Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Viinatrokari on henkilö joka trokaa viinaa eli harjoittaa salakauppaa viinalla, myy ja välittää laittomasti viinaa. 29.4.2020 12:53Helsingin kaupunginkirjasto

Se, että jotkut hevosten vetämät menopelit monikossa, ei liity siihen, että niitä vetävät juuri hevoset. Härätkin vetävät vankkureita, rattaita ja vaunuja. Ja toisaalta hevonenkin voi vetää rekeä, ajopeliä, auraa (hevosaura) tai haravaa (hevosharava) tai lanaa (hevoslana). Yksiköllisyys tai monikollisuus ei siis riipu siitä, mikä eläin ajopeliä vetää. Usein monikollisuus tuntuu...23.4.2020 16:57Helsingin kaupunginkirjasto

Rusko tarkoittaa taivaanrannan punaista hohdetta auringon noustessa tai laskiessa tai muuta punertavaa valon kajoa. Sanaa voidaan käyttää myös kuvainnollisesti. Rusko tarkoittaa myös ruskeaa hevosta. Rusko-sana on samaa kantaa kuin ruskea, jolla on vastine kaikissa muissa itämerensuomalaisissa kielissä paitsi liivin kielessä (esim. karjalan ruskie, viron ruske). Sukukielten vastineet merkitsevät ensisijaisesti punaruskeaa. Tämä...20.4.2020 13:08Helsingin kaupunginkirjasto

Sanalla lakka on useita merkityksiä. Yleisemmin tuntemiemme merkitysten lisäksi lakka voi murteissa tarkoittaa riihen (t. muun ulkorakennuksen) seinustalla olevaa yksilappeista katosta, katettua tilaa sekä myös laavua. Murteissa lakka-sanaa on voitu käyttää myös välikaton (t. orsien) ja ulkokaton väliin jäävästä (us. matala, etenkin säilytykseen käytettävä) tilasta, ullakosta. Näiden merkitysten...15.4.2020 15:44Helsingin kaupunginkirjasto

Nykysuomen sanakirjan mukaan verbi vilhua tarkoittaa vilkuilemista tai pälyilyä, varsinkin levottomana arasti, peloissaan tai viekkaasti. Sanaa on käytetty esimerkiksi kansanrunoudessa: ”Vävy väärin katselevi, / vilhuvi vihaisin silmin.” (Kanteletar). Vilhuilla on verbin frekventatiivimuoto ja vilhuva partisiippimuoto. Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan vilhua on osittain ehkä vilkkua-...14.4.2020 16:03Helsingin kaupunginkirjasto

Onki-sanalla on etymologisia vastineita itämerensuomalaisissa kielissä ja saamessa (esim. karjalan onki, viron õng ja saamen vuogga). Myös marin kielen ongo merkitsee koukkua, silmukkaa tai rengasta. Sana on mahdollisesti hyvin vanha indoeurooppalainen laina. Useissa indoeurooppalaisissa kielissä on samantapaisia sanoja: muinaisyläsaksan ango (koukku), latinan uncus (koukku) ja liettuan ánka (silmukka). Suomen kielessä onki sana on tunnettu jo...8.4.2020 15:43Helsingin kaupunginkirjasto

Sanalla maho on vastine inkeroisten, karjalan, vepsän ja vatjan kielissä, siis joissakin itämerensuomalaisissa sukulaiskielissämme. Sana merkitsee etenkin lehmästä puhuttaessa lisääntymiskyvytöntä lehmää. Maho-sana on mahdollisesti johdos maha-sanasta. Tässä se viittaisi siis nimenomaan tyhjään mahaan. Suomen kirjakielessä maho-sanaa on käytetty ensimmäisen kerran vuoden 1642 Raamatussa. 8.4.2020 12:51Helsingin kaupunginkirjasto

Kristinuskon käsitteistössä vanha liitto tarkoittaa Jumalan ja Israelin kansan liittoa. Leikkimielisesti vanhaa liittoa käytetään puhuttaessa esimerkiksi ihmisestä, joka noudattaa vanhoja periaatteita, käyttää vanhoja työvälineitä, menetelmiä tms. Voidaan myös puhua vaikkapa vanhan liiton musiikista, joka on siis vanhempaa musiikkia, vanhoja kappaleita. 20.3.2020 15:35Helsingin kaupunginkirjasto

Kysyjä tarkoittanee erisnimeä, koskapa on kirjoittanut sanan isolla alkukirjaimella. Tietosanakirja tuntee kaksi Huovaria: a) Suomenlahden saari Virolahdella lähellä Suomen merirajaa ja b) saari Päijänteessä Padasjoella. Suomalainen paikannimikirja ei näitä kohteita mainitse. Kansanperinteen sanakirja ei sekään sanaa tunne. Parhaiten asia ehkä selviää soittamalla Kielitoimiston nimistönhuollon neuvontapuhelimeen...18.6.2019 16:50V. V. Kandestoeber

Äimäke merkitsee samaa kuin äimä, äimelys, äimäpää, äimiskö tai äimi ja tarkoittaa hölmistynyttä, äimistynyttä, hölmöä. Sana on suomen kielessä ilmeisesti saamelaisperäinen laina. Saamen kielessä eajma on merkinnyt omia teitään kulkevaa poroa. Äimä on tarkoittanut suomen kielessä myös isoa kintaiden tai nahan ompeluun käytettyä neulaa, äim...11.9.2015 13:22Helsingin kaupunginkirjasto

Sisu-sana on johdos sanasta sisä. Sisu merkitsee sisäistä voimaa, luonnetta ja varsinkin äkäistä luonteenlaatua. Johdos esiintyy samassa merkityksessä myös karjalan kielessä, johon se on mahdollisesti lainattu suomen kielestä. Vatjan ja viron kielissä sisu sen sijaan merkitsee yleisesti sisäosaa. Sama merkitys esiintyy muuten myös suomen murteissa ja vanhassa kirjakielessä. Luonnetta merkitsevä sisu on ilmeisesti tä...21.2.2020 13:10Helsingin kaupunginkirjasto

Lorvia-sanalla ei ole vastineita sukulaiskielissämme, ei myöskään muissa kielissä. Kielentutkijat ovat selittäneet lorvia-sanan vartalon alkuperältään deskriptiiviseksi eli kuvailevaksi. Sana lorvi on mainittu ensimmäisen kerran Kristfrid Gananderin sanakirjassa (1786), mutta siitä johdettuja verbejä on alettu käyttää vasta myöhemmin. Elias Lönnrotin sanakirjassa 1947 mainitaan sana lorvitella, mutta...15.2.2020 15:12Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston ohjepankki ohjeistaa: "Moniosaisissa nimissä kirjoitetaan isolla vain ensimmäinen sana, elleivät muut osat ole nimiä: Atlantin valtameri, Pikku Huopalahti." Itse tulkitsisin tuon niin, että jos Keskuspuisto yksinään on isolla kirjoitettava paikannimi, niin on se sitä myös yhdessä Espoon kanssa. 7.2.2020 17:41Leo Salminen

Sattumasta. Espanja on eräs latinan lähisukukielistä, ja latinan ääntämisessähän on paljon yhtäläisyyksiä, mutta myöskin eroja Suomen kieleen. Ihan sattumasta on kuitenkin kyse, ei mistään sukulaisuudesta suomen ja espanjan tai suomen ja latinankaan välillä. 21.1.2020 16:40Telttu Ella

Sirnitsa on harju Jouhtenisen saaressa Höytiäisen järvessä Joensuun-Kontiolahden lähellä. Sen sanotaan saaneen nimensä Sirnitsa-munkistä, joka asui saaressa. Sirnitsa tarkoittaa munkkia/nunnaa, venäläisperäinen nimitys Karjalan kielessä. Sirnihta/sirnihtä ovat eri kirjoitusasuja samalle sanalle. 21.1.2020 15:16Köpi K

Fiksu-sana on lainattu ruotsin kielestä. Sana juontuu alun perin latinan sanasta fixus, joka tarkoittaa lujaa ja kiinteää. Sana on lainautunut ruotsiin ranskan ja saksan kautta jo 1600-luvulla. Samalla se on saanut uusia ja positiivia merkityksiä (mm. nokkela, älykäs, kaunis). Suomen kirjakielessä sana on aluksi esiintynyt muodossa vixi. 17.1.2020 11:43Helsingin kaupunginkirjasto

Kysyimme asiaa Helsingin yliopistosta ja saimme seuraavan vastauksen: "Suomen kielen (ja koko uralilaisen kielikunnan) suhdetta itäisen Aasian kieliin, kuten mongolikieliin ja japanin kieleen, on kyllä tutkittu. 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella oli tutkijoita, jotka uskoivat uralo-altailaiseen hypoteesiin, eli he katsoivat uralilaisten kielten olevan sukua monille Itä-Aasian kielikunnille, esimerkiksi juuri mongolikielille. Sittemmin tämä hypoteesi on...23.12.2019 12:51Helsingin kaupunginkirjasto

Karvanen, Karvinen ja Karvonen muodostavat laajalle levinneet vanhan nimiryhmän, jotka ovat ilmeisesti samaa kantaa. Nimi saattaa perustua sukunimen nimenkantajan ulkonäöstä johtuneisiin lisänimiin kuten karvajalka, karvakieli, karvarinta tai karvatasku. Nimistöntutkijat ovat kuitenkin pohtineet, että koska erityisesti Karvinen on levinnyt tasaisesti moniin vanhoihin asutuskeskuksiin (tavallisen sukunimen tavoin), niin ulkonäkö...4.5.2015 15:03Helsingin kaupunginkirjasto

Asiasta on kysytty palvelussamme ennenkin. H-hetki (alkamishetki, tärkeä, ratkaiseva, kriittinen hetki) on suomennos englannin ilmauksesta H-Hour. Ilmaisu tulee armeijan komentokielestä. Asiaa korostetaan erottamalla sanan etukirjain sanan eteen. H on lyhenne sanasta hour (tunti) ja sitä on ilmeisesti alun perin käytetty vain vahvistamaan ja korostamaan tunnin tai hetken merkitystä. Alla ovat linkit vanhoihin vastauksiin. 10.12.2019 17:56Helsingin kaupunginkirjasto

Aiempi ja vielä aiempi vastaus. 7.12.2019 15:02Köpi K

Sivut

Vastaukset (864)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut