Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

On totta, että sanonnan voi ajatella kahdella eri tavalla. Yhdellä tavalla voisi ajatella, että alamäkeä on helpompi kulkea kuin ylämäkeen. Mutta tässä sanonnassa näkökulma on kuitenkin toinen. Siinä elämä ajatellaan tienä, jossa on tasaiset vaiheensa, kohokohtansa ja suvantonsa. Ylämäki viittaa siis että asiat ovat hyvin ja elämässä tapahtuu paljon hyviä asioita. Elämän...8.8.2019 15:14Helsingin kaupunginkirjasto

Varsin kattava lista ulkomaisista paikannimistä ja niiden suomenkielisistä vastineista on Kerkko Hakulisen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Pariisista Papukaijaan (Kotimaisten kielten keskus, 2013). Nimet on listattu suomenkielisten nimien eli eksonyymien mukaan ja paikallisten nimien eli endonyymien mukaan. Teos on lainattavissa useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. 9.10.2015 11:52Helsingin kaupunginkirjasto

Karvanen, Karvinen ja Karvonen muodostavat laajalle levinneet vanhan nimiryhmän, jotka ovat ilmeisesti samaa kantaa. Nimi saattaa perustua sukunimen nimenkantajan ulkonäöstä johtuneisiin lisänimiin kuten karvajalka, karvakieli, karvarinta tai karvatasku. Nimistöntutkijat ovat kuitenkin pohtineet, että koska erityisesti Karvinen on levinnyt tasaisesti moniin vanhoihin asutuskeskuksiin (tavallisen sukunimen tavoin), niin ulkonäkö...4.5.2015 15:03Helsingin kaupunginkirjasto

Kysyjä tarkoittanee erisnimeä, koskapa on kirjoittanut sanan isolla alkukirjaimella. Tietosanakirja tuntee kaksi Huovaria: a) Suomenlahden saari Virolahdella lähellä Suomen merirajaa ja b) saari Päijänteessä Padasjoella. Suomalainen paikannimikirja ei näitä kohteita mainitse. Kansanperinteen sanakirja ei sekään sanaa tunne. Parhaiten asia ehkä selviää soittamalla Kielitoimiston nimistönhuollon neuvontapuhelimeen...18.6.2019 16:50V. V. Kandestoeber

Kyllä ole/olkaa ystävällinen kuului entisaikoina ainakin kauppiaskieleen. Näin päättelen siitä, että olen itse lapsena kuullut silloisen K-liikkeen Talouskaupan kauppiaan virkkavan niin asiakkaille ostosta ojentaessaan. Ilmaisut ole/olkaa hyvä, ole/olkaa ystävällinen ja vieläpä tehkää hyvin ovat siis olleet aivan vakavasti otettaviksi tarkoitettuja kohteliaisuussanoja esim. ostosta luovutettaessa....19.6.2019 11:12V. V. Kandestoeber

Häkki on ruotsiksi Bur, lausutaan: byyr 19.6.2019 15:16Lassi Kytömäki

Sana luettomat ei nähdäkseni tarkoita (suomen kielessä) mitään. Olet oikeassa, lukematon on sanana monimerkityksinen – se voi viitata esim. kirjaan, jota ei lueta, henkilöön, joka ei lue, sekä johonkin erittäin runsaslukuiseen. Kielessä monimerkityksisyys on kuitenkin aika tavallista. Hyvin tunnettu esimerkki on suomen kielen sana kuusi, joka voi tarkoittaa lukusanaa (6), puuta (kuusipuu) ja ”sinun kuutasi” (yksikön...19.6.2019 14:56Helsingin kaupunginkirjasto

Pahoittelut vastauksen viipymisestä. Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija antoi kysymykseen seuraavanlaisen vastauksen: "Sanan heila alkuperästä ei ole oikein tietoa. Sitä ei ole mukana suomen kielen etymologisissa sanakirjoissa. Heila mainitaan Elias Lönnrotin v. 1874 ilmestyneessä Suomalais-ruotsalaisen sanakirjan 1. osassa, mutta sen merkitys on toinen kuin nykyään: ’lättrörligt, gungande,...17.6.2019 15:45Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston nimineuvonnasta vastattiin näin: Jos sukunimeen kuuluu virallisesti etuliite, se on osa nimeä ja syytä aina mainita. Näin sukunimi erottuu myös etuliitteettömästä sukunimestä, kuten af Hällström Hällströmistä ja von Bonsdorff Bonsdorffista. Esimerkeistä parempia ovat siis ”Kuultuaan Van den Binckhorstin joutuneen pidätetyksi...” ja ”Van Batenburg oli tällä...31.5.2019 16:04Helsingin kaupunginkirjasto

Sain Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta kysymykseen tällaisen vastauksen: "Koska sanaa ei löydy slangisanakirjoista, se lienee hyvin harvinainen tai uusi. Kysymykseen on vaikea vastata, kun emme tiedä sanan iästä, yleisyydestä, käyttöyhteyksistä tai äännevarianteista. Jokin yhtymäkohta sanalla voisi olla suomenruotsin murteissa esiintyvään verbiin bleka, joka tarkoittaa silmien siristely...31.5.2019 12:39Helsingin kaupunginkirjasto

Säkäkokki on merimiesslangissa epäpätevä 2. kokki joka tekee pääkokin osoittamia tehtäviä. Säkä (tuuri, onni) tulee siitä, että pääsee talousapulaisen pätevyydellä kokin palkoille. 28.5.2019 17:57J. K.

Tässä linkki palstallamme aiemmin kysyttyyn kysymykseen, josta vastaus selviää: http://www.kysy.fi/kysymys/terve-taasmitahan-se-apostolinkyyti-olijalkapatikkako 24.5.2019 13:11Helsingin kaupunginkirjasto

Suvaitsevaisuuden tasku ei kuulosta kauhean idiomaattiselta käännökseltä nykysuomessa. Kuitenkin sana taskulla on perinteisesti kuvattu tekstin tarkoittamaa erillisaluetta (esim. ilmatasku) tai sotilaskielessä saarroksissa olemista, joten kyllä se ymmärrettävä on. Yleisemmin käytetty pesäke kuulostaisi silti tässä yhteydessä luontevammalta. Englannissakin pocketin merkitys tällaisessä kuvaannollisessa...24.5.2019 10:10Helsingin kaupunginkirjasto

Kielikello-lehdessä vuonna 1989 julkaistu Maila Vehmaskosken artikkeli "Äijät ja ämmät, vaarit ja muorit : isovanhempien nimitykset suomen murteissa", joka on luettavissa myös verkossa, luettelee monia nimityksiä isovanhemmille ja erittelee niiden alkuperää eri murrealueilla. "Vanha ’isoäidin’ nimitys itämerensuomalaisissa kielissä on ollut ämmä", Vehmaskoski kirjoittaa. Ruotsin "...20.5.2019 15:26Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen kirjakielen historia -teoksen mukaan yksikön 1. ja 2. persoonan pronominit ovat kirjakielessä 1500-luvulta alkaen esiintyneet myös lyhentyneissä muodoissaan ma/mä, sa/sä, jotka myöhemminkin ovat olleet suosittuja erityisesti runokielessä ja puhekieltä mukailevassa kirjallisuudessa. Matias Martiniuksen vuoden 1689 suomen kielen kieliopissa mainitaan 1. ja 2. persoonan pronominien kieliasut mä, mulle, mun, mua, mulda, sä,...20.5.2019 08:43Helsingin kaupunginkirjasto

Sana elkeet on monikkomuoto sanasta elje (ele, tapa, oikku). 9.5.2019 15:36Helsingin kaupunginkirjasto

Löysin ilmiötä koskevan kirjoituksen Virittäjä-lehden blogista. Siellä kerrotaan, että kysymyksessä on A- ja MA-infinitiivien yhteensulautumisesta. Nykysuomen yleisimmät infinitiivit ovat siis A-infinitiivin perusmuoto (maalata) ja MA-infinitiivin illatiivi (maalaamaan). Esimerkiksi ”En jaksa maalata koko päivää” ja ”Haluaisin päästä jo maalaamaan”. Kuvaamassasi kielen ilmiössä näm...30.4.2019 13:49Helsingin kaupunginkirjasto

Mainitsemasi sanat kuuluvat kyllä suomen kielen ikivanhojen perussanojen joukkoon, mutta suurin osa kielemme vanhimpien säilyneiden sanojen joukkoon tunnistetuista sanoista on kaksitavuisia. Oikeastaan monet nykysuomessa yksitavuiset sanat, kuten jää tai suu, ovat alkujaan olleet kaksitavuisia ja muuttuneet yksitavuisiksi konsonantin katoamisen tai vokaaliutumisen takia, toteaa suomen kielen etymologian ja muinaissanaston tuntija Kaisa Häkkinen teoksessaan ...5.4.2019 13:04Helsingin kaupunginkirjasto

Kielitoimiston ohjeen mukaan sana Töölö -> Töölössä. Samalla todetaan, että muoto Töölööseen on ollut suosittu puhekielessä. Pidennetty loppuvokaali on luultavasti ollut ruotsin kielen vaikutusta. Asiasta näkee kuitenkin väännettävän peistä ajoittain varsinkin verkossa. Jotkut tuntuvan kokevan jommankumman version käytön olennaiseksi osaksi paikallisidentiteettiä tai sitten...3.4.2019 16:24Helsingin kaupunginkirjasto

Taidat olla oikeassa siinä, että kyseessä on viaton murjaisu vailla totuuspohjaa. Kieliopillinen sääntö se ainakaan ei voi olla. 1.4.2019 16:50Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (837)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut