Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

1920-luvulla alkoholin saatavuutta pyrittiin rajoittamaan valtakunnallisella kieltolailla Suomen ja Yhdysvaltojen ohella ainakin Norjassa, Islannissa ja Venäjällä NORJASSA rajoituksiin ryhdyttiin ensimmäisen maailmansodan sytyttyä 1914 ja perusteena oli maan elintarvikehuollon turvaaminen. Myöhemmässä vaiheessa raittiusaatteiden vaikutus kasvoi. Varsinainen kieltolaki säädettiin vuonna 1916. Sodan päätyttyä loppuvuodesta 1918 kiellon alkuperäinen syy alkoi menettää merkitystään, mutta...30.1.2012 19:09Helsingin kaupunginkirjasto

Elokuva on Det nya landet (suomenkielinen nimi Uusi maa) ja se on vuodelta 2000. Elokuvan on ohjannut Geir Hansteen Jörgensen. Elokuva kertoo somalialaisesta pojasta ja iranilaisesta miehestä, jotka kiertäessään Ruotsia tutustuvat ruotsalaiseen naisen, joka lähtee heidän mukaansa. Alunperin kyseessä oli vuonna 2000 esitetty TV-sarja, josta samana vuonna tehtiin elokuva elokuvateattereihin. Elokuva on voittanut monia kansainvälisiä palkintoja ja Ruotsissa se on ilmestynyt DVD-levynä vuonna 2005...6.3.2008 12:04Helsingin kaupunginkirjasto

Toinen maailmansota (1939-1945) tietysti aiheutti Ruotsinkin kansanhuollolle suuria vaikeuksia ja tuotteita piti säännöstellä ja panna kortille. Bensiinin säännöstely alkoi jo vuoden 1939 puolella ja liikenne kulkikin sodan aikana pääasiallisesti häkäpönttöjen voimalla. Elintarvikkeista joutuivat säännöstelyn piiriin vuonna 1940 esim. seuraavat tuotteet: kahvi ja tee 27.3. lähtien sokeri 10.4. lähtien jauhot ja leipä 3.9. juusto 3.11. vuonna 1941 taas lihatuotteet 1.4. kananmunat 24.9....8.11.2012 23:12Helsingin kaupunginkirjasto

Ruotsin Akatemian sivuilla on Peter Englundin henkilökuva ja sivuilla kerrotaan, että teossarjan kolmas osa odottaa edelleen kirjoittamistaan. http://www.svenskaakademien.se/akademien/de_aderton/peter_englund?UsePrintableVersion=true Kustantajan tai Peter Englundin kotisivuiltakaan en löytänyt mainintaa teossarjan kolmannesta osasta. Tosin sivuja tai blogia ei ole päivitetty. http://www.peterenglund.com/ http://peterenglund.wordpress.com/varfor-blogg/ Atlantis kustantamo: http://www....16.11.2012 17:32Helsingin kaupunginkirjasto

Kuninkaallisen Vasa-(tai suomalaisittain Vaasa-)suvun jatkuminen tai sammuminen on vähän ongelmallinen kysymys mm. siksi, että kuningasperheeseen jäsenillä oli paljon tunnustettuja aviottomia lapsia. Osa näistä on käyttänyt sukunimiä Gyllenhielm ja af Wasaborg. Kaarina Maununtytär oli avioliitossa Eerik XIV:n kanssa, joka oli Ruotsin kuninkaana vuosina 1560-1568. Heille syntyi neljä lasta, joista kaksi vanhinta eli aikuisiksi: 1)Sigrid 15.10.1566-24.4.1633 joka asui äitinsä lailla Suomessa ja...3.3.2010 14:57Helsingin kaupunginkirjasto

Todennäköisesti rahalla maksettiin armeijalle siltä osin, mitä ei itse kyetty toimittamaan. Armeijalla oli kiinteät yhteydet aseseppiin, mitä ratsutiloilla ei aina ollut. Armeija laskutti siitä tiloja kulujensa mukaisesti.9.1.2013 15:49Helsingin kaupunginkirjasto

Hei! Verkosta löytyy melko ylimalkaista tietoa ruotsalaiskirjailija Helene Turstenista (s. 1954). Göteborglaissyntyinen Tursten työskenteli nuorempana hammaslääkärinä, mutta joutui luopumaan ammatistaan reumatismin takia. Kriisi johdatti hänet kirjailijan uralle keski-iässä. Lisätietoa Turstenista: DekkariNetissä: http://www.tornio.fi/index.php?p=TurstenHelene Pirat Förlagetin verkkosivulla: http://www.piratforlaget.se/authorship/helene-tursten/ Haastattelu ruotsiksi (Skriva): http://...10.12.2012 16:27Helsingin kaupunginkirjasto

Pahoittelut vastauksen viivästymisestä! Vuodelta 2008 peräisin olevan tiedon mukaan ilman työhistoriaa eläkkeelle kirjoitetut yksinäiset saivat Suomessa verojen jälkeen keskimäärin ostovoimakorjattuna 660 euroa, mutta Tanskassa 851 euroa ja Ruotsissa 900 euroa. Lähde: http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Alhaisempia+el%C3%A4kkeit%C3%A4/113523605444220.9.2012 15:32Helsingin kaupunginkirjasto

Tage Erlanderin (13.6.1901-21.6.1985) pääministerikausi oli aikanaan poikkeuksellisen pitkä. Hän hoiti tehtävää vuosina 1946-1969, eli 23 vuotta. Muistelmissaan hän mainitsee lyhyesti osin suomalaiset sukujuurensa. Erlanderin isoäiti polveutui suomalaisiin maahanmuuttajiin kuuluneesta Suhoisesta, joka oli 1640-luvulla ostanut pienen maatilan Värmlannin Sunnen pitäjästä. Käydessään Suomessa virallisella vierailulla 60-luvulla, Erlander olikin ilmeisesti hieman vaivautunut erityisesti Juvalla...13.9.2012 19:27Helsingin kaupunginkirjasto

Verrattain uusia teoksia, joissa käsitellään Suurta Pohjan sotaa/Isoavihaa ja jotka ovat lähde- ja kirjallisuusluetteloittensa vuoksi erityisen hyödyllisiä Itärajan vartijat. 4 : 1700-luku / Joachim Mickwitz, Jyrki Paaskoski. - Schildt, 2005. Suuri Pohjansota, iso viha ja suomalaiset / Matti J. Kankaanpää. - Toiset ajat, 2001. Miekka ei laske leikkiä : Suomi suuressa Pohjan sodassa 1700-1714 / Antti Kujala. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2001. Viha : perikato, katkeruus ja kertomus...27.8.2012 13:33Helsingin kaupunginkirjasto

Aika paljon tapahtui näinä vuosisatoina. Ruotsi ja Venäjä taistelivat useaan otteeseen Suomen hallinnasta. Suomen kieli kehittyi ja kristinuskosta tuli valtionuskonto. Linnoja, kaupunkeja ja luostareita rakennettiin ja hallintoa kehitettiin. Tässä lyhennelmä: Suomen keskiaika Ensimmäiset Suomeen liitetyt dokumentit ovat peräisin 1100-luvulta. Keskiajalla Venäjä ja Ruotsi taistelivat Suomen alueesta ja ruotsalaiset tekivät useita ristiretkiä Suomeen Kristinusko saapui Suomeen 1100-luvulla....16.8.2012 18:36Helsingin kaupunginkirjasto

Valitettavasti käytössämme ei ole sellaista lähdeteosta, joissa ruotsinkielisiksi tunnistettavien nimien syntyhistoriaa selitettäisiin. Todennäköisesti ainakin osaan kysymyksessä mainituista nimistä sopii seuraava: Aikaisemmin oppineeseen säätyyn (lähinnä papistoon) nousseet pyrkivät latinalaistamaan nimensä ja lopettivat sen päätteeseen -ius/-us. Myöhemmin - 1700-luvulla - latina alkoi yleisesti syrjäytyä ja nimet ruvettiin kirjoittamaan ilman latinalaista päätettä, esim. Gestrinius > Gestrin...12.8.2012 10:12Helsingin kaupunginkirjasto

Rauhanteon määritelmä on historian saatossa muuttunut siten, että varhaiset rauhansopimukset olivat monasti suullisia ja henkilökohtaisia, perustuen lähinnä hallitsijoiden tai päälliköiden sanaan. Hetken hakemisella sain kokoon seuraavanlaisen listan, jota mahdollisesti Pohjoismaiden varhaishistoriaan enemmän perehtyneet voivat tarvittaessa täydentää. TANSKA Tanskalaisten osalta yksi varhaisimpia dokumentteja on jossain vuosien 878 ja 890 välillä solmittu Alfredin ja Guthrumin välinen...24.7.2012 14:25Helsingin kaupunginkirjasto

Tukholman lähellä Sollentunassa on armeijan ylijäämävarusteiden myymälä osoitteessa Skyttevägen 2. Verkkosivut: http://armygross.se Yhteystiedot ja kartta: http://armygross.se/kontakt.asp?lang=sv Useimmat armeijan ylijäämää myyvät liikkeet tarjoavat vaatteita ja henkilökohtaisia varusteita. Linkkilistalta (http://www.soldf.com/links_webbshopping.html) löytyy Active Life Equipment, joka lupaa kaikkea ruokailuvälineistä kuorma-autoihin. Myymälä sijaitsee eteläisessä Ruotsissa. Osoite:...3.7.2012 10:38Helsingin kaupunginkirjasto

Ruotsalaisten tietosanakirjojen ja ruotsalaisten wikipedia-artikkelien mukaan ensimmäinen kansainvälisten normien mukainen moottoritie Ruotsissa oli 17 kilometrin pituinen tieosuus Malmö - Lund, joka rakennettiin vuosina 1952-1953 kuudentoista kuukauden aikana. Enimmillään töissä oli 450 miestä. Virallisen luokituksen tie sai lääninhallitukselta 29.8.1953. http://sv.wikipedia.org/wiki/Motorv%C3%A4gar_i_Sverige19.6.2012 16:49Helsingin kaupunginkirjasto

Halpaa tuontitavaraa myyviä liikkeitä on myös Saksassa ja Ruotsissa. Suomessa (ja muuallakin Euroopassa) vaikuttavat liiketjut ovat yleensä saksalaisia ja ruotsalaisia, joten ne eivät pistä silmään Saksassa ja Ruotsissa. Molemmissa on kuitenkin lukematon määrä pieniä halpaa tuontitavaraa myyviä liikkeitä. Suomalaiset tomaatit tuotetaan lähinnä kotimaisia markkinoita varten, johtuen mm. siitä että tomaatti tulisi poimia kypsänä ja ei siis kestä pahemmin kuljetusta. Suomalaiseen tomaattiin ja...14.6.2012 18:35

Kaikissa vastaajan ulottuvilla olevissa kirjallisissa lähteissä samoin kuin ruotsalaisessa wikipedia-artikkelissa http://sv.wikipedia.org/wiki/Sveriges_j%C3%A4rnv%C3%A4gshistoria mainitaan vuosi 1856, vuonna 1851 vasta kiisteltiin rakentamisen tarpeellisuudesta yleensä ja rahoitusvaihtoehdoista. Ensimmäinen julkinen matka suoritettiin 5.3.1856. Oscar-veturi lähti kuljettamaan neljää matkustaja- ja kolmea tavaravaunua Örebrosta noin kello 10.50 ja oli Norassa runsaan tunnin kuluttua....5.6.2012 14:32Helsingin kaupunginkirjasto

Kahvin säännöstely toteutettiin Suomessa 28.10.1939. Säännöstely katsottiin ensi vaiheessa tarpeelliseksi nimenomaan sen vuoksi, että kahvin tuonti kulutti niukkoja valuuttavaroja - tämä lienee tärkein syy sille, että kahvin säännöstely jatkui lähes vuosikymmenen vielä sodan jälkeenkin. Ensimmäinen säännöstelyannos oli neljänneskilo/henkilö neljässä viikossa. Tuossa vaiheessa oli vapaassa kaupassa vielä ns. verokahvia, josta oli maksettava veroa 40 mk/kg. Verokahvin myynti loppui 31.5. 1940....20.5.2012 00:44Helsingin kaupunginkirjasto

Kustantamon nettisivu käyttää johdonmukaisesti muotoa Norstedts, näyttää siis siltä että tämä genetiivimuoto on vakiintunut käyttöön. Nimikäytännön muutoksiin on varmaan vaikuttanut myös se seikka, että yhtiön luonne on aikojen kuluessa erilaisten fuusioiden ja yhteistyöhankkeiden vuoksi monesti muuttunut. Alkuperäisin nimi oli P. A. Norstedt...19.5.2012 15:32Helsingin kaupunginkirjasto

Astrid Lindgrenin Vaahteranmäen Eemeli- tarinat sijoittuvat Smoolantiin ( ruots. Småland): http://fi.wikipedia.org/wiki/Vaahteram%C3%A4en_Eemeli ruotsinkieliset sivut: http://sv.wikipedia.org/wiki/Emil_i_L%C3%B6nneberga Elokuvan puu-ukkojen (trägubbar) veistäjän tietoja ei tunnu löytyvän, valitettavasti.21.4.2012 10:37Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (147)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut