Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Totta on. Phil Spector (s. 1940) ampui kotonaan näyttelijä Lena Clarksonin (s.1962) vuonna 2003. Ensimmäinen oikeudenkäynti raukesi valamiehistön yksimielisyyden puutteeseen. Uusi oikeudenkäynti pidettiin vuonna 2009, jolloin Spector tuomittiin toisen asteen murhasta vähintään 19 vuoden elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Hän voi päästä ehdonalaiseen koeajalle vasta siis 88 vuotiaana...6.3.2013 11:40Helsingin kaupunginkirjasto

Rikoslain mukaan voi, ainakin seuraavista rikoksista Hyökkäysrikos (Rikoslain 11 luvun 4a §) Joukkotuhonta (Rikoslain 11 luvun 1 §) Rikos ihmisyyttä vastaan (Rikoslain 11 luvun 3 §) Törkeä rikos ihmisyyttä vastaan (Rikoslain 11 luvun 4 §) Sotarikos (Rikoslain 11 luvun 5 §) Törkeä sotarikos (Rikoslain 11 luvun 6 §) Törkeä maanpetos (Rikoslain 12 luvun 4 §) Törkeä vakoilu (Rikoslain...25.10.2016 18:12Helsingin kaupunginkirjasto

BBC:n sivuilta löytyy artikkeli, jossa haastatellaan pitkiä rikostuomioita tutkinutta professori Franklin Zimringiä. Artikkelissa hän sanoo, että Yhdysvalloissa käytössä olevilla hyvin pitkillä tuomioilla halutaan osoittaa rikolliselle ja suurelle yleisölle, että tehdyt rikokset ovat poikkeuksellisen vakavia. Niillä osoitetaan myös, että rikokset tehneellä henkilöllä ei ole mahdollisuutta vapautua vankilasta....27.1.2015 19:39Helsingin kaupunginkirjasto

Pelkkä kuolemantuomiopäätöksen odottaminen saattaa itsessään jo kestää vuosia. Sitä odottaessaan epäilty on vangittuna piirikunnan vankilassa. Tuomion langettamisen jälkeen vanki siirretään osavaltion vankilaan odottamaan täytäntöönpanoa. Sen jälkeen tuomitulla on mahdollisuus pitkäänkin kestävään valitusprosessiin. Kuolemantuomio on äärimmäinen rangaistus, joten on...29.8.2014 16:52Helsingin kaupunginkirjasto

Ainakin oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että hiusten tahdonvastainen leikkaaminen olisi tuomittavissa pahoinpitelynä. 9.4.2014 12:33Helsingin kaupunginkirjasto

Ei voi armahtaa ennakolta. Armahdusoikeudesta säädetään perustuslain pykälässä 105: "Armahdus Tasavallan presidentti voi yksittäisessä tapauksessa saatuaan lausunnon korkeimmalta oikeudelta armahtaa tuomioistuimen määräämästä rangaistuksesta tai muusta rikosoikeudellisesta seuraamuksesta joko kokonaan tai osittain. Yleisestä armahduksesta on säädettävä lailla." ...19.11.2013 12:02Helsingin kaupunginkirjasto

Vastaus kysymykseesi löytyy Juhani Suomen kirjasta ”Epävarmuuden vuodet : Mauno Koiviston aika 1984-1986” (julk. Otava 2006). Suomi kertoo valtiovierailusta, jonka Koivisto teki Neuvostoliiton silloisen johtajan Tšernenkon luo keväällä 1984. Suomi kirjoittaa: Kolme kuukautta aiemmin kaksi abiturienttia oli kunnostautunut Leningradissa hyppelemällä ilkosillaan hotelli Pribaltiskajan uima-altaaseen. Heidät oli tuomittu ”huliganismista” vuodeksi työleirille, ja he olivat siitä lähtien...14.3.2011 18:01Helsingin kaupunginkirjasto

Kyllä noituusepäilyt ovat meikäläisittäin olleet yleisempiä. Noituus- ja taikuusoikeudenkäyntien määrät alkoivat lisääntyä 1500-luvun puolenvälin jälkeen etenkin Länsi-Suomessa ja Pohjanmaalla. Eniten niitä oli 1670- ja 1680-luvuilla. Monet syytteistä raukesivat, tai johtivat sakko- tai raippatuomioihin, mutta kuolemantuomioitakin jaettiin. Ihmisen muuttamisesta sudeksi kerrotaan jo antiikin tarinoissa. Uskomusperinteessä ihmisen muuttuminen eläimeksi on melko yleinen motiivi. Euroopassa...16.2.2011 22:32Helsingin kaupunginkirjasto

Tämä on sangen visainen kysymys, sillä teema menee rikosoikeuden ytimeen ja edellyttäisi syvällistä selvitystä rikoksen peruskäsitteestä ja erilaisista vastuuvapausperusteista. Tässä kuitenkin oikeusoppineen vastaus, josta selviää, että kysymykseen ei ole yhtä oikeaa ja suoraviivaista vastausta vaikkei murhasta selviäkään Raamattuun vetoamalla. "Lähtökohtana on, ettei tunnusmerkistön täyttävän teon tekijän uskonnollinen vakaumus ole laissa säädetty oikeuttamis- tai anteeksiantoperuste....19.10.2010 13:25Helsingin kaupunginkirjasto

Kuvaamassasi tapauksessa A:n saama ensimmäinen tuomio olisi ollut väärä, joten se epäilemättä purettaisiin ja A olisi oikeutettu saamaan valtiolta korvausta syyttömänä istutusta tuomiosta. Wikipedian osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Oikeusvoima löytyvässä artikkelissa käydään tarkemmin läpi perusteita tuomion purkamiseen. Peruste olisi uusi todiste eli ”kuolleen” ilmaantuminen esiin hengissä. On varsin harvinaista, että henkilö tuomitaan henkirikoksesta ilman surmatun ruumiin löytymistä...14.6.2010 17:05

Tämä kysymys kuulostaa epäilyttävästi enemmän mielipidekirjoitukselta kuin todelliselta kysymykseltä. Tällaiset kysymykset saattavat jäädä jatkossa ilman vastausta, mutta koetan nyt kuitenkin vastata esitettyihin kysymyksiin. Esitutkintalain mukaan poliisin ”on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty”. Esitutkinnassa voi siis hyvin selvitäkin, ettei mitään rikosta ole tapahtunutkaan. Tällöin tutkinta voidaan 43 §:n...30.5.2010 17:43

Kysyimme asiaa lakimieheltä ja saimme seuraavan vastauksen: "Rikosasiassa tuomioistuin ottaa viran puolesta huomioon kaikki rangaistuksen määräämiseen (eli rangaistuksen lajin valintaan ja mittaamiseen) vaikuttavat seikat. Toki syytetty voi itsekin tuoda tuomioistuimen tietoon sellaisia seikkoja, jotka voivat vaikuttaa rangaistuksen määräämiseen. Yksi rangaistuksen määrämisessä huomioon otettava seikka on rangaistuskäytännön yhtenäisyys (rikoslain 6 luvun 3 §), jonka suhteen on huomattava...1.1.2010 13:18Helsingin kaupunginkirjasto

iGS ei ota tapaukseen kantaa, mutta sanottakoon, että monet ovat kokeneet korkeimman oikeuden päätöksen epäoikeudenmukaiseksi ja suorastaan järjettömäksi. Aiheesta on keskusteltu lukuisilla keskustelupalstoilla netissä: http://www.ksml.fi/mielipide/keskustelupalsta/posts/list/4623.htm http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/73625-pesapallomailalla-pahoinpitely-%E2%80%9Dei-torkeaa%E2%80%9D http://www.kaleva.fi/plus/keskustelu1_1755107_1_25_1_25_page0.htm Pahoinpitely ja törkeä pahoinpitely...10.10.2009 13:10Helsingin kaupunginkirjasto

Laki on varmasti sama käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa, mutta niiden laintulkinnat saattavat erota. Loppujen lopuksi tuomioistuimen tehtävä on tulkita, mitä mikäkin lain säädös todella merkitsee. Käräjäoikeuden tuomareilla ja lautamiehillä tulkinta saattaa olla välillä toisenlainen kuin hovioikeuden tai korkeimman oikeuden tuomareilla. Vaikka tulkinta olisi samansuuntainen, saattavat rangaistusasteet olla hiukan erilaiset. Lakiteksti on yritetty saada mahdollisimman yksiselitteiseksi, mutta...14.2.2009 11:39Helsingin kaupunginkirjasto

Vahingonkorvaukset noin pitkästä syyttömänä lusimisesta puidaan tapauskohtaisesti joko oikeudessa tai asiasta sovitaan. Lyhyemmistä, parin kolmen päivän aiheettomasta vapaudenmenetyksestä maksetaan yleensä koppikorvausta n.100€ / vuorokausi. http://yle.fi/poliisitv/raportit.php?sivu=raportti_syyton http://www.fredman-mansson.fi/korvaus.htm HS Valtiokonttori maksaa vuosittain vahingonkorvauksia noin 400:lle syyttömänä vapautensa menettäneelle. Rahaa korvauksiin kuluu vuosittain lähes miljoona...20.1.2009 11:03Helsingin kaupunginkirjasto

Tätä on kysytty ja ihmetelty aiemminkkin. Alla vastaus arkistostamme: Tuomioiden taustalla vaikuttaa erilaisia oikeuskäytäntöjä ja kunkin maan oikeuskulttuuri pitkälti määrittelee, minkälaisia tuomioita annetaan. Suomessa sovellettiin rikoslakia ankarasti aina 1970-luvulle asti, ja vankilat täyttyivät pikkurikollisista, jotka nykyään selviävät sakoilla, ehdollisella tai yhdyskuntapalvelulla. Ankarat rangaistukset pitivät vankiluvut suurina. Suomessa oli 1960-luvun puolivälissä yli 7 000 vankia...19.9.2008 10:21Helsingin kaupunginkirjasto

Enimmäisrangaistus raiskauksesta on kuusi vuotta vankeutta. Jos syytettä ei raiskauksesta ole nostettu kymmeneen vuoteen, syyteoikeus vanhentuu. Raiskauksesta ei saa tuomita rangaistusta, mikäli tekopäivästä on kulunut yli kaksikymmentä vuotta. Törkeän raiskauksen syyteoikeus vanhentuu kahdessakymmenessä vuodessa. Tästä rikoksesta rangaistuksen tuomitsemisen estävä vanhentuminen on kolmekymmentä vuotta. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön syyteoikeus vanhentuu aikaisintaan, kun...2.7.2008 17:42Helsingin kaupunginkirjasto

Tuomioiden taustalla vaikuttaa erilaisia oikeuskäytäntöjä ja kunkin maan oikeuskulttuuri pitkälti määrittelee, minkälaisia tuomioita annetaan. Suomessa sovellettiin rikoslakia ankarasti aina 1970-luvulle asti, ja vankilat täyttyivät pikkurikollisista, jotka nykyään selviävät sakoilla, ehdollisella tai yhdyskuntapalvelulla. Ankarat rangaistukset pitivät vankiluvut suurina. Suomessa oli 1960-luvun puolivälissä yli 7 000 vankia, mikä oli asukasta kohti laskettuna eniten koko Länsi-Euroopassa....15.6.2008 23:03Helsingin kaupunginkirjasto

Rikosseuraamusvirastosta kerrottiin, että vankeusrangaistukset kuuluvat tietosuojan piiriin. Vain henkilöllä itsellään on oikeus häntä koskeviin tietoihin. Lähtökohtaisesti lähiomaiset eivät saa näitä tietoja. Jos kyseessä on kuitenkin jonkinlainen juridinen ongelma niin Rikosseuraamusviraston oikeudellinen yksikkö on se instanssi, jonka puoleen tulee kääntyä. Rikosseuraamusvirasto http://www.rikosseuraamus.fi/15311.htm24.12.2006 09:59Helsingin kaupunginkirjasto

Vastaukset (19)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi: