Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Luultavasti emme voi sanoa, että nykyisin käyttämämme normaalimuodot 'muuan' ja 'kumppani' olisivat tulleet joskus muotojen 'muudan' ja 'kumppali' tilalle, vaan nämä sanat ovat pikemminkin eläneet rinnakkain. Näyttää esim. siltä, että 'kumppani' esiintyi jo 1500-luvun teksteissä, 'kumppali' vasta 1700-luvulla. Jussila, Raimo Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen...11.10.2017 12:52Helsingin kaupunginkirjasto

Prostituoida tarkoittaa Kielitoimiston sanakirjan mukaan "muuttaa kaupalliseksi, halpahintaiseksi, viihteelliseksi". Prostituutio tarkoittaa ammattimaista haureutta ja juontuu alkujaan latinan prostitutio (tarkoittaa sanamukaisesti näkyviin asettamista tai julkisesti alttiiksi panemista).Suomen kieleen sana on tullut ruotsin kielestä. 10.10.2017 10:49Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan kyrsä huonoksi tai kuivuneeksi leiväksi tai leivänkannikaksi. Suomen murteissa kyrsä-sanalla on lukuisia merkityksiä. Jossain se voi olla hapan, rukiinen reikäleipä, jossain taas muunlainen leipä: jäännöstaikinasta (tms.) leivottu pieni (uunin suulla paistettu) leipä, ohut, nostattamaton pikaleipä tai hiivalla nostatettu, ohra- tms. jauhosta valmistettu leip...29.9.2017 14:06Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston sanakirja määrittelee letkun taipuisaksi putkeksi. Putki on leveyttään pitempi liereä, usein kummastakin päästään avonainen ontto kappale tai muodostuma, mikä pätee tietysti letkuunkin. Olennainen ero putken ja letkun välillä on siis taipuisuus. 14.9.2017 15:09Helsingin kaupunginkirjasto

Eipä taida olla. Kotimaisten kielten keskuksen Kieli-ikkunakolumnissa Helsingin Sanomissa vuodelta 1999 sanotaan, että lukusanat muodostavat usein pareja. Kahdeksan ja yhdeksän olisivat kolumnin mukaan n-loppuisina myös muovanneet viereiset numerot seitsemän ja kymmenen genetiivimuotoon. Artikkelissa ei kuitenkaan selitetä, miksi noilla numeroilla yksikön genetiivi- ja nominatiivimuodot ovat samat, sillä n-kirjaimeen päättyvät...15.9.2017 13:01Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston sanakirjan mukaan nuoresta vallattomasta tytöstä voidaan sanoa, että hän on pyryharakka. 13.9.2017 16:45Helsingin kaupunginkirjasto

Tennari eli tennistossu ja lenkkari eli lenkkitossu eivät ole sama asia. Tennistossu on matala, tavallisesti tasapohjainen ja kankainen nauhakenkä. Lenkkitossu on erityisesti lenkkeilyä varten tehty joustavapohjainen jalkine. 6.9.2017 16:10Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen murteiden sanakirjan mukaan kajertaminen on kaakattamista. Toisin sanoen nykykielessä on kajertamisessa on kyse kovalla äänellä puhumisesta. 5.9.2017 13:22Helsingin kaupunginkirjasto

Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirja mainitsee hiirenloukku-sanalle 22 eri vastinetta suomen murteissa: hiirenfällä, hiirenhäkki, hiirenkilleri, hiirenkillerö, hiirenkräppä, hiirenkräpsä, hiirenlaukaus, hiirenlauta 1, hiirenlautanen 1, hiirenliestin, hiirenlisku, hiirenlitska, hiirenlitsku, hiirenlossa, hiirenloukas 1, hiirenloukka, hiirenloukko, hiirenlutsake, hiirenlutta, hiirenmälli, hiirennakki, hiirenpyydys...25.8.2017 14:37Helsingin kaupunginkirjasto

Slangin verbi feidata, joka tulee englannin sanasta fade, tarkoittaa useita asioita. Ensinnäkin se voi tarkoittaa värien sekoittamista tai sotkemista sekä äänen häivyttämistä tai äänen voimakkuuden laskemista. Nykyisin feidata-verbiä käytettäneen enemmän merkityksessä ’jättää tulematta tapaamiseen, pettää odotukset, suhtautua hällä väliä –tyyliin sovittuihin...25.8.2017 12:23Helsingin kaupunginkirjasto

Keskiviikko on suomen kielessä käännöslaina, joka on tullut saksan (Mittwoch) kautta suomen kieleen. Päivästä on keskiajan latinassa käytetty nimitystä media hebdomas kreikkalaisen esikuvan mukaan. Nimitys on omaksuttu sittemmin myös germaanisiin kieliin ja sitä kautta suomeenkin. Suomen kirjakielessä keskiviikko on esiintynyt Agricolan ajoista alkaen. Muut viikonpäivät ovat tulleet suomeen ruotsin kautta. Maanantai-sanan...22.8.2017 15:11Helsingin kaupunginkirjasto

Kolmannen persoonan aktiivin potentiaalin preesens verbistä haitata on haitannee / ei haitanne. 22.8.2017 13:32Helsingin kaupunginkirjasto

Paalihta on pohjavesialue Kiteenjärven alueella Itä-Suomessa. 17.8.2017 23:32Lahja Kotka

Veli Valpolan Suuren sivistyssanakirjan mukaan sana antikvaarinen tarkoittaa vanhaa, ikänsä vuoksi kiinnostavaa tai arvokasta. Sana tarkoittaa varsinkin kirjoista puhuttaessa myös käytettyä. 10.8.2017 14:20Helsingin kaupunginkirjasto

Luultavasti perusmuoto olisi TILLUS, Elias Lönnrotin sanakirja (osa 2, s. 700) tuntee vastaavan sanan myös muodossa TILLUKAS tai TILLUKKA. Suomen kielen etymologinen sanakirja (osa 4, s. 1214) arvioi nämä sanat TALLUKAS-substantiivin muunnelmiksi. TILLUS merkityksessä 'nilkkasukka' on saman lähteen mukaan ollut luonteenomainen nimenomaan Satakunnan ja joidenkin Etelä-Hämeen alueiden kielenkäytölle. TALLUKAS...18.7.2017 13:59Helsingin kaupunginkirjasto

Piupau on onomatopoeettinen interjektio. Antaa jollekin piupaut = olla välittämättä jostakusta tai jostakin. Käyttämistäni lähteistä en saanut selville sanonnan alkuperää. Lähde: Nykysuomen sanakirja. Osa 4 : O-R / päätoimittaja Matti Sadeniemi. WSOY, 1992 ISBN 951-0-18265-6 nidottu 30.6.2017 15:13Helsingin kaupunginkirjasto

Hämeenlinnan eteläpuolella aikaisemmin sijainneen Vanajan kunnan nimi taipuu sisäpaikallissijoissa: Vanajassa, Vanajasta, Vanajaan. Saalista saadaan Kanta-Hämeessä sijaitsevasta samannimisestä järvestä Vanajasta eli Vanajavedestä ja veneellä liikutaan Vanajalla. Vanaja-nimisiä paikkoja, kyliä ja järviä on muuallakin Suomessa. Taivutuskäytäntö vaihtelee jonkin verran. Paikannimissä on käytöss...29.6.2017 10:55Helsingin kaupunginkirjasto

Vetää jotkuta höplästä merkitsee samaa kuin vetää jotakuta huulesta, nenästä, pettää, puijata. Höplä-sanalla on suomen murteissa useampiakin merkityksiä. Sanonnassa vetää höplästä se merkinnee huulia. Ilmaisu vetää jotakuta nenästä tunnetaan laajalti eri kielissä (ruotsin dra någon vid näsan, saksan einen an der Nase führen, ranskan mener qulequ’en par...26.6.2017 10:26Helsingin kaupunginkirjasto

Sana maailma on kahdesta ikivanhasta substantiivista (maa ja ilma) muodostettu yhdyssana. Vastaavia yhdyssanoja on useissa suomen lähisukukielissä (esim. karjalan moailma, lyydin muailm, viron maailm). Rakenteeltaan sana edustaa ikivanhaa, ykinkertaista yhdyssanatyyppiä, jossa rakenneosat ovat rinnasteisessa suhteessa keskenään. Suomen kirjakielessä sana maailma tavataan Agricolasta ja muista samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen. 21.6.2017 10:37Helsingin kaupunginkirjasto

H. Moilasesta on kysytty palvelussamme ennenkin, eivätkä vastaajamme ole pystyneet selvittämään sanonnan alkuperää. H. Moilasen alkuperä jäänee arvoitukseksi. Aikaisemmat vastaukset löytyvät alla olevista linkeistä. 15.6.2017 17:26Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (743)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut