollistaneet luotettavimpien arviointien teon. Seraavat tiedot perustuvat Ohto Mannisen artikkeliin "Venäläiset sotavangit ja tappiot"...28.11.2007 13:23Helsingin kaupunginkirjasto

Kuulovartiota oli, ja myös pahvitelttoja. Olivatko ne samassa paikassa ja toimivatko ne yhdessä, on eri juttu. Asiana pitänee erottaa lentokoneiden tulon paljastava kaukokuuntelu, johon oli aistinvaraisen seurannan lisäksi erityinen tekninen kalusto, ja se aistinvarainen kuuntelu, jota tehtiin ääritapauksissa lähes vihollisen nenän alla, tahi alueilla, joilla tämän odotettiin joko hyökkäävän, toteuttavan joukkojen- ja...31.8.2014 11:35Lahja Kotka

Näin yksityiskohtaisia tietoja ei näytä löytyvän. SUOMEN TILASTOLLISEN VUOSIKIRJAN 1946/1947 MUKAAN RAUTATEIDEN PITUUS OLI vuonna 1938 valtion omistamia 5740 km, yksityisiä 256 km, yhteensä 5996 km vuonna 1939 valtion omistamia 5864 km, yksityisiä 256 km, yhteensä 6120 km vuonna 1940 valtion omistamia 4596 km, yksityisiä 250 km, yhteensä 4846 km vuonna 1941 valtion omistamia 5222 km,...25.4.2014 13:48Helsingin kaupunginkirjasto

Etsin tietoa Arkistojen portista, jonka Talvi- ja jatkosota -teemasivulla kerrotaan näin: "Viime sotiin osallistuneista miehistä tehtävän henkilöhistoriallisen tutkimuksen keskeinen lähde on kantakortti, joka sisältää palvelusta koskevat perustiedot kutsunnasta kotiuttamiseen, eläkkeelle jäämiseen tai kaatumiseen saakka." Vaikuttaa siltä, että kantakortin epätäydelliset tiedot todella mutkistavat teht...8.4.2014 13:22Helsingin kaupunginkirjasto

Pikaisella pääkaupunkiseudun kirjastoluetteloon tehtävällä haualla saa selville, että kyllä talvisotaa ja' jatkosotaa käsitteleviä kirjojan on ilmestynyt ennen vuotta 1992 paljon. Rajasin haun suomenkielisiin tietokirjoihin ja tein haun hakusanalla 'talvisota'. Yhteensä hakutuloksia tuli 1014 kappaletta, näistä ennen vuotta 1992 ilmestyneitä oli 356. Tein saman haun hakusanalla 'jatkosota'. Teosten kokonaism...12.3.2014 12:39Helsingin kaupunginkirjasto

Luultavasti ei. Tiedetään, että Etsivä Keskuspoliisi oli kortistoinut punikkiepäillyt mahdollisimman tarkoin ja että tiedot olivat armeijan ja suojeluskuntien käytössä. Voimassa oli ja on edelleen kielto päästää kumouksellisia aineksia upseerin uralle. 25.11.2013 11:44Helsingin kaupunginkirjasto

Asemasotavaihe Karhumäen suunnalla alkoi tammikuussa 1942 ja jatkui kesäkuuhun 1944. Tuona aikana joukkojen sijoituksia ja myös nimityksiä vaihdettiin moneen otteeseen, eikä tässä yhteydessä ole mahdollista laatia mitään yhteenvetoa. Kartoin havainnoillistettua tietoa aiheesta löytyy teoksista Jatkosodan historia, 4. osa - WSOY, 1993 s. 186-189, myös 144-154 ja Suomen sota 1941-1945, 6. osa. - Kivi, 1956 s...31.10.2013 11:07Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (144)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut