Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Ohutta, notkeaa puun tai pensaan oksaa tai vesaa tarkoittava sana virpi taipuu seuraavasti: virven, virpeä, virpeen, virvet, virpien, virpiä, virpiin. Virpi taipuu siis samoin kuin esimerkiksi sana arpi. Yksikön genetiivii sanasta virpi ei siis ole virveen vaan virven. 17.4.2018 18:49Helsingin kaupunginkirjasto

Jää-sanan yksikkön partitiivi on jäätä ja monikon partitiivi on jäitä. Voi-sanan yksikön partitiivi on voita ja monikon samoin voita. Voit tarkistaa sanojen taivutusmuodot esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjan sähköisestä versiosta (ks. linkki alla). Sanakirjassa on subsatantiiveista annettu nominatiivi-, genetiivi-, partitiivi- ja illativimuodot. 17.4.2018 18:03Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaan mukaan sanaliiton sisältävissä yhdyssanoissa käytetään yhdysmerkkiä. Jos sanaliitto on jälkiosana, tulee tulee välilyönti yhdysmerkin jälkeen. Näin ollen kirjoitetaan esim. kana- pad thai, kala- pad thai. 16.4.2018 14:03Helsingin kaupunginkirjasto

Jos tekstissä mainittu numeroin ilmaistu luku on tarkoitettu luettavaksi taivutusmuotoisena, numeroilmauksen lukutapa merkitään sijapäätteellä. Se on tietenkin syytä merkitä siinä tapauksessa, että on väärinymmärryksen mahdollisuus. Tyylikkäämpää on kuitenkin yleensä muotoilla lause niin, ettei lyhenteellistä numeroilmausta tarvita: Siis vaikkapa mieluummin näin: Odotan huoneen 10 edessä....11.4.2018 12:37Helsingin kaupunginkirjasto

Eittämättä tulee verbistä eittää. Sanan alkuperä on ei. Eittaa on sukua viron sanalle eitama. Eittämättä-sanan merkitys on kieltämättä, kiistämättä, epäilemättä, ehdottomasti, selvästi. Sanan eittämättä vastakohtia ovat muun muassa epätodennäköisesti, tuskin, kyseenalaisesti, ehkä. ...5.4.2018 13:42Helsingin kaupunginkirjasto

Yhdyssanoja muodostettaessa suositaan yksinkertaisuutta. Kysymykseesi on yksityiskohtaisesti vaikea vastata. Siinä kysyjää voivat auttaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotus) kotisivu kotus.fi ja sieltä Kielitoimiston sanakirja ja vuonna 2015 ilmestynyt Laura Tyysterin elektroninen väitöskirja Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan. Melinda-haussa osoitteessa http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&...7.4.2018 13:51Helsingin kaupunginkirjasto

Sanan perusmuoto on rangaista ja se taipuu seuraavasti ( eri muodoissa esiintyy siis g tai k, joten muodot saattavat mennä sekaisin). 1. inf. rangaista akt. ind. prees., yks. 1. rankaisen...27.3.2018 17:22Helsingin kaupunginkirjasto

Kyllä maksaa viulut -sanonnan alkuperä näyttäisi liittyvän soittamiseen. Sakari Virkkusen toimittaman Suomalaisen fraasisanakirjan (1981) mukaan sanonnan taustalla on ranskalainen sanonta joutua maksamaan viulunsoittajalle, kun toiset tanssivat. 29.3.2018 12:27Helsingin kaupunginkirjasto

Ohimennen on suomen kielen sana. Ongelma on siis oikolukuohjelmassa, joka ei aina tunnista sanoja. 22.3.2018 13:01Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen sanojen alkuperä -teoksen mukaan sana kirsi tarkoittaa länsi- ja kaakkoismurteissa: routa, ohut jääriite, jäätynyt kerros maan pinnalla. Samantapaisia sanoja on myös myös muissa kielissä: esimerkiksi venäjän kírza. Suomen murteiden sanakirjasta löytyy runsaasti sanan eri merkityksiä ja siihen liittyviä ilmaisuja: kirsi sanaa on voitu käyttää esimerkiksi vaivoista, joita...20.3.2018 17:19Helsingin kaupunginkirjasto

Aiheesta on kysytty palvelussamme aikaisemminkin. Vanhan vastauksen voit lukea alla olevasta linkistä. 9.3.2018 11:07Helsingin kaupunginkirjasto

Mykiö-sana tulee suomen kieleen todennäköisesti eteläisissä itämurteissä käytetystä sanasta mykevä, joka on merkinnyt kuperaa. Mykiö-sanasta on merkintä ainakin jo vuonna 1874. Karjalan kielessä samaa kantaa oleva mykkyrä tai mykkyri on merkinnyt kuperahkoa, pyöreähköä esinettä. 7.2.2018 10:23Helsingin kaupunginkirjasto

Yhdysverbien käytöstä ei löytynyt käytettävissä olevista lähteistä selkeitä ohjeita. Lähetin kysymyksen Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijalle, joka myös totesi, että yhdysverbien käytöstä on vaikea antaa kovin selkeärajaista ohjetta. Käyttöön vaikuttavat tilanne, tekstilaji ja tyyli. Yhdysverbit vaativat käyttäjältään tyyli- ja tilannetajua ja tä...7.2.2018 09:45Helsingin kaupunginkirjasto

Varsinkin runokielessä ja murteissa käytetty kuun valoa tai kuutamoa tarkoittava sana kuudan taipuu kuudanta, kuutamen, kuutamella, kuutamessa jne.. Sanalla on siis sama taivutustyyppi kuin esimerkiksi sanalla uistin, mutta vartalossa on astevaihtelu. Kuudan-sanan rinnakkaismuto on kuutama. 31.1.2018 09:01Helsingin kaupunginkirjasto

Väestörekisterin Nimipalvelusta käy ilmi, että Anne-nimi yleistyi Suomessa vasta 1940-luvulta lähtien. Sitä ennen sitä ei käytetty juuri lainkaan. Anna sen sijaan ollut Suomessa erittäin yleinen nimi. Tässä siis varmaankin yksi syy siihen, miksi kirjallisuudessa nimi on vaihdettu tutumpaan muotoon. Kuninkaallisten nimiä on tosiaankin aiemmin muutettu suomalaisille tutumpaan muotoon, mutta tästä käytännöst...29.1.2018 19:22Helsingin kaupunginkirjasto

Voit kokeilla yksinkertaisia käännöksiä esim. Google kääntäjän avulla. Linkki alla. Kirjoita haluamasi suomenkielinen lause ensimmäiseen kenttään ja valitse somalin kieli pudotusvalikosta. Jälkimmäisessä kentässä näkyy nyt käännetty lause. Kuulet tekstin äännettynä, kun kopioit tekstin ensimmäiseen kenttään ja painat mikrofonin kuvaa. Somalinkielen sana- ja...25.1.2018 14:22Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen sanojen alkuperä (osa 3; SKS ja Kotus2000) kertoo, että sana torahammas kuuluu luultavasti samaan sanaryhmään kuin töröttää (’sojottaa’) ja torri (’sojottava, esim. puun oksa’). Merkityksen taustalla lienee siis se, että torahampaat sojottavat eri tavalla kuin tavalliset hampaat. 24.1.2018 14:43Helsingin kaupunginkirjasto

Nykyinen suositus on, että uusia suomen kieleen mukautettuja paikannimiä ei enää luoda, vaan käytetään alkukielisiä muotoja. Sellaisia vanhoja nimimuotoja kuin Tukholma, Moskova, Punainenmeri jne. voi edelleen käyttää. http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/paikannimet/ohje/701 20.1.2018 14:54Helsingin kaupunginkirjasto

Rauman Lukon toimistolta kerrottiin, että Sebastian Ylönen ei puhu lainkaan suomea. 19.1.2018 13:28Helsingin kaupunginkirjasto

Aleksein merimieshatussa lukee standard eli suomeksi standardi. Standard oli tsaari Nikolia II:n käytössä olleen huvijahdin nimi. 16.1.2018 18:59

Sivut

Vastaukset (774)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut