Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Eläkkeiden juoksemisesta vankeusaikana on kysytty ennenkin. Ohessa 2.7.2015 kirjoitettu ote, joka koskee Kelan etuuksia: "Vankilassa olo vaikuttaa useimpiin Kelan etuuksiin. Vankeusvanki, tutkintavanki ja sakkovanki ovat erilaisessa asemassa etuuksien suhteen. Etuuksia ei keskeytetä, jos henkilö suorittaa pelkästään sakon muuntorangaistusta, alle kolmen kuukauden vankeusrangaistusta, rangaistusta ulkomaisessa vankilassa, tutkintavankeutta tai...11.1.2017 14:53Helsingin kaupunginkirjasto

Rikoslain mukaan voi, ainakin seuraavista rikoksista Hyökkäysrikos (Rikoslain 11 luvun 4a §) Joukkotuhonta (Rikoslain 11 luvun 1 §) Rikos ihmisyyttä vastaan (Rikoslain 11 luvun 3 §) Törkeä rikos ihmisyyttä vastaan (Rikoslain 11 luvun 4 §) Sotarikos (Rikoslain 11 luvun 5 §) Törkeä sotarikos (Rikoslain 11 luvun 6 §) Törkeä maanpetos (Rikoslain 12 luvun 4 §) Törkeä vakoilu (Rikoslain...25.10.2016 18:12Helsingin kaupunginkirjasto

Henkilöverotuksen käsikirja sivu 257 käsittelee veronalaisia vahingonkorvauksia: ”Vahingonkorvauksen veronalaisuutta koskeva yleisperiaate sisältyy TVL 56 §:ään. Sen mukaan vahingonkorvaus tai muu siihen verrattava korvaus on veronalaista tuloa vain, jos se on saatu veronalaisen tulon sijaan tai korvaukseksi tulojen tai elatuksen vähentymisestä. Säännös koskee kaikkea vahingonkorvausta perustuipa korvauksen maksaminen...20.9.2016 13:53Helsingin kaupunginkirjasto

Termi liittyy rikosoikeuteen ja rangaistuksiin. Rangaistuksen yleisestävä vaikutus tarkoittaa rangaistuksen pelkoa. Se estää muita tekemästä rikosta tai ainakin tekee rikoksen tekijälleen epäedulliseksi, ns. pelotevaikutus. Erityiseristävällä vaikutuksella tarkoitetaan rangaistuksen vaikutusta rikoksen tekijään. Sen tarkoitus on turvata ulkopuolisia ja eristää vaarallinen rikollinen ulkomaailmasta sekä antaa...20.4.2016 09:20Helsingin kaupunginkirjasto

Vankilassa olo vaikuttaa useimpiin Kelan etuuksiin. Vankeusvanki, tutkintavanki ja sakkovanki ovat erilaisessa asemassa etuuksien suhteen. Etuuksia ei keskeytetä, jos henkilö suorittaa pelkästään sakon muuntorangaistusta, alle kolmen kuukauden vankeusrangaistusta, rangaistusta ulkomaisessa vankilassa, tutkintavankeutta tai yhdyskuntaseuraamusta. Osa etuuksista katkeaa heti vankeusrangaistuksen alussa, toiset tietyn ajanjakson jälkeen. Ehdottoman...2.7.2015 11:05Kana Ellu

Hei, löysin Internetistä Kriminaalihuollon tukisäätiön ja Rehellistä elämää-verkoston yhteiseltä Portti vapauteen-sivustolta lähteitä ja linkkejä-listauksen, josta kenties löytyy muutama kiinnostava lähde. Linkki sivustolle löytyy alta. Sivustolta löytyy myös muuta aiheeseen liittyvää tietoa. Ehkä pääset tästä alkuun tiedonhaussasi! 12.11.2014 13:48Helsingin kaupunginkirjasto

Suomi ratifioi vuonna 1976 Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen 16 päivänä joulukuuta 1966 hyväksymän kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen. Se antaa muun ohessa velvoitteita vapausrangaistusta suorittavien vankien kohtelusta. Euroopan ihmisoikeussopimus koskee yleisemmin ihmisoikeuksia ja perusvapauksia. Suomea sitovana se tuli voimaan 1990. Molemmissa sopimuksissa on artikla jossa samassa...10.6.2014 13:54Helsingin kaupunginkirjasto

Kysyin asiasta sähköpostitse rikosseuraamuslaitoksen vankien koulutuksen erityisasiantuntijalta Kati Sunimentolta. Hän vastasi näin: "Vangin on mahdollista jatkaa vankilassa opintojaan tietyin ehdoin. Avovankilassa vanki voi saada opintoluvan opiskella vankilan ulkopuolella. Suljetusta vankilasta käsin vanki voi yleensä jatkaa yliopisto-opintojaan etäopiskelulla. En ole koskaan kuullut, että vankilaan joutuminen johtaisi erottamiseen...15.5.2014 14:02Helsingin kaupunginkirjasto

Aluksi tarkennus, että edes Jenkeissä elinkautinen ei aina ole loppuelämän pituinen, ainoastaan "life without possibility for parole" on. Tavallinen "life" on useimmissa osavaltioissa 25 vuotta. Kysymääsi tilannetta ei tiettävästi ole tapahtunut ja varsin epätodennäköinen se on jatkossakin. Mutta sitä voidaan verrata kuolemantuomioon rangaistuksena, voisi ajatella että jos selviää hengissä...23.9.2013 11:34Köpi K

Totta on. Phil Spector (s. 1940) ampui kotonaan näyttelijä Lena Clarksonin (s.1962) vuonna 2003. Ensimmäinen oikeudenkäynti raukesi valamiehistön yksimielisyyden puutteeseen. Uusi oikeudenkäynti pidettiin vuonna 2009, jolloin Spector tuomittiin toisen asteen murhasta vähintään 19 vuoden elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Hän voi päästä ehdonalaiseen koeajalle vasta siis 88 vuotiaana...6.3.2013 11:40Helsingin kaupunginkirjasto

Suomessa elinkautistuomioita annetaan vuosittain muutamia. Vuonna 2010 tuomiota kärsi 158. Tuomio kestää keskimäärin 13 vuotta, yli 21-vuotiailla kuitenkin vähintään 12 vuotta. Suomessa vankeutta voidaan tuomita joko elinkaudeksi tai määräajaksi. Jälkimmäistä tuomitaan aina vähintään 14 vuorokautta ja enimmillään kaksitoista vuotta. Joskus rikoksentekijä on syyllistynyt kahteen tai useampaan rikokseen samalla kertaa. Hänet saatetaan tällöin tuomita kärsimään yhteistä rangaistusta. Yhteisen...19.10.2011 20:47

iGS-vastaajat eivät ole valitettavasti lakitieteen ammattilaisia. Kehotan ottamaan yhteyttä lakimieheen tai tuomioistuimeen tai kaupungin oikeusaputoimistoon, alla linkki: http://kunnat.eniro.fi/haku?kaupunki=Helsinki&kieli=fi&otsikko=368&haku= Töölön kirjastossa(Topeliuksenkatu 6)on maksuton asianajajapäivystys: syyskautena 5.9. – 12.12.2011, maanantaisin klo 17-19.30.15.9.2011 15:52Helsingin kaupunginkirjasto

Tässä taas nähdään, kieli on kiva leikkiväline, se ei ole eikä sen tarvitsekaan olla looginen. Vaikka ajateltaisiin että vankeuden vastakohta on vapaus, vapauden vastakohta voi olla myös vaikkapa orjuus. Se on siis laajempi käsite. Varma tästä en voi olla, mieleen tuli että vapausrangaistus on tarkoittanut aikoinaan sekä vankeus- että kuritushuonetuomioita. Nykyisinhän kuritushuonetta ei enää ole.10.5.2011 19:51Helsingin kaupunginkirjasto

Valitettavasti vastaajaryhmän pätevyys ei oikein riitä tällaisten monitahoisten oikeudellisten kysymysten vastaamiseen varsinkin kun kysymys on ensisijaisesti Ruotsin laeista ja siellä noudatettavista käytännöistä. Tässä kuitenkin joitakin hajahuomioita laeista, joita ilmeisesti tullaan soveltamaan. Ruotsin lait ovat luettavissa netissä, esim. osoitteessa https://lagen.nu/ . Rattijuoppoudesta pykälät 4 ja 4 a osoitteessa http://www.google.com/custom?q=lag+om+straff+f%C3%B6r+vissa+trafikbrott...30.8.2010 10:55Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen rikoslain mukaan törkeästä ryöstöstä, johon ampuma-aseen käyttö viittaa, voidaan tuomita vähintään 2 ja enintään 10 vuotta vankeutta. Tuomion pituus vaihtelee aiheutettujen vahinkojen ja muiden asianhaarojen mukaan. Esimerkiksi vuonna 2002 Hyrylässä pankin ryöstänyt mies, joka ampui virkailijaa jalkaan, sai 5,5 vuotta vankeutta ja rikoskumppani selvisi 4,5 vuoden rangaistuksella, koska ei ampunut ketään. Vuonna 2008 töölöläispankin vaarattomalla starttipistoolilla uhaten ryöstäneet...2.8.2010 11:10

Ensikertalainen pääsee osan tuomiosta istuttuaan ehdonalaiseen vapauteen, mutta se ei ole sama asia kuin jos tuomio olisi suoraan puolet lyhyempi. Jos tuomittu ehdonalaisen vapauden koeaikana syyllistyy rikokseen, hän voi joutua kärsimään vankilassa loput tuomiostaan. Mitä tulee ehdonalaisen osuuteen tuomiosta, niin yleisesti kai katsotaan, että ensikertalaisia voi rangaista lempeämmin kuin paatuneita rikoksenuusijoita, jotka joutuvat istumaan tuomiotaan kauemmin. Ehdonalaisen vapauden...24.6.2010 16:42

Vankeinhoitolaitoksen sivuilla todetaan asiasta seuraavasti: "Vanki, joka rikosta edeltäneiden kolmen vuoden aikana ei ole ollut suorittamassa vankeusrangaistusta, voi päästä ehdonalaiseen vapauteen suoritettuaan rangaistuksesta puolet. Alle 21-vuotiaana rikoksen tehneellä vastaava aika on yksi kolmasosa." http://www.rikosseuraamus.fi/15121.htm Katso myös Lykkäämisperusteet: http://www.rikosseuraamus.fi/15973.htm1.1.2010 15:52Helsingin kaupunginkirjasto

Kuritushuonerangaistus oli tavallista vankeusrangaistusta ankarampi. Kuritushuonerangaistukseen tuomittua pidettiin muun muassa yksinäishuonessa eli eristyksessä. Suomen lainsäädännöstä kuritushuone rangaistusmuotona poistettiin vuonna 1975. iGS-arkistosta löytyy kuritushuoneen historiaa valottava vastaus: http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=81c1b1b6-cc17-4db7-a046-7e1bcda487b4#discussion Eiköhän kuritushuone-nimitys juonnu kurittamisesta. http://fi.wikipedia....1.12.2009 22:10Helsingin kaupunginkirjasto

Tiedustelimme asiaa Rikosseuraamusvirastosta ja saimme seuranlaisen vastauksen: Valitettavasti emme anna yksittäisiä vankeja koskevia tietoja. Pisimpään ja edelleen vankilassa on vanki, joka aloitti tuomionsa alkusyksystä 1985. Tuomion pituutta selittää se, että hän teki rangaistusaikaan uuden törkeän rikoksen (jonka päälle siis lisättiin suoraan uusi tuomio). Rikosseuraamusviraston sivut: http://www.rikosseuraamus.fi/15371.htm2.8.2009 21:47

Erillinen kuritushuonerangaistus lakkautettiin vuonna 1975. Vuonna 1970 kaikista vapausrangaistuksista 23 % oli kuritushuonetta, vuonna 1974 vain 11 %, koska oikeusistuimet ilmeisesti jo ennakoivat tulevaa lainmuutosta, joka poisti kuritushuoneen. Kuritushuonerangaistuksen toteuttamisesta määräsi pääasiallisesti "Asetus rangaistuksen täytäntöönpanosta" 19.12.1889, jota on seuraavassa käytetty lähteenä teoksen "Suomen laki 1973" mukaan (lainsäädäntöä seurattu 1.8.1973 saakka)....9.3.2008 15:44Helsingin kaupunginkirjasto

Vastaukset (20)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi: