Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Kuninkaallisten asemasta säädetään erikseen kunkin maan laissa. Tanskassa voimassa on erilainen laki kuin Ruotsissa. Ruotsin valtiopäivien päätöksellä laki naisten kruununperimisoikeudesta astui voimaan 1.1. 1980. Kaikki nykyisen kuninkaan lapset riippumatta sukupuolesta ovat oikeutettuja perimysjärjestyksen mukaisesti toimimaan maan hallitsijoina eli valta periytyy kuninkaan vanhimmalle lapselle (Viktoria) ja siitä eteenpäin...14.11.2018 13:17Helsingin kaupunginkirjasto

Kotimaisten kielten keskuksesta (Kotus) vastattiin, että eurooppalaisten hallitsijoiden nimien suomalaistaminen on ollut tietoista. 1960-luvulla asetettiin myös toimikunta pohtimaan historiallisten henkilöiden etunimien kirjoittamisperiaatteita. Tällaista omakielistämistä on tehty ja tehdään tosiaan muuallakin maailmassa. Tällöin nimiä valitaan kunkin maan tai kielen vanhojen käytänteiden mukaan. Nimistä on saattanut olla...28.6.2018 09:31Helsingin kaupunginkirjasto

Yhtenäinen itäslaavilainen valtio syntyi Venäjän alueelle 1400-luvun jälkipuoliskolla, jolloin Moskovan suuriruhtinas Iivana III (1462-1505) lopullisesti syrjäytti tataarien ylivallan ja yhdisti valtansa alle erilliset ruhtinaskunnat. Iivana oli joskus käyttänyt itsestään nimitystä tsaari, mutta vakinaisesti sen otti hänen pojanpoikansa Iivana IV Julma, joka 16-vuotiaana kruunautti itsensä suurin juhlallisuuksin...14.11.2017 09:38Helsingin kaupunginkirjasto

Englannin kunigatar Elisabeth II on edelleenkin Ison-Britannian kuningatar sekä viidentoista muun kansainyhteisömaan valtionpäämies. Yleisradio on koonnut Britannian kuninkaallisia käsittelevälle sivulleen uutisia koskien kuninkaallista perhettä. Muun muassa sieltä voi lukea kuningataren viimeisimmät kuulumiset. 90-vuotias kuningatar Elisabeth II on ollut hallitsijana jo 65 vuotta. 6.2.2017 16:03Helsingin kaupunginkirjasto

Nykyisen vuodelta 2002 olevan suosituksen mukaan hallitsijoiden nimiä ei enää tulevaisuudessa suomenneta. Uudelle tavalle kai aukaisi uraa Espanjan kuninkaan Juan Carlosin (1974-2014) nimen meikäläinen käsittely, häntä ei kai yritettykään nimittää Juhana Kaarleksi. Tapa omakielistää hallitsijoiden nimet ei suinkaan ole vain suomalainen perinne, vaan monissa muissakin kielissä yleinen käyt...23.1.2016 13:58Helsingin kaupunginkirjasto

Japanin ulkopuolella hallitsijasta käytetään tämän etunimeä, joko keisari-etuliitteen kanssa tai ilman. Tapa on ollut käytössä keisari Shōwasta (Hirohito) lähtien ja koskee niin elossa olevaa hallitsijaa kuin edesmenneitäkin. 24.3.2015 17:57Helsingin kaupunginkirjasto

Tuskinpa kukaan osaa sanoa, onhan kyse paluusta sadan vuoden takaisiin oloihin. Jokainen 'vastaus' vaatii monenkertaisia jossitteluja. Nikolai II luopui 15.3.1917 kruunusta itsensä ja poikansa puolesta nuoremman veljensä Mikaelin (Mihail Aleksandrovitš) hyväksi. Tämä ei koskaan noussut valtaan. Asiantuntijat ovat erimielisiä, onko Mikaelia pidettävä Venäjän viimeisenä tsaarina (jos hänet sellaiseksi tunnustetaan,...1.7.2013 14:23Helsingin kaupunginkirjasto

Kuninkaallisen Vasa-(tai suomalaisittain Vaasa-)suvun jatkuminen tai sammuminen on vähän ongelmallinen kysymys mm. siksi, että kuningasperheeseen jäsenillä oli paljon tunnustettuja aviottomia lapsia. Osa näistä on käyttänyt sukunimiä Gyllenhielm ja af Wasaborg. Kaarina Maununtytär oli avioliitossa Eerik XIV:n kanssa, joka oli Ruotsin kuninkaana vuosina 1560-1568. Heille syntyi neljä lasta, joista kaksi vanhinta eli aikuisiksi: 1)Sigrid 15.10.1566-24.4.1633 joka asui äitinsä lailla Suomessa ja...3.3.2010 14:57Helsingin kaupunginkirjasto

Kysymys ruotsalaisuuden päivästä on ajankohtainen, sitähän vietetään jälleen huomenna tiistaina 6.11. Ensimmäistä ruotsalaisuuden päivää vietettiin 6.11.1908. Vuonna 1906 perustettiin ruotsalainen kansanpuolue ajamaan ruotsinkielisten asiaa. Jo seuraavana vuonna puolue teki päätöksen ryhtyä viettämään erityistä ruotsalaisuuden päivää, jonka tarkoituksena oli vahvistaa ruotsinkielisen kansanosan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ensimmäisinä vuosina ruotsalaisuuden päivän juhlinta kietoutui...2.11.2012 12:40Helsingin kaupunginkirjasto

Netistä löytyy listauksia aiheesta: ”Diktaattoreita” http://conservapedia.com/List_of_dictators#Eastern_Asia_.28.22Far_East.22.29 http://en.wikipedia.org/wiki/Dictator ”Hyviä hallitsijoita” http://www.ranker.com/crowdranked-list/the-most-important-leaders-in-world-history?page=1 http://listverse.com/2010/08/11/top-10-greatest-monarchs/ Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta: Hirmuvaltiaita vai valtiomiehiä? : tyranniuden lyhyt historia / Tom Ambrose http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/...4.9.2012 10:58Helsingin kaupunginkirjasto

Valitettavasti en löytänyt lähdettä kyseiselle lainaukselle. Muistaisikohan joku lukijoistamme tämän omilta kouluajoiltaan? Vastaan otetaan myös valistuneita ja perusteltuja veikkauksia siitä, kuka kysessä voisi olla. Itse ehdotan, että tässä tarkoitettu kuningas on Erik XIV (1533-1577), joka syrjäytettiin kuninkaan virasta vuonna 1569 veljensä Juhanan hyväksi. Erik oli seurannut kuninkaana isäänsä Kustaa Vaasaa, joka ensimmäisenä perusti Ruotsiin perinnöllisen kuninkuuden. Siksi Erik tietyssä...22.9.2011 12:05Helsingin kaupunginkirjasto

Kiitos kysymyksestä. Näyttää olevan Englannin kuningas Henrik VIII. Hän hallitsi vuosina 1509-47 ja oli tunnettu monista vaimoistaan. Hän oli kuningas Edward VI:n ja kuningattarien Maria I "Verinen" ja Elisabet I:n isä. Britannia saa kiittää häntä mm. anglikaanisesta kirkosta. Koska paavi ei suostunut myöntämään Henrikille avioeroa ensimmäisestä vaimostaan Katariina Aragonialaisesta, johti se Englannin kirkon eroamiseen Rooman alaisuudesta. Vuonna 1534 säädettiin laki ylivallasta (engl. Act of...25.6.2011 10:55

Suomen kielen lautakunta on 15.4.2002 antanut suosituksen, jonka mukaan TULEVIEN hallitsijoiden nimityksiä ei enää suomenneta. Historian menneiden henkilöiden kotoisat nimimuodot (Kaarle, Kustaa, Ludvig, Pietari jne.) voidaan kuitenkin edelleen säilyttää käytössä. Suomenkielisessä historiallisessa kirjallisuudessa on paljon käytetty nimimuotoa Filip, esim. Espanjan kuninkaat (Felipe), Ranskan kuningas (Louis-Philippe/Ludvig-Filip) jne. Jos prinssi Carl-Philippin nimi pitäisi suomentaa, se...20.2.2011 11:23Helsingin kaupunginkirjasto

Olisikohan kyseessä Hero pulassa -tarina Mustanaamion numerosta #157, eli 13/1976? Tässä tarinassa Jeritanin prinssi Hali haluaa itselleen Mustanaamion hevosen, ja päättää kaappata Dianan 13. vaimokseen. Tarkoituksena on houkutella Mustanaamio ansaan, joka onnistuukin. Saadakseen Dianan vapaaksi Mustanaamion on suostuttava kilpailemaan Herolla prinssin nopeinta ratsua vastaan. Tarina on julkaistu myös vuonna 1987 Semicin Sarjakirjassa 117. Toinen mahdollisuus olisi "12 urotyötä". Tässä...23.11.2010 20:23

Shah Jahan oli Intian Suurmogulien valtakunnan hallitsija 1628–1658. Hänet muistetaan Taj Mahal –muistomerkistä, jonka hän rakennutti vaimonsa muistoksi. http://fi.wikipedia.org/wiki/Shah_Jahan http://www.iltalehti.fi/matkailu/matkajutut/2064.shtml16.3.2010 18:26

Anteeksi, että vastaus on viipynyt näin pitkään. Asia alkoi selvitä, kun pyysin apua työtoverilta, jonka äidinkieli on venäjä. Katariina Suuren tallimestari oli Lev Aleksandrovitš Naryškin. Kruunajaisissaan 22.09.1762 Katariina itse nimitti hänet tallimestariksi (venäjäksi ober-stallmeister). Lev Aleksandrovitš kuului sekä Katariinan että hänen puolisonsa Pietari III:n lähipiiriin. Lev Aleksandrovitš Naryškinin elämäkerta: http://www.biografija.ru/show_bio.aspx?id=93643 (venäjäksi)...6.9.2009 14:38Helsingin kaupunginkirjasto

Hei, vastaaminen on hieman kestänyt kun linkki ei toiminut. Kuvaustasí vastaava patsas esittää keisari Franz I:stä, joka hallitsi vuosina 1804-1835. http://www.aeiou.at/aeiou.photo.data.image.fw32/fw17368h.jpg Saksankielinen artikkeli Wikipediassa kertoo hänen elämästään. http://de.wikipedia.org/wiki/Franz_II._(HRR) Naisista patsaan juurella ei ole mitään mainintoja, mutta arvelen niiden edustavan hallitsijan hyveitä. Saman tapaisia naishahmoja on esimerkiksi Helsingissä Aleksanteri II:n...18.5.2009 15:25Helsingin kaupunginkirjasto

1800-luvun alkupuolen Venäjä ei ollut yhtenäisvaltio, vaan se koostui erilaisista itsehallinnollisista alueista, joilla monilla oli omat lakikokoelmansakin. Suomen erityisasemaa ei siis voi pitää aivan poikkeuksellisena. Toisaalta Suomen ja Puolan erikoisasema tuli monissa yhteyksissä kuitenkin esille. Esim. monissa venäläisissä kartoissa ne oli erotettu selvästi muusta valtakunnasta. Tiedetään, että runoilija V. Žukovski opetti kruununperilliselle Aleksanterille (Aleksanteri II), että Suomi,...10.5.2009 20:51Helsingin kaupunginkirjasto

Pahoittelut, että vastaus on viipynyt turhan kauan. Noin vanhoissa asioissa kuin kysymäsi on totuuden kaivaminen usein hankalaa. Englanninkielisen Wikipedian Kleopatraa koskeva artikkeli osoitteessa http://en.wikipedia.org/wiki/Cleopatra_VII kertoo, että lähteet antavat hiukan erilaisia tietoja Kleopatran kuolemasta. Artikkelin mukaan Plutarkhos kertoo, että Octaviuksen voitonparaatissa näytettiin vain Kleopatraa esittävää nukkea, jonka ympärille on kietoutunut myrkkykäärme (”an effigy of...20.4.2009 14:43Helsingin kaupunginkirjasto

Kuningas Albert II asuu perheineen Laekenissa ja tarkemmin sanottuna kuninkaalisessa residenssissä nimeltä "Chateau de Laeken". Kuningas puolestaan työskentelee Brysselissä olevassa palatsissa. http://www.monarchie.be/en/monarchy/function/ http://www.trabel.com/brussel/brussels-royalresidence.htm19.5.2008 10:15Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (23)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut