Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Koiju tai koija tarkoittaa murteissa tai merenkulun kielessä majaa, kojua tai makuupaikkaa (aluksessa). Sanaa on käytetty pääasiassa Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Pohjois-Suomessa, lähinnä Tornion seudulla, koiju on voinut merkitä eräänlaista kuomurekeä. Koiju-sanalle tunnetaan Sauvosta myös merkitys koijuuretki eli riiuuretki. Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta voit helposti tarkastella sanojen...6.10.2018 09:32Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston ohjeissa kerrotaan, että perussäännön mukaan olevan-, olleen-tyyppisen rakenteen (referatiivisen lauseenvastikkeen) luonnehtiva tai luokittava ilmaus eli predikatiivi on samassa muodossa kuin olisi vastaavassa että-lauseessa. Näin ollen asumaton on tässä tapauksessa oikein. Hän sanoi talon olevan asumaton. Hän sanoi, että talo on asumaton. Genetiivimuoto on periaatteessa mahdollinen, mutta nykyään harvinainen....13.9.2018 15:18Helsingin kaupunginkirjasto

Iltalehden artikkelissa 17.2.2018 - joka lienee uudelleenjulkaistu kysymyksessä mainittuna päivänä - tosiaan opastetaan:"(Huomasitko! Luufinnistä käytetään myös latinankielistä sanaa milium, joka taipuu latinan kieliopin mukaisesti: sanan monikkomuoto on milia, ei miliumit.)" Latinankielisesti toteamus pitää varmasti paikkansa, mutta suomen kieleen lainasanoina tulleita termejä aika tavallisesti käytetä...26.9.2018 14:23Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston sanakirja tai Nykysuomen sanakirja eivät selitä jaati-sanaa. Suomen murteiden sanakirja sen sijaan kertoo, että murteissa jaatille on kaksikin merkitystä. Jaati (jaatihevonen) voi ensinnäkin tarkoittaa oria. Toinen merkitys jaatille on ’myrkky’. 28.9.2018 09:38Helsingin kaupunginkirjasto

Salvos on salvottu hirsirakenne. Vastaava verbi on salvoa eli 'loveta rakennushirsien päät ja liittää ne yhteen nurkaksi; rakentaa tällä tavoin'. Hakupalvelu Finna.fi:sta löydät helposti kuvia erilaisista salvoksista, kirjoittamalla hakulaatikkoon salvos. 26.9.2018 15:18Helsingin kaupunginkirjasto

Kannattanee kääntyä Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton puoleen. Liitolla on hakupalvelu, josta voi etsiä kielen mukaan. Alla on linkki hakupalveluun. 26.9.2018 14:22Helsingin kaupunginkirjasto

Oliko kyseessä oppikirja, jossa opetettiin nimenomaan suomen kielen rakenteita ja kielioppia vai lukemisto, jossa oli kaunokirjallisia tekstejä? Kokoelmissamme ei ole kattavasti kaikkia ilmestyneitä oppikirjoja. Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyvät tiedot Suomessa julkaistusta teoksista, mutta sieltä en löytänyt suomen kielen oppikirjaa, joka olisi erityisesti takoitettu kauppaoppilaitoksiin. Fennica-haku: https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI Tässä...8.2.2012 21:06Helsingin kaupunginkirjasto

Varmaa vastausta tähän lienee mahdotonta antaa, niin pitkälle historiaan näiden molempien termien juuret ulottuvat eri kielissä ympäri maailman. Kun asiaa aiemmin kysyttiin Kysy.fi-palvelussa, vastauksessa todettiin: "Ehkä maa on 'isän' siksi, että miehille perinteisesti kuuluivat politiikka, sodankäynti ja muut julkiset asiat, kieli taas 'äidin' siksi, että lastenhoito ja -kasvatus, kuten muutkin kotoiset...21.9.2018 09:39Helsingin kaupunginkirjasto

Kangasalan messukirja on Kangasalan seurakunnassa käytössä ollut Missale Aboense (Turun messukirja, 1488), jonka loppuun on käsin kirjoitettu 11 lisälehteä. Missale Aboense oli ajan tavan mukaan kirjoitettu latinaksi, mutta Kangasalan messukirjan lisälehdille oli kirjoitettu suomenkielinen jumalanpalveluskaava. Messukirjassa on kolme merkintää, jotka osoittavat sen kuuluneen Kangasalan seurakunnalle, ja näiden yhteydessä on vuosiluku...13.9.2018 14:51Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen kielen jännitys- tai rikosromaania merkitsevä sana dekkari on lainaa ruotsin kielestä. Ruotsin sana deckare on lyhennetty arkipäiväinen muoto sanasta detekivroman, rikosromaaniromaani. Ruotsin kielen detektiv puolestaan tulee englannin sanasta detective. 5.9.2018 14:34Helsingin kaupunginkirjasto

Kirjelmä on virallisluonteinen kirje. Esimerkiksi: Liikenne- ja viestintäministeriölle osoitettu kirjelmä. 5.9.2018 13:42Helsingin kaupunginkirjasto

Häät on ns. monikkosana (plurale tantum ’vain monikolliset’ –sanat), jonka yksikkömuotoa hää- käytetään ainoastaan yhdyssanojen alkuosana (hääkakku, häävieraat). 4.9.2018 12:11Helsingin kaupunginkirjasto

Kun tekstissä on puhetta kahdesta eri henkilöstä, heihin viitataan taaksepäin eri pronomineilla: jälkimmäiseen henkilöön viitataan pronominilla tämä ja ensin mainittuun pronominilla hän. Mainitsemassasi esimerkissä tämä-pronominia on siis käytetty aivan oikein. 31.8.2018 09:30Helsingin kaupunginkirjasto

Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) Parole-tekstikorpuksen aineiston perusteella suomen kielen yleisimmät sanat ovat ja, on, ei, että, oli, se, hän, mutta, ovat ja kuin. Parole-korpus on yhteiseurooppalaisessa Parole-hankkeessa vuosina 1996-1998 koostettu nykysuomen tekstikorpus. 30.8.2018 11:23Helsingin kaupunginkirjasto

Aiheesta on kysytty palvelussamme aikaisemminkin. Voit lukea vanhan vastauksen alla olevasta linkistä. 22.8.2018 10:30Helsingin kaupunginkirjasto

Manki on slangisana. Se tarkoittaa mopedia, ns. pienipyöräistä apinamopoa. Sana voidaan kirjoittaa myös muodossa monki. Manki-sanaa on käytetty slangissa myö merkitsemään apinaa (engl. sanasta monkey). 24.8.2018 12:36Helsingin kaupunginkirjasto

Kyseessä on japanilaisen Miharu Inagakin Finrandogo wa neko no kotoba (1981). Teoksen nimi on suomeksi Suomi on kissan kieli, mutta teosta ei valitettavasti ole suomennettu. Myöskään alkukielistä teosta ei näytä löytyvän Suomen kirjastoista. 21.8.2018 10:38Helsingin kaupunginkirjasto

Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan lukki-sana merkitsee hoikka- ja pitkäraajaisia hämähäkkieläimiä. Lukki on lainaa ruotsin murteellisesta sanasta locke, lokk, lukk. Sanan aikaisempaa alkuperää ei kuitenkaan tunneta. Se on saattanut viitata alun perin mytologisiin olentoihin. Suomen kielessä sana on mainittu ensimmäisen kerran 1770-luvulla Daniel Jusleniuksen sanakirjassa. 17.8.2018 14:44Helsingin kaupunginkirjasto

Jyvä-sanalla on sen siementä tai raetta ja hiukkasta tarkoittavan merkityksen lisäksi ehkä vähemmän tunnettu tarkoitus. Jyvä tarkoittaa nimittäin myös käsituliaseen piipun suupuolella oleva mekaanisen tähtäyslaitteen osa. Ottaa saalis jyvälle ’tähtäimeen’. Tästä on tullut kuvaannollinen merkitys päästä jyvälle jostakin asiasta ’oivaltaa, alkaa käsittää, p...11.8.2018 15:39Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston sanakirja (2018) antaa sanalle tiukka kymmenen eri merkitystä, jotka riippuvat käyttöyhteydestä. Merkitysten yhteydessä on havainnollistavat esimerkit. Sanan merkitykset löydät Kielitoimiston sanakirjan verkkoversiosta (ks. linnki alla) kirjoittamalla hakulaatikkoon sanan tiukka. 10.8.2018 14:15Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (805)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut