Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Kun sanajonon ensimmäinen sana on n-loppuisessa genetiivimuodossa ja kokonaisuudella on on erikoistunut, termimäinen merkitys, kyseessä on yleensä yhdyssana. Joten tässä tapauksessa puunnostin on oikea muoto. 16.2.2019 09:31Helsingin kaupunginkirjasto

Pahoittelut vastauksen viipymisestä. Sanaa sininen on joskus arveltu venäläiseksi lainaksi, koska venäjässä on hyvin samantapainen tämän värin nimitys (sinij). Sanalla on kuitenkin vastineensa kaikissa suomen lähisukukielissä (esim. viron ja karjalan sinine, vatjan sinin), minkä perusteella sana voisi olla mahdollisesti jopa paljon vanhempi arjalainen laina, kenties jostakin iranilaiskielestä peräisin. Muodoltaan ja...7.2.2019 20:04Helsingin kaupunginkirjasto

Vanhan kirjasuomen sanakirja mainitsee sanan ankkuri, joka merkitsee vanhaa viinamittaa. Ankkurin vetoisuus on noin 40 litraa. Suomessa sanaa on tavattu 1700-luvun alusta ainakin noin vuoteen 1810. 4.2.2019 09:20Helsingin kaupunginkirjasto

Aiheesta on kysytty palvelussamme ennekin. Vanhat vastaukset löytyvät alla olevista linkeistä. Ennen veroja suoritettiin myös maltaina (ohran tai rukiin jyvinä), jotka olivat siis rahanarvoista tavaraa. 30.1.2019 10:00Helsingin kaupunginkirjasto

Monilla tieteenaloilla termistö on peräisin vieraista kielistä, usein kreikasta ja latinasta. Myös englanninkielisiä termejä on tullut paljon käyttöön, ja niitä käytetään joko sellaisenaan tai suomenkieliseen äänneasuun mukautettuina. Monesti käsitteillä on sekä vierasperäinen että suomenkielinen vastine, mutta runsaasti on myös käsitteitä, joista käytetään suomen...26.1.2019 12:03Helsingin kaupunginkirjasto

Nykysuomen etymologinen sanakirja osaa kertoa sanan slangi alkuperästä seuraavaa: Se on lainaa englannin kielen sanasta slang. Englannissa sanaa on käytetty 1700-luvulta lähtien viittaamassa erityisesti alempisäätyisen rahvaan kieleen. Sanan alkuperä on epäselvä. Suomessa sanaa on käytetty 1930-luvulta lähtien suomalaistetussa asussa slangi, sitä ennen (1920-l.->) suorana englantilaisena sitaattilainana. Ruotsissa sana slang on...11.1.2019 11:32Helsingin kaupunginkirjasto

Hukka tarkoittaa häviötä, tuhoa tai menetystä. Suomen itämurteissa se on ollut myös kiertoilmaus sudelle. Sutta pelättiin ja vihattiin, sillä sen tihutyöt saattoivat merkitä ihmiselle elannon menetystä tai kirjaimellisesti tuhoa. Sudesta käytettiinkin kiertoilmausta, ettei sitä olisi manattu esiin. "Perii"- tai "vieköön"-tyyppisissä ilmauksissa toimitaan päinvastoin, eli paha asia...7.1.2019 09:51Helsingin kaupunginkirjasto

No jospa minä siirrän tämän vastattujen puolelle (kun ylläpito ei huomaa), vastaushan on tuolla ylhäällä, väärässä kentässä, joten jäi avoimien puolelle. 8.11.2018 19:06Köpi K

Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) Parole-tekstikorpuksen aineiston perusteella suomen kielen yleisimmät sanat ovat ja, on, ei, että, oli, se, hän, mutta, ovat ja kuin. Parole-korpus on yhteiseurooppalaisessa Parole-hankkeessa vuosina 1996-1998 koostettu nykysuomen tekstikorpus. 30.8.2018 11:23Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen kielessä ei ole sanoja, jotka alkavat nen-tavulla. 25.10.2018 10:02Helsingin kaupunginkirjasto

Kakko-sana tavataan murteissa ja se on merkinnyt eri puolella Suomea hyvin eri asioita. Länsi-Suomessa kakko tarkoittaa tavallisesti ohrasta valmistettua leipää (ohrakakko). Joillakin alueilla kakko voi tarkoittaa kerinpuita tai juurakosta tehtyä tukkiponttonin kiertokelan napapuuta. Kakko voi olla myös nuotan perämerkki tai suksisauvan sompa. Kakko-sanaa on joillakin alueilla käytetty...22.10.2018 09:23Helsingin kaupunginkirjasto

Koiju tai koija tarkoittaa murteissa tai merenkulun kielessä majaa, kojua tai makuupaikkaa (aluksessa). Sanaa on käytetty pääasiassa Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Pohjois-Suomessa, lähinnä Tornion seudulla, koiju on voinut merkitä eräänlaista kuomurekeä. Koiju-sanalle tunnetaan Sauvosta myös merkitys koijuuretki eli riiuuretki. Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta voit helposti tarkastella sanojen...6.10.2018 09:32Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston ohjeissa kerrotaan, että perussäännön mukaan olevan-, olleen-tyyppisen rakenteen (referatiivisen lauseenvastikkeen) luonnehtiva tai luokittava ilmaus eli predikatiivi on samassa muodossa kuin olisi vastaavassa että-lauseessa. Näin ollen asumaton on tässä tapauksessa oikein. Hän sanoi talon olevan asumaton. Hän sanoi, että talo on asumaton. Genetiivimuoto on periaatteessa mahdollinen, mutta nykyään harvinainen....13.9.2018 15:18Helsingin kaupunginkirjasto

Iltalehden artikkelissa 17.2.2018 - joka lienee uudelleenjulkaistu kysymyksessä mainittuna päivänä - tosiaan opastetaan:"(Huomasitko! Luufinnistä käytetään myös latinankielistä sanaa milium, joka taipuu latinan kieliopin mukaisesti: sanan monikkomuoto on milia, ei miliumit.)" Latinankielisesti toteamus pitää varmasti paikkansa, mutta suomen kieleen lainasanoina tulleita termejä aika tavallisesti käytetä...26.9.2018 14:23Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston sanakirja tai Nykysuomen sanakirja eivät selitä jaati-sanaa. Suomen murteiden sanakirja sen sijaan kertoo, että murteissa jaatille on kaksikin merkitystä. Jaati (jaatihevonen) voi ensinnäkin tarkoittaa oria. Toinen merkitys jaatille on ’myrkky’. 28.9.2018 09:38Helsingin kaupunginkirjasto

Salvos on salvottu hirsirakenne. Vastaava verbi on salvoa eli 'loveta rakennushirsien päät ja liittää ne yhteen nurkaksi; rakentaa tällä tavoin'. Hakupalvelu Finna.fi:sta löydät helposti kuvia erilaisista salvoksista, kirjoittamalla hakulaatikkoon salvos. 26.9.2018 15:18Helsingin kaupunginkirjasto

Kannattanee kääntyä Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton puoleen. Liitolla on hakupalvelu, josta voi etsiä kielen mukaan. Alla on linkki hakupalveluun. 26.9.2018 14:22Helsingin kaupunginkirjasto

Oliko kyseessä oppikirja, jossa opetettiin nimenomaan suomen kielen rakenteita ja kielioppia vai lukemisto, jossa oli kaunokirjallisia tekstejä? Kokoelmissamme ei ole kattavasti kaikkia ilmestyneitä oppikirjoja. Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyvät tiedot Suomessa julkaistusta teoksista, mutta sieltä en löytänyt suomen kielen oppikirjaa, joka olisi erityisesti takoitettu kauppaoppilaitoksiin. Fennica-haku: https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI Tässä...8.2.2012 21:06Helsingin kaupunginkirjasto

Varmaa vastausta tähän lienee mahdotonta antaa, niin pitkälle historiaan näiden molempien termien juuret ulottuvat eri kielissä ympäri maailman. Kun asiaa aiemmin kysyttiin Kysy.fi-palvelussa, vastauksessa todettiin: "Ehkä maa on 'isän' siksi, että miehille perinteisesti kuuluivat politiikka, sodankäynti ja muut julkiset asiat, kieli taas 'äidin' siksi, että lastenhoito ja -kasvatus, kuten muutkin kotoiset...21.9.2018 09:39Helsingin kaupunginkirjasto

Kangasalan messukirja on Kangasalan seurakunnassa käytössä ollut Missale Aboense (Turun messukirja, 1488), jonka loppuun on käsin kirjoitettu 11 lisälehteä. Missale Aboense oli ajan tavan mukaan kirjoitettu latinaksi, mutta Kangasalan messukirjan lisälehdille oli kirjoitettu suomenkielinen jumalanpalveluskaava. Messukirjassa on kolme merkintää, jotka osoittavat sen kuuluneen Kangasalan seurakunnalle, ja näiden yhteydessä on vuosiluku...13.9.2018 14:51Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (816)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut