Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Jatkosodan osalta kysymykseen on vastattu täällä aikaisemminkin. Englannin lisäksi sen dominiot Kanada, Australia, Uusi-Seelanti ja Etelä-Afrikka julistivat sodan Suomelle. Neuvostoliitto katkaisi diplomaattisuhteensa Suomeen. Varsinainen sodanjulistus puuttui myös Saksan ja Suomen väliltä Lapin sodan aikana. Talvisota alkoi Neuvostoliiton hyökkäyksellä ilman sodanjulistusta. Myöskään muut valtiot eivät tässä vaiheessa julistaneet sotaa Suomelle. Nevakivi Jukka; Ulkoasiainhallinnon...9.12.2010 15:50Helsingin kaupunginkirjasto

Iso-Britannian tai Yhdysvaltojen lentokoneet eivät osallistuneet Helsingin pommituksiin vuonna 1944. Helsinkiä helmikuussa 1944 pommittaneilla Neuvostoliiton kaukotoimintailmavoimilla oli kyllä käytössään amerikkalaisvalmisteisia lentokoneita.5.11.2012 14:50

Toisen maailmansodan aikana Murmanskin ja silloisen Leningradin välinen Muurmannin rata oli liittoutuneiden tärkeä sotatarvikkeiden kuljetustie Neuvostoliittoon. Jatkosodan aikana vuosina 1941−44 Muurmannin radan eteläinen osa Maaselän (Krivin) ja Lotinanpellon välillä oli suomalaisten joukkojen hallussa. Syksyllä 1941 valmistui kuitenkin Neuvostoliiton rakentama uusi rata Sorokan ja Obozerskajan välille taaten ratayhteyden Neuvostoliiton sisäosista Murmanskiin. Tämä rata erkaantui Muurmannin...10.9.2010 18:42

Marianne Jutila mainitsee kirjassaan Kotirintaman aseveljeyttä : suomalaisten siviiliväestön ja saksalaisen sotaväen rinnakkainelo Pohjois-Suomessa 1941-1944. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2000 (sivu 67) Pohjois-Suomeen kesällä 1941 siirtyneiden saksalaisten sotilasjoukkojen vahvuudeksi noin 80 000 miestä. Myöhemmin heidän määränsä kasvoi: vuonna 1942 154 000, vuonna 1943 190 000 ja vuonna 1944 204 000. Ari Raunio täsmentää teoksessa Jatkosodan historia 4. - WSOY, 1993 (...7.10.2008 22:36Helsingin kaupunginkirjasto

Kun toinen maailmansota syttyi vuonna 1939, diplomaatti nimeltä Georg Achates Gripenberg toimi Suomen erikoislähettiläänä ja täysivaltaisena ministerinä Lontoossa, Isossa-Britanniassa. Diplomaattisuhteet Ison-Britannian ja Suomen välillä katkesivat 1. elokuuta 1941. Sitten Iso-Britannia julisti sodan Suomelle 6. joulukuuta 1941. Diplomaattikuntaan kuuluneet suomalaiset matkustivat Isosta-Britanniasta puolueettomaan Portugaliin tammikuussa 1942. T...8.7.2018 20:24Petri Isoniemi

Kolmosten kirjelmällä tarkoitetaan adressia, jonka 33 julkisuuden henkilöä oli allekirjoittanut ja joka luovutettiin presidentti Rytille 20.8.1943. Allekirjoittajat totesivat, että Suomi oli osallistuessaan suurvaltojen konfliktiin ajautunut vaaralliseen tilanteeseen. Erikoisesti USA-suhteiden huononeminen oli huolen aihe. Koska sodan päämäärä - vuonna 1940 menetettyjen alueiden palautus - oli jo toteutunut, edellyttivät...31.7.2014 11:22Helsingin kaupunginkirjasto

Suomessa oli jatkosodan aikana noin 64000 neuvostoliittolaista sotavankia, joista sotavankileireillä kuoli 18 550. Suomalaisilla oli useita vankileirejä eri puolilla maata. Vangeista noin 14 000 on haudattu yli 70 paikkakunnalle lähinnä sotavankileirien sijoituspaikoille. Lapin sodassa kaatui runsaat 4000 saksalaista. Saksalaiset hautasivat toisen maailmansodan aikana kaatuneet sotilaansa kentälle taistelupaikkojen lähelle. Vuonna 1963 saksalaiset siirsivät Lapin sodassa kaatuneiden...16.2.2007 10:56Helsingin kaupunginkirjasto

Kysyimme asiaa Kansallisarkistosta, saimme seuranlaisen vastauksen: Kyseiset tiedot löytyvät Talvi- ja Jatkosotien historia-kirjasarjoista.16.4.2010 15:13

Markku Ruotsila mainitsee tutkimuksessaan Churchill ja Suomi : Winston Churchillin Suomea koskeva ajattelu ja toiminta 1900-1955. - Otava, 2002 että ainoa hyökkäävä toimi, minkä Iso-Britannia teki Suomea vastaan jatkosodan aikana oli Petsamon alueen pommitus. Opetusministeri Uuno Hannula esitteli tämän hyökkäyksen vaikutuksia eduskunnassa 3.9.1943: "Koko brittiläinen imperiumi on julistanut meille sodan ja ainoaksi sotatoimeksi on jäänyt se, että englantilaiset sodan julistuksen...18.1.2010 18:30Helsingin kaupunginkirjasto

Vastaukset (9)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi: