Sotilaspojat olivat jatkosodan aikana toiminut alaikäisistä (asevelvollisuusikää nuoremmista) pojista koottu "apuarmeija", joka perustui suojeluskuntatoiminnan pohjalle. Vuonna 1943 sotilaspoikia arvioidaan olleen 60 000 - 70 000. Pojat osallistuivat erityisesti ilmavalvontaan ja väestönsuojeluun sekä toimivat lähetteinä. Suojeluskuntapoikia kaatui talvisodassa noin 30 ja sotilaspoikia jatkosodassa noin 70 henkeä. Tietoa...2.2.2016 10:04Helsingin kaupunginkirjasto

Sivuston www.sodanjäljet.fi mukaan ylivoimaisesti yleisimmät kaatuneille merkityt ammatit ovat työmies ja maanviljelijä. Tiedot perustuvat Kansallisarkiston tietokantaan Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneistä. 12.10.2015 14:19Helsingin kaupunginkirjasto

Jatkosodan maarintamilla vallitsi kevään 1942 ja kesän 1944 välillä suhteellisen rauhallinen tilanne, asemasota. Vanhempia ikäluokkia saatettiin tuona aikana kotiuttaa kotirintaman ankaran työvoimapulan helpottamiseksi. Tarpeelliseksi toisaalta katsottiin, että rintamavastuuseen jääneille oli järjestettävä viihdytystä ja valistustoimintaa. Karjalan armeijaa varten perustettiin oma radioasema 1.9.1941, ...26.3.2015 14:40Helsingin kaupunginkirjasto

Talvisodan alkaessa rakennettiin sirpalesuojattuja kaivantoja puistoihin ja pihoille sekä otettiin vesijohtotunneleita suojatiloiksi. Kalliosuojien rakentaminen aloitettiin vuonna 1940 ja jatkosodan aikana niitä valmistui 12. Teoksessa Knuuttila, Jukka: Helsingin väestönsuojelu : väestönsuojelun taustaa, toimintaa ja tapahtumia 1927-1989 (Helsingin kaupunki, 1990) luetellaan seuraavat sodan aikana rakennetut yleiset ja yhteiset suojat: Suojan nimi ...23.1.2015 12:55Helsingin kaupunginkirjasto

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan sotien 1939 - 45 veteraaneja on elossa noin 27 000, miehiä 19 000 ja naisia 13 000 henkilöä. Sotainvalideja veteraaneista on noin 3 500 henkilöä. Edellisissä luvuissa on siis mukana kaikki ko. vuosina käytyjen sotien veteraanit, nimenomaan talvisodan veteraanien määrästä en löytänyt tietoa. 17.12.2014 11:08Helsingin kaupunginkirjasto

Kuulovartiota oli, ja myös pahvitelttoja. Olivatko ne samassa paikassa ja toimivatko ne yhdessä, on eri juttu. Asiana pitänee erottaa lentokoneiden tulon paljastava kaukokuuntelu, johon oli aistinvaraisen seurannan lisäksi erityinen tekninen kalusto, ja se aistinvarainen kuuntelu, jota tehtiin ääritapauksissa lähes vihollisen nenän alla, tahi alueilla, joilla tämän odotettiin joko hyökkäävän, toteuttavan joukkojen- ja...31.8.2014 11:35Lahja Kotka

Etsin tietoa Arkistojen portista, jonka Talvi- ja jatkosota -teemasivulla kerrotaan näin: "Viime sotiin osallistuneista miehistä tehtävän henkilöhistoriallisen tutkimuksen keskeinen lähde on kantakortti, joka sisältää palvelusta koskevat perustiedot kutsunnasta kotiuttamiseen, eläkkeelle jäämiseen tai kaatumiseen saakka." Vaikuttaa siltä, että kantakortin epätäydelliset tiedot todella mutkistavat teht...8.4.2014 13:22Helsingin kaupunginkirjasto

Luultavasti ei. Tiedetään, että Etsivä Keskuspoliisi oli kortistoinut punikkiepäillyt mahdollisimman tarkoin ja että tiedot olivat armeijan ja suojeluskuntien käytössä. Voimassa oli ja on edelleen kielto päästää kumouksellisia aineksia upseerin uralle.   25.11.2013 11:44Helsingin kaupunginkirjasto

Paljon tästä aiheesta ei näytä aineistoa löytyvän. Teoksen Jatkosodan historia 6. - WSOY, 1994 sivun 330 mukaan sairasjunia oli hyökkäysvaiheessa kymmenen ja sairasmoottorivaunuja kuusi. Asemasotavaiheen lopulla sairasjunien määrä oli seitsemän, mutta kesäkuussa 1944 taas kymmenen. Samalla sivulla mainitaan edelleen, että sairasjunilla evakuoitiin potilaita 237 800, joista 26 000 kesäkuussa 1944. Lisäksi sairasjunia käytettiin Helsingin sairaaloiden ja siirtoväen evakuointiin keväällä 1944...30.7.2008 03:06Helsingin kaupunginkirjasto