Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Kielitoimiston ohjepankki ohjeistaa: "Moniosaisissa nimissä kirjoitetaan isolla vain ensimmäinen sana, elleivät muut osat ole nimiä: Atlantin valtameri, Pikku Huopalahti." Itse tulkitsisin tuon niin, että jos Keskuspuisto yksinään on isolla kirjoitettava paikannimi, niin on se sitä myös yhdessä Espoon kanssa. 7.2.2020 17:41Leo Salminen

Die Präpositionen (1966) Ulla ja Ulrik Neumannin esittämänä voisi olla etsimäsi laulu. Se on katsottavissa ja kuunneltavissa ainakin Youtubessa. 31.10.2019 10:28Helsingin kaupunginkirjasto

Kieliopillinen termi tällaiselle adjektiivimuodolle on "moderatiivijohdos". Iso suomen kielioppi kertoo, että moderatiivijohdokset ilmaisevat kanta-adjektiivinsa tarkoittaman ominaisuuden joltistakin astetta, mutta kuitenkin vähäisempää kuin johdoksen kanta-adjektiivi sellaisenaan ilmaisee. http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=2946.1.2013 23:38Helsingin kaupunginkirjasto

Itse asiassa tuon kirjoittamani pitkän selostuksen muiden kielten oikeinkirjoitusten historiasta voisi tiivistää sanomalla että suomenkielen oikeinkirjoitus on alunperinkin tarkoitettu koko kansaa varten, jos nyt ei ihan kansan käyttöön heti alussa, niin kansanvalistukseen kuitenkin. Englannin oikeinkirjoitus on syntynyt hallitsijoiden käyttöön ja vasta paljon myöhemmin laajentunut kansan käyttöön. Silloin kun suomea alettiin...17.3.2019 17:46Telttu Ella

Elokuvan yhteydessä puhutaan maailmanensi-illasta, jos elokuvaa ei ole aiemmin esitetty missään muussa maassa. Toisaalta taas, yksittäisen maan ensi-ilta ilmaistaan erikseen kirjoitettuna, esimerkiksi: Suomen ensi-ilta, Tanskan ensi-ilta jne. Usein yksinkertaisesti omistusmuotona pidettynä genetiivillä on perusmerkityksensä ohella monia eri käyttötarkoituksia. Kielikellon artikkeli aiheesta avartaa näkemystä sijamuodon tehtävist...28.12.2018 11:16Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen kieliopissa ei ole ehdotonta sääntöä sille, milloin genetiivialkuiset ilmaukset kirjoitetaan yhteen ja milloin erikseen. Joissakin yleiseen käyttöön vakiintuneissa erityisissä ilmauksissa käytetään vain yhdyssanamuotoa (esim. äidinkieli, talonpoika), mutta monissa muissa tapauksissa molemmat muodot ovat oikein. "Genetiivi-ilmauksen yhteydessä joutuu usein miettimään, onko kyseessä yhdyssana vai...29.11.2018 12:30Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen kielen sanakirjan mukaan molemmat muodot ”vainoaja” että ”vainooja” ovat periaatteessa kieliopillisesti oikein. Sanan ”siivooja” rinnakkaismuoto ”siivoaja” ei kuitenkaan ole vakiintunut käytäntöön, vaikka se Ison suomen kieliopin mukaan on hyväksyttävä. Samoin tekijänimet ”holhooja” ja ”nuohooja” ovat vakiintuneet, vaikka –oaja-loppuinen muoto on teoreettisesti...14.5.2013 16:39Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen kielessä yksikön ja monikon 3. persoonassa omistusliite on sama: sairaus, sairaudet > (hänen, heidän) sairautensa. 10.9.2018 12:26Helsingin kaupunginkirjasto

Häät on ns. monikkosana (plurale tantum ’vain monikolliset’ –sanat), jonka yksikkömuotoa hää- käytetään ainoastaan yhdyssanojen alkuosana (hääkakku, häävieraat). 4.9.2018 12:11Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen kielessä monella sanalla on rinnakkaisia versioita taivutusmuodoissa. Se tarkoittaa sitä, että sitä voi taivuttaa kahdella tai jopa useammalla tavalla, ja kaikki ovat oikein. Toisinaan niillä voi olla murre- tai tyyliero. Omenan monikon genetiivillä on neljä vaihtoehtoa: omenien, omenoiden, omenoitten, omenain. Tyylillisesti tuo neljäs on kirjallisin, muuten niillä ei ole eroa. Nykysuomen sanakirja kertoo, minkä taivutuskaavan eli paradigman mukaan sana taipuu. Iso suomen kielioppi....24.5.2007 21:46Helsingin kaupunginkirjasto

Jää-sanan yksikkön partitiivi on jäätä ja monikon partitiivi on jäitä. Voi-sanan yksikön partitiivi on voita ja monikon samoin voita. Voit tarkistaa sanojen taivutusmuodot esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjan sähköisestä versiosta (ks. linkki alla). Sanakirjassa on subsatantiiveista annettu nominatiivi-, genetiivi-, partitiivi- ja illativimuodot. 17.4.2018 18:03Helsingin kaupunginkirjasto

Aiheesta on kysytty palvelussamme aikaisemminkin. Vanhan vastauksen voit lukea alla olevasta linkistä. 9.3.2018 11:07Helsingin kaupunginkirjasto

Mainoksissa suomen kieltä käytetään joskus vähän "luovasti". Toisinaan tuntuu, että esimerkiksi sanojen kirjoitusasuilla leikitään tietoisestikin. Se voi olla eräs keino kiinnittää kuluttajan huomio. Verkkokirjoittelussakin havaitsee kyllä usein kielioppivirheitä ja epätarkkuutta, mutta virkakieli lienee edelleen varsin huoliteltua. Kuten Jukka Korpela toteaa: "Kirjoittamisen sä...23.12.2017 13:58Helsingin kaupunginkirjasto

Esimerkkivirkkeen jälkimmäinen osa "kuinka isoksi apina kasvaa" on muodoltaan nk. kysyvä sivulause. Näin ollen se erotetaan päälauseesta pilkulla. 9.3.2017 13:51Helsingin kaupunginkirjasto

Oikea genetiivimuoto sanasta äiti on äidin. Sanassa on siis astevaihtelu t - d. Joissakin murteissa astevaihtelua ei tapahdu, ja tällöin sanotaan äitin, äitille jne.. 4.11.2016 14:37Helsingin kaupunginkirjasto

Olet oikeilla jäljillä; tarkoitus on helpottaa lausumista ranskan kielessä. 's'' korvaa refleksiivipronominin 'se' vokaalialkuisten verbien edellä. Esimerkiksi 'appeler' yksinään tarkoittaisi 'kutsua'. Kun verbiä käytetään refleksiivisesti, saadaan 's'appeler'(se + appeler), joka kirjaimellisesti on 'kutsua itseään' eli 'olla nimeltään'. Englannin kieleen en...6.6.2016 12:37Helsingin kaupunginkirjasto

HelMet-kirjastojen suosituin suomen kielen oppikirja vasta-alkajille on tällä hetkellä Suomen mestari 1. Moni kielen oppikirja alkaa esittäytymisen opettelulla. Niin myös tämä edellä mainittu. Ja tosiaankin tässäkin tapauksessa ensimmäisen luvun esimerkkilauseet ovat mainitsemaasi vähän kömpelöä tyyliä: "mikä sinun nimi on?" ja "minun nimi on Päivi Koskela." Eihän se...23.2.2016 15:10Helsingin kaupunginkirjasto

Vastaajan tuttava, espanjan kielen opettaja kertoi syyksi seuraavaa: "Kysymysmerkki merkitään myös kysymyksen alkuun, esim. keskelle virkettäkin, jotta lauseen intonaatio saataisiin sopivaksi. Jos lauseessa ei ole kysymyssanaa, vain lauseen nouseva intonaatio kertoo, että on kyse kysymyksestä. Espanjassa kun ei ole muuta partikkelia (esim. -ko/-kö) eikä pakollista sanajärjestystä, joka paljastaisi asian." Ylösalainen kysymysmerkki kysymyslauseen alussa otettiin käyttöön luku- ja...2.3.2012 16:17Helsingin kaupunginkirjasto

Tuta-sana on vanhahtava ja ylätyylinen, taipumaton tai vaillinaisesti taipuva,” kivettymä”. Tuta on konsonanttivartaloinen asu verbistä tuntea. Sitä käytetään vain I infinitiivissä, passiivin indikatiivin preesensissä (tutaan) ja harvemmin II infinitiivin instruktiivissa (tutaakseni). 13.10.2015 13:28Helsingin kaupunginkirjasto

Väärin se on minustakin. Ylipäätään sanomalehdissä näkee nykyään varsin huolimatonta kielenkäyttöä. Ehkä toimituksissa ajatellaan että puhekielisyys vetoaa lukijoihin. Ainakin itse kyllä soisin, että toimittajat käyttäisivät kieliopillisesti moitteetonta kieltä. 13.5.2015 10:58Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (105)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut