Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Mainitsemasi sanat kuuluvat kyllä suomen kielen ikivanhojen perussanojen joukkoon, mutta suurin osa kielemme vanhimpien säilyneiden sanojen joukkoon tunnistetuista sanoista on kaksitavuisia. Oikeastaan monet nykysuomessa yksitavuiset sanat, kuten jää tai suu, ovat alkujaan olleet kaksitavuisia ja muuttuneet yksitavuisiksi konsonantin katoamisen tai vokaaliutumisen takia, toteaa suomen kielen etymologian ja muinaissanaston tuntija Kaisa Häkkinen teoksessaan ...5.4.2019 13:04Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston ohjeen mukaan sana Töölö -> Töölössä. Samalla todetaan, että muoto Töölööseen on ollut suosittu puhekielessä. Pidennetty loppuvokaali on luultavasti ollut ruotsin kielen vaikutusta. Asiasta näkee kuitenkin väännettävän peistä ajoittain varsinkin verkossa. Jotkut tuntuvan kokevan jommankumman version käytön olennaiseksi osaksi paikallisidentiteettiä tai sitten...3.4.2019 16:24Helsingin kaupunginkirjasto

Taidat olla oikeassa siinä, että kyseessä on viaton murjaisu vailla totuuspohjaa. Kieliopillinen sääntö se ainakaan ei voi olla. 1.4.2019 16:50Helsingin kaupunginkirjasto

Englantilainen kemisti sir Humphry Davy pyrki vuonna 1808 ensimmäisten joukossa eristämään oletetun alkuaineen. Hän ehdotti sille nimeä silicum, jonka pohjana oli latinan piikiveä tarkoittava sana silicis. Monet kielet lainasivat sanan suoraan ja vain sopeuttivat sen äänneasun. Eräät kielet kuitenkin muodostivat sanan tekemällä käännöslainan kantasanasta. Näitä olivat muun muassa venäj...25.3.2019 15:19Helsingin kaupunginkirjasto

Vastaus lienee yksinkertaisesti se, että suomea alettiin laajasti käyttää uskonnollisen kirjallisuuden lisäksi verraten myöhään, 1800-luvun myötä. Samanaikaisesti alkoi tai ainakin syveni myös kielen akateeminen tutkimus. Ei ollut mitään syytä kirjoittaa eri tavalla kuin lausutaan. Mahdollisissa kiistatilanteissa jokin oppineiden elin on sitten antanut ohjeita. 15.3.2019 17:32Eero Tuominen

Viisasten kivi on alkemistien opeissa esiintyvä myyttinen aine. Ajatus on peräisin jo antiikin Kreikasta, mutta eri aikoina viisasten kiven on ajateltu pystyvän muuttamaan muita metalleja kullaksi, nuorentamaan ihmisiä ja jopa antamaan näille ikuisen elämän. Myöhäiskeskiajalta lähtien viisasten kivi on siis ollut rikkauden, terveyden ja kuolemattomuuden symboli. Oletettavasti tämä ajatus on ilmauksen pohjalla: viisasten kiven löyt...7.3.2019 13:14Helsingin kaupunginkirjasto

Kun sanajonon ensimmäinen sana on n-loppuisessa genetiivimuodossa ja kokonaisuudella on on erikoistunut, termimäinen merkitys, kyseessä on yleensä yhdyssana. Joten tässä tapauksessa puunnostin on oikea muoto. 16.2.2019 09:31Helsingin kaupunginkirjasto

Pahoittelut vastauksen viipymisestä. Sanaa sininen on joskus arveltu venäläiseksi lainaksi, koska venäjässä on hyvin samantapainen tämän värin nimitys (sinij). Sanalla on kuitenkin vastineensa kaikissa suomen lähisukukielissä (esim. viron ja karjalan sinine, vatjan sinin), minkä perusteella sana voisi olla mahdollisesti jopa paljon vanhempi arjalainen laina, kenties jostakin iranilaiskielestä peräisin. Muodoltaan ja...7.2.2019 20:04Helsingin kaupunginkirjasto

Vanhan kirjasuomen sanakirja mainitsee sanan ankkuri, joka merkitsee vanhaa viinamittaa. Ankkurin vetoisuus on noin 40 litraa. Suomessa sanaa on tavattu 1700-luvun alusta ainakin noin vuoteen 1810. 4.2.2019 09:20Helsingin kaupunginkirjasto

Aiheesta on kysytty palvelussamme ennekin. Vanhat vastaukset löytyvät alla olevista linkeistä. Ennen veroja suoritettiin myös maltaina (ohran tai rukiin jyvinä), jotka olivat siis rahanarvoista tavaraa. 30.1.2019 10:00Helsingin kaupunginkirjasto

Monilla tieteenaloilla termistö on peräisin vieraista kielistä, usein kreikasta ja latinasta. Myös englanninkielisiä termejä on tullut paljon käyttöön, ja niitä käytetään joko sellaisenaan tai suomenkieliseen äänneasuun mukautettuina. Monesti käsitteillä on sekä vierasperäinen että suomenkielinen vastine, mutta runsaasti on myös käsitteitä, joista käytetään suomen...26.1.2019 12:03Helsingin kaupunginkirjasto

Nykysuomen etymologinen sanakirja osaa kertoa sanan slangi alkuperästä seuraavaa: Se on lainaa englannin kielen sanasta slang. Englannissa sanaa on käytetty 1700-luvulta lähtien viittaamassa erityisesti alempisäätyisen rahvaan kieleen. Sanan alkuperä on epäselvä. Suomessa sanaa on käytetty 1930-luvulta lähtien suomalaistetussa asussa slangi, sitä ennen (1920-l.->) suorana englantilaisena sitaattilainana. Ruotsissa sana slang on...11.1.2019 11:32Helsingin kaupunginkirjasto

Hukka tarkoittaa häviötä, tuhoa tai menetystä. Suomen itämurteissa se on ollut myös kiertoilmaus sudelle. Sutta pelättiin ja vihattiin, sillä sen tihutyöt saattoivat merkitä ihmiselle elannon menetystä tai kirjaimellisesti tuhoa. Sudesta käytettiinkin kiertoilmausta, ettei sitä olisi manattu esiin. "Perii"- tai "vieköön"-tyyppisissä ilmauksissa toimitaan päinvastoin, eli paha asia...7.1.2019 09:51Helsingin kaupunginkirjasto

No jospa minä siirrän tämän vastattujen puolelle (kun ylläpito ei huomaa), vastaushan on tuolla ylhäällä, väärässä kentässä, joten jäi avoimien puolelle. 8.11.2018 19:06Köpi K

Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) Parole-tekstikorpuksen aineiston perusteella suomen kielen yleisimmät sanat ovat ja, on, ei, että, oli, se, hän, mutta, ovat ja kuin. Parole-korpus on yhteiseurooppalaisessa Parole-hankkeessa vuosina 1996-1998 koostettu nykysuomen tekstikorpus. 30.8.2018 11:23Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen kielessä ei ole sanoja, jotka alkavat nen-tavulla. 25.10.2018 10:02Helsingin kaupunginkirjasto

Kakko-sana tavataan murteissa ja se on merkinnyt eri puolella Suomea hyvin eri asioita. Länsi-Suomessa kakko tarkoittaa tavallisesti ohrasta valmistettua leipää (ohrakakko). Joillakin alueilla kakko voi tarkoittaa kerinpuita tai juurakosta tehtyä tukkiponttonin kiertokelan napapuuta. Kakko voi olla myös nuotan perämerkki tai suksisauvan sompa. Kakko-sanaa on joillakin alueilla käytetty...22.10.2018 09:23Helsingin kaupunginkirjasto

Koiju tai koija tarkoittaa murteissa tai merenkulun kielessä majaa, kojua tai makuupaikkaa (aluksessa). Sanaa on käytetty pääasiassa Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Pohjois-Suomessa, lähinnä Tornion seudulla, koiju on voinut merkitä eräänlaista kuomurekeä. Koiju-sanalle tunnetaan Sauvosta myös merkitys koijuuretki eli riiuuretki. Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta voit helposti tarkastella sanojen...6.10.2018 09:32Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston ohjeissa kerrotaan, että perussäännön mukaan olevan-, olleen-tyyppisen rakenteen (referatiivisen lauseenvastikkeen) luonnehtiva tai luokittava ilmaus eli predikatiivi on samassa muodossa kuin olisi vastaavassa että-lauseessa. Näin ollen asumaton on tässä tapauksessa oikein. Hän sanoi talon olevan asumaton. Hän sanoi, että talo on asumaton. Genetiivimuoto on periaatteessa mahdollinen, mutta nykyään harvinainen....13.9.2018 15:18Helsingin kaupunginkirjasto

Iltalehden artikkelissa 17.2.2018 - joka lienee uudelleenjulkaistu kysymyksessä mainittuna päivänä - tosiaan opastetaan:"(Huomasitko! Luufinnistä käytetään myös latinankielistä sanaa milium, joka taipuu latinan kieliopin mukaisesti: sanan monikkomuoto on milia, ei miliumit.)" Latinankielisesti toteamus pitää varmasti paikkansa, mutta suomen kieleen lainasanoina tulleita termejä aika tavallisesti käytetä...26.9.2018 14:23Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (822)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut