Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Sanalla lakka on useita merkityksiä. Yleisemmin tuntemiemme merkitysten lisäksi lakka voi murteissa tarkoittaa riihen (t. muun ulkorakennuksen) seinustalla olevaa yksilappeista katosta, katettua tilaa sekä myös laavua. Murteissa lakka-sanaa on voitu käyttää myös välikaton (t. orsien) ja ulkokaton väliin jäävästä (us. matala, etenkin säilytykseen käytettävä) tilasta, ullakosta. Näiden merkitysten...15.4.2020 15:44Helsingin kaupunginkirjasto

Nykysuomen sanakirjan mukaan verbi vilhua tarkoittaa vilkuilemista tai pälyilyä, varsinkin levottomana arasti, peloissaan tai viekkaasti. Sanaa on käytetty esimerkiksi kansanrunoudessa: ”Vävy väärin katselevi, / vilhuvi vihaisin silmin.” (Kanteletar). Vilhuilla on verbin frekventatiivimuoto ja vilhuva partisiippimuoto. Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan vilhua on osittain ehkä vilkkua-...14.4.2020 16:03Helsingin kaupunginkirjasto

Taipumattomalla sanalla aimo on merkitykset ’kunnon, hyvä, mainio, oiva, kelpo, aika(moinen), iso, runsas’. Sanaa voidaan käyttää monenlaisissa yhteyksissä: Aimo ateria, annos. Aimo askel eteenpäin. Sai aimo selkäsaunan. Aimo on vanha sana, jolla on vastineita itämerensuomalaisissa kielissä (esim. karjalan aimo, vatjan aima). Joidenkin teorioiden mukaan aimo saattaa kuulua samaan yhteyteen...13.11.2019 11:13Helsingin kaupunginkirjasto

Kielentutkija Kaisa Häkkisen mukaan oksennuksen kutsuminen yrjöksi johtunee sanan deskriptiivisestä eli kuvailevasta äänneasusta. 11.11.2019 16:29Helsingin kaupunginkirjasto

Sana ahva (ahava) tunnetaan ennen kaikkea suomen kielen pohjoisissa murteissa. Sana voi tarkoittaa eri esiintymisalueilla kevättuulta tai kylmää, purevaa kevättuulta. Sanaa on käytetty myös merkityksessä ’rusketus’. Sanan tarkempia esiintymisalueita ja sen käyttöä voitte tutkia Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta, johon on linkki alla. 9.10.2019 10:04Helsingin kaupunginkirjasto

Pikkulusikka, kahvilusikka ja teelusikka tarkoittavat kaikki pientä teen, kahvin tai muun juoman hämmentämistä, täytekakun syömistä tms. varten tarkoitettua lusikkaa. Mikään sanoista ei siis ole toistaan "virallisempi". 3.10.2019 11:02Helsingin kaupunginkirjasto

Pahoittelut vastauksen viipymisestä. Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija antoi kysymykseen seuraavanlaisen vastauksen: "Sanan heila alkuperästä ei ole oikein tietoa. Sitä ei ole mukana suomen kielen etymologisissa sanakirjoissa. Heila mainitaan Elias Lönnrotin v. 1874 ilmestyneessä Suomalais-ruotsalaisen sanakirjan 1. osassa, mutta sen merkitys on toinen kuin nykyään: ’lättrörligt, gungande,...17.6.2019 15:45Helsingin kaupunginkirjasto

Tässä linkki palstallamme aiemmin kysyttyyn kysymykseen, josta vastaus selviää: http://www.kysy.fi/kysymys/terve-taasmitahan-se-apostolinkyyti-olijalkapatikkako 24.5.2019 13:11Helsingin kaupunginkirjasto

Uusnatsismista alettiin puhua kansallissosialismin ja sen eri muunnelmien elpyessä uudelleen 1960-luvun jälkeen. Sana natsismi viittaa nimenomaan Hitlerin aikaisen Saksan kansallissosialismiin. Toisen maailmansodan jälkeen kansallissosialistiset järjestöt lakkautettiin suuressa osassa Eurooppaa, ja natsismin suosio oli vähäistä 1960-luvulle asti. Uus-etuliite korostaa sitä, että natsismi on hiipunut jossain vaiheessa ja sittemmin noussut...12.2.2019 18:27Helsingin kaupunginkirjasto

Shirin-nimi tarkoittaa suloista, viehättävää, ihastuttavaa. Se esiintyy niin persian, iranin kuin intian kielessä. Eri kielissä merkitykset voivat vaihdella, mutta intiassa ja persiassa nimellä näyttäisi olevan sama merkitys. Myös saman nimen kirjoitusasut voivat vaihdella: vaihtoehtoisia muotoja ovat esim. Shereen, Shireen. 27.1.2019 15:59Helsingin kaupunginkirjasto

Kuolleisuus sanana määritellään Kielitoimiston sanakirjassa näin: ”kuolemantapausten suhteellinen määrä väestössä t. sen osassa tiettynä ajanjaksona, kuolevuus, mortaliteetti”. Sanat kuolleisuus ja kuolevuus ovat siis läheistä tekoa keskenään. Sama sanakirja kuitenkin antaa kuolevuudelle suluissa täsmennyksen ”tulevaisuudessa” – se siis viittaa vahvemmin kuolleisuuteen tulevassa...15.1.2019 17:42Helsingin kaupunginkirjasto

Sana damastinen tarkoittaa ’damastista tehtyä’. Damasti puolestaan on yksi- tai kaksivärinen kudos, johon kuvio syntyy satiinisidoksen loimi- ja kudevaltaisuuden vaihtelulla. Damasti-sana tulee arabian kielestä ja viittaa Damaskuksen kaupunkiin. 4.12.2018 11:35Helsingin kaupunginkirjasto

No jospa minä siirrän tämän vastattujen puolelle (kun ylläpito ei huomaa), vastaushan on tuolla ylhäällä, väärässä kentässä, joten jäi avoimien puolelle. 8.11.2018 19:06Köpi K

Kakko-sana tavataan murteissa ja se on merkinnyt eri puolella Suomea hyvin eri asioita. Länsi-Suomessa kakko tarkoittaa tavallisesti ohrasta valmistettua leipää (ohrakakko). Joillakin alueilla kakko voi tarkoittaa kerinpuita tai juurakosta tehtyä tukkiponttonin kiertokelan napapuuta. Kakko voi olla myös nuotan perämerkki tai suksisauvan sompa. Kakko-sanaa on joillakin alueilla käytetty...22.10.2018 09:23Helsingin kaupunginkirjasto

Koiju tai koija tarkoittaa murteissa tai merenkulun kielessä majaa, kojua tai makuupaikkaa (aluksessa). Sanaa on käytetty pääasiassa Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Pohjois-Suomessa, lähinnä Tornion seudulla, koiju on voinut merkitä eräänlaista kuomurekeä. Koiju-sanalle tunnetaan Sauvosta myös merkitys koijuuretki eli riiuuretki. Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta voit helposti tarkastella sanojen...6.10.2018 09:32Helsingin kaupunginkirjasto

Kisperi tai kirsperi on tullut ruotsin kirsikkaa merkitsevästä körsbär-sanasta. Kirsperiä on käytetty puhuttaessa kirsikkaviinistä. Kirsperi on ollut myös kotitekoinen olutlaji, josta esimerkiksi Aamulehdessä vuonna 1927 mainitaan, että "se ei liene tehnyt niin hyvin kauppaansa kuin vaarinkalja”. Vaarinkalja oli sekin siis kotitekoinen olut. Suomen murteiden sanakirja mainitsee kisperistä esimerkin H...28.9.2018 12:20Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston sanakirja tai Nykysuomen sanakirja eivät selitä jaati-sanaa. Suomen murteiden sanakirja sen sijaan kertoo, että murteissa jaatille on kaksikin merkitystä. Jaati (jaatihevonen) voi ensinnäkin tarkoittaa oria. Toinen merkitys jaatille on ’myrkky’. 28.9.2018 09:38Helsingin kaupunginkirjasto

Salvos on salvottu hirsirakenne. Vastaava verbi on salvoa eli 'loveta rakennushirsien päät ja liittää ne yhteen nurkaksi; rakentaa tällä tavoin'. Hakupalvelu Finna.fi:sta löydät helposti kuvia erilaisista salvoksista, kirjoittamalla hakulaatikkoon salvos. 26.9.2018 15:18Helsingin kaupunginkirjasto

Tähän olemme vastanneet aiemminkin. Suomen kielessä sanalla ruumis on kaksi merkitystä. 5.9.2018 06:17Helsingin kaupunginkirjasto

Kirjelmä on virallisluonteinen kirje. Esimerkiksi: Liikenne- ja viestintäministeriölle osoitettu kirjelmä. 5.9.2018 13:42Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (219)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut