Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Kristinuskon käsitteistössä vanha liitto tarkoittaa Jumalan ja Israelin kansan liittoa. Leikkimielisesti vanhaa liittoa käytetään puhuttaessa esimerkiksi ihmisestä, joka noudattaa vanhoja periaatteita, käyttää vanhoja työvälineitä, menetelmiä tms. Voidaan myös puhua vaikkapa vanhan liiton musiikista, joka on siis vanhempaa musiikkia, vanhoja kappaleita. 20.3.2020 15:35Helsingin kaupunginkirjasto

Kysyjä tarkoittanee erisnimeä, koskapa on kirjoittanut sanan isolla alkukirjaimella. Tietosanakirja tuntee kaksi Huovaria: a) Suomenlahden saari Virolahdella lähellä Suomen merirajaa ja b) saari Päijänteessä Padasjoella. Suomalainen paikannimikirja ei näitä kohteita mainitse. Kansanperinteen sanakirja ei sekään sanaa tunne. Parhaiten asia ehkä selviää soittamalla Kielitoimiston nimistönhuollon neuvontapuhelimeen...18.6.2019 16:50V. V. Kandestoeber

Äimäke merkitsee samaa kuin äimä, äimelys, äimäpää, äimiskö tai äimi ja tarkoittaa hölmistynyttä, äimistynyttä, hölmöä. Sana on suomen kielessä ilmeisesti saamelaisperäinen laina. Saamen kielessä eajma on merkinnyt omia teitään kulkevaa poroa. Äimä on tarkoittanut suomen kielessä myös isoa kintaiden tai nahan ompeluun käytettyä neulaa, äim...11.9.2015 13:22Helsingin kaupunginkirjasto

Sisu-sana on johdos sanasta sisä. Sisu merkitsee sisäistä voimaa, luonnetta ja varsinkin äkäistä luonteenlaatua. Johdos esiintyy samassa merkityksessä myös karjalan kielessä, johon se on mahdollisesti lainattu suomen kielestä. Vatjan ja viron kielissä sisu sen sijaan merkitsee yleisesti sisäosaa. Sama merkitys esiintyy muuten myös suomen murteissa ja vanhassa kirjakielessä. Luonnetta merkitsevä sisu on ilmeisesti tä...21.2.2020 13:10Helsingin kaupunginkirjasto

Lorvia-sanalla ei ole vastineita sukulaiskielissämme, ei myöskään muissa kielissä. Kielentutkijat ovat selittäneet lorvia-sanan vartalon alkuperältään deskriptiiviseksi eli kuvailevaksi. Sana lorvi on mainittu ensimmäisen kerran Kristfrid Gananderin sanakirjassa (1786), mutta siitä johdettuja verbejä on alettu käyttää vasta myöhemmin. Elias Lönnrotin sanakirjassa 1947 mainitaan sana lorvitella, mutta...15.2.2020 15:12Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston ohjepankki ohjeistaa: "Moniosaisissa nimissä kirjoitetaan isolla vain ensimmäinen sana, elleivät muut osat ole nimiä: Atlantin valtameri, Pikku Huopalahti." Itse tulkitsisin tuon niin, että jos Keskuspuisto yksinään on isolla kirjoitettava paikannimi, niin on se sitä myös yhdessä Espoon kanssa. 7.2.2020 17:41Leo Salminen

Sattumasta. Espanja on eräs latinan lähisukukielistä, ja latinan ääntämisessähän on paljon yhtäläisyyksiä, mutta myöskin eroja Suomen kieleen. Ihan sattumasta on kuitenkin kyse, ei mistään sukulaisuudesta suomen ja espanjan tai suomen ja latinankaan välillä. 21.1.2020 16:40Telttu Ella

Sirnitsa on harju Jouhtenisen saaressa Höytiäisen järvessä Joensuun-Kontiolahden lähellä. Sen sanotaan saaneen nimensä Sirnitsa-munkistä, joka asui saaressa. Sirnitsa tarkoittaa munkkia/nunnaa, venäläisperäinen nimitys Karjalan kielessä. Sirnihta/sirnihtä ovat eri kirjoitusasuja samalle sanalle. 21.1.2020 15:16Köpi K

Fiksu-sana on lainattu ruotsin kielestä. Sana juontuu alun perin latinan sanasta fixus, joka tarkoittaa lujaa ja kiinteää. Sana on lainautunut ruotsiin ranskan ja saksan kautta jo 1600-luvulla. Samalla se on saanut uusia ja positiivia merkityksiä (mm. nokkela, älykäs, kaunis). Suomen kirjakielessä sana on aluksi esiintynyt muodossa vixi. 17.1.2020 11:43Helsingin kaupunginkirjasto

Kysyimme asiaa Helsingin yliopistosta ja saimme seuraavan vastauksen: "Suomen kielen (ja koko uralilaisen kielikunnan) suhdetta itäisen Aasian kieliin, kuten mongolikieliin ja japanin kieleen, on kyllä tutkittu. 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella oli tutkijoita, jotka uskoivat uralo-altailaiseen hypoteesiin, eli he katsoivat uralilaisten kielten olevan sukua monille Itä-Aasian kielikunnille, esimerkiksi juuri mongolikielille. Sittemmin tämä hypoteesi on...23.12.2019 12:51Helsingin kaupunginkirjasto

Karvanen, Karvinen ja Karvonen muodostavat laajalle levinneet vanhan nimiryhmän, jotka ovat ilmeisesti samaa kantaa. Nimi saattaa perustua sukunimen nimenkantajan ulkonäöstä johtuneisiin lisänimiin kuten karvajalka, karvakieli, karvarinta tai karvatasku. Nimistöntutkijat ovat kuitenkin pohtineet, että koska erityisesti Karvinen on levinnyt tasaisesti moniin vanhoihin asutuskeskuksiin (tavallisen sukunimen tavoin), niin ulkonäkö...4.5.2015 15:03Helsingin kaupunginkirjasto

Asiasta on kysytty palvelussamme ennenkin. H-hetki (alkamishetki, tärkeä, ratkaiseva, kriittinen hetki) on suomennos englannin ilmauksesta H-Hour. Ilmaisu tulee armeijan komentokielestä. Asiaa korostetaan erottamalla sanan etukirjain sanan eteen. H on lyhenne sanasta hour (tunti) ja sitä on ilmeisesti alun perin käytetty vain vahvistamaan ja korostamaan tunnin tai hetken merkitystä. Alla ovat linkit vanhoihin vastauksiin. 10.12.2019 17:56Helsingin kaupunginkirjasto

Aiempi ja vielä aiempi vastaus. 7.12.2019 15:02Köpi K

Vinkkeli on kulma, mutka. Vinkkelitossuissa on (sivusta katsottaessa) mutka kantapään kohdalla. Eli koko kenkä on oikeastaan vain mutkalla oleva huopaputki, joka on toisesta päästä ummessa. Edit: Niin, sana vinkkeli tulee siis ruotsinkielen sanasta vinkel, kulma. Mutta huopatossu on ruotsiksi filtstövel. 4.12.2019 14:42Köpi K

Rengasvalmistaja ei ole "Nokian" vaan "Nokian Renkaat". Taivutus on siis tyyliin Nokian Renkaiden, Nokian Renkailla, jne. Ja samalla tavalla taipuu Nokian Jalkineet. Syy tähän nimeämistapaan on se, että Nokian kumitehdas, joka siis sijaitsee Nokialla, oli aikanaan osa Nokia-konsernia. Kun tehdas irrotettiin konsernista, uusi yritys joutui sopimaan emä-Nokian kanssa järjestelystä, jolla varmistettiin että kumitehtaan tuotteita,...2.12.2019 14:35Telttu Ella

Kuten tälläkin foorumilla on usein tuotu esille, genetiivialkuisten yhdyssanojen kohdalla sekä yhteen että erilleen kirjoittaminen ovat useimmiten periaatteessa mahdollisia. Myös se mitä edellä on sanottu ilmaisun termimäisyydestä yhteen kirjoittamisen perusteena, pitää tietenkin paikkansa. Tässä nimenomaisessa tapauksessa termimäisyyden yksinomainen korostaminen tuottaa kuitenkin tulokseksi yhdyssanar...29.11.2019 13:39V. V. Kandestoeber

Taipumattomalla sanalla aimo on merkitykset ’kunnon, hyvä, mainio, oiva, kelpo, aika(moinen), iso, runsas’. Sanaa voidaan käyttää monenlaisissa yhteyksissä: Aimo ateria, annos. Aimo askel eteenpäin. Sai aimo selkäsaunan. Aimo on vanha sana, jolla on vastineita itämerensuomalaisissa kielissä (esim. karjalan aimo, vatjan aima). Joidenkin teorioiden mukaan aimo saattaa kuulua samaan yhteyteen...13.11.2019 11:13Helsingin kaupunginkirjasto

Ainakin yksi kilpailu kauneimmasta sanasta on ollut. Mikael Agricolan juhlavuoden ”Sanasista kaunein” kilpailu käynnistyi Turun Kansainvälisillä Kirjamessuilla 5.10.2007. Äänestäminen suoritetiin kupongilla, tekstiviestillä tai juhlavuoden verkkosivuilla. Tuolloin suomen kielen kauneimmaksi sanaksi valittiin ”äiti”. Suosituimmat kymmenen sanaa olivat järjestyksessä äiti (367), rakkaus (271), rakas (152), kiitos (...31.10.2019 12:10Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen murteiden sanakirjan mukaan kuipetti tarkoittaa hyvin ”hyvin laihaa ja pitkää ihmistä”. Muista lähteistä sanalle ei löydy selitystä. Mainitsemasi esimerkin lisäksi sanaa ei myöskään löydy vanhoista digitoiduista lähteistä. 30.10.2019 09:31Helsingin kaupunginkirjasto

Pyysin kysymykseen apua Kotuksesta eli Kotimaisten kielten tutkimuslaitosen kirjastosta ja sieltä vastattiin näin: Yleensä nykyään ajatellaan, että, jos jotain tehdään ”olan takaa”, sitä tehdään ’kaikin voimin’. Tuohon Juhani Ahon Yksin-teoksen kohtaan tällainen tulkinta ei kuitenkaan tietenkään sovi. Luultavasti Aho on käyttänyt sanontaa, joka merkitykseltään on lä...16.10.2019 16:58Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (857)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut