Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

"Fake and gay" -ilmaisulla kommentoidaan verkkomaailmassa jotakin kommentoijan mielestä alkuperältään epäilyttävää tai kyseenalaista. Useinkaan tällaisten verkossa yleistyneiden sanontojen alkuperää ja syntyhetkeä ei pystytä tarkasti määrittelemään. 2000-luvun alkuvuosiin se tässä tapauksessa mahdollisesti ajoittuu. Ilmeisen varmasti "fake and gay" esiintyi ainakin vuonna...21.7.2018 14:58Helsingin kaupunginkirjasto

Sanakirjojen Merriam-Webster ja English Oxford Living Dictionaries mukaan kyseistä sanontaa käytettiin tiedettävästi ensi kerran vuonna 1983. Käsite levisi kuitenkin yleiseen käyttöön vuoden 2004 jälkeen, jolloin sitä käytettiin markkinoimaan World Wide Webin konseptin asiakaskeskeistä uutta vaihetta. Tällöin otettiin käyttöön termi Web 2.0. Ilmaisua käytetään, kun halutaan kertoa...16.3.2018 14:03Helsingin kaupunginkirjasto

Fraasisanakirjan mukaan kolmiluku on ollut tärkeä kaikkien kansojen perinteissä, Egyptistä alkaen, missä kolme oli pyhä luku. Myös kalevalaisissa sanonnoissa asiat tehdään usein kolme kertaa: aamulla, illalla ja keskipäivällä. Esimerkiksi Väinämöisen ilokäet kukkuivat kolmesti vuorokaudessa, ja pahoin runneltua Väinämöistä "ukko voiteli alta, voiteli päältä, kerran keske...6.7.2017 15:16Helsingin kaupunginkirjasto

Sanontojen alkuperää on usein vaikea saada selville, sillä ne ovat kulkeneet suusta suuhun jopa vuosisatojen ajan. "Pää kolmantena jalkana" kuvaa holtitonta kiirehtimistä, johon saattaa liittyä kompurointia ja konttaamista. Sanonnasta on olemassa myös murteellisia variaatioita esim. Vehmaalla nopeaa kulkemista on kuvattu sanonnalla "Mene nii et pää kolmanten konttin oo". Tässä 'kontti' merkitsee...29.5.2017 14:38Helsingin kaupunginkirjasto

Kun taivaankappaleista kirjoitetaan, on tilannekohtaista, milloin valitaan iso ja milloin pieni alkukirjain. Esimerkiksi Aurinko ja Maa isolla alkukirjaimella viittaavat tiettyihin taivaankappaleisiin ja ovat niiden erisnimiä, kun taas pienellä kirjoitettuina aurinko ja maa ovat yleisnimiä. Jälkimmäisestä esimerkkinä lause ”Katso, kuinka aurinko paistaa”. Siinä ei viitata tähtitieteellisellä termillä kyseiseen...19.5.2017 12:47Helsingin kaupunginkirjasto

Tiede-lehden keskustelupalstalla aikoinaan joku arveli sanonnan olevan väännös saksankielisestä "zur Hölle durch Köln" sotilassutkauksesta. Eli suunnilleen "Kölnin kautta helvettiin". Edellä mainitusta alkuperäisestä saksankielisestä sanonnasta ei verkosta kyllä löydy tietoa. Mutta suomalaiskorva olisi siis muokannut sen muotoon "hölkyn kölkyn". 24.4.2017 14:55Helsingin kaupunginkirjasto

Kaiketi hän ilmaisi asian samalla tavoin kuin vaikkapa lauseissa: "hän on hyvä piirtämisessä" tai "hän on hyvä jääkiekossa", ts. olla hyvä jossakin. Näin ainakin vastaaja tulkitsisi tyttöystävän sanat. 20.2.2017 08:45Helsingin kaupunginkirjasto

Keskienglannissa, jota puhuttiin 1000-luvulta 1400-luvun puoliväliin, ylihuomenna oli muodossa ’overmorwe’. Se siis muodostettiin saman periaatteen mukaan kuin Euroopan kielissä yleensä (übermorgen/saksa; övermorgon/ruotsi; pasado mañana/espanja). Ajan adverbien muodostamista eri kielissä on tutkittu. Yleensä ajan ja paikan ilmaisuissa käytetään samoja adverbeja. Ajan ja paikan adverbien yhteneväisyys nä...17.3.2016 19:47Helsingin kaupunginkirjasto

"Waiting for the other shoe to drop" kuvaa tilannetta, jossa odotetaan väistämätöntä tapahtuvaksi. Sanonta on ikään kuin saanut alkunsa tilanteesta, jossa alakerrassa asuva ihminen kuulee yläkerran asukkaan tipauttavan kenkänsä lattiaan, ja toisen kengän kolahdus on myös pian odotettavissa. Sanonnan voi myös ajatella kuvaavan jonkin ikävän asian odottamista tai sen lykkäämistä. 27.10.2014 14:33Helsingin kaupunginkirjasto

Järjen häiven, hiven, hitunen tai hippunen tarkoittaa järjen rippeitä, jotka sanonnat mukaan ovat yleensä kadonneet eikä järjestä ole jäljellä enää rahtuakaan. Nykysuomen sanakirjan mukaan häiven (myös häive, häivä) on ’vähäinen, tuskin havaittava merkki t. jälki jstak’ Lähde: Nykysuomen sanakirja, WSOY, 1992 9.9.2014 16:02Helsingin kaupunginkirjasto

Pahoittelemme vastauksen viivästymistä. Voisi ehkä olettaa, että ilmaus hölkäsen pöläys juontaa juurensa samoista sanoista kuin ilmaus hölynpöly – muistuttavathan ne paljon toisiaan ja ovathan ne synonyymejäkin (esim. En ymmärrä tuosta hölkäsen pöläystä / hölynpölyä.). Kirjassaan Aasinsilta ajan hermolla Jukka Parkkinen selittää ’hölynpölyn’ osaset...24.10.2013 17:02Helsingin kaupunginkirjasto

Tätä on kysytty meiltä ennenkin. Sanalla viitataan naisen sukupuolielimeen, (raamatussa sekä miehen että naisen) mutta sillä on kuitenkin toinenkin merkitys: häpeäntunne, häveliäisyys, kainous. Sanonnalla "eikö teillä ole mitään häpyä?" tarkoitetaan tässä tapauksessa hävyttömyyttä eli julkeutta, röyhkeyttä, säädyttömyyttä jne. 30.7.2013 08:45Helsingin kaupunginkirjasto

Nykysuomen sanakirja kuvailee väheksymistä, harmistumista, ylimielisyyttä ilmaisevaksi huudahdukseksi esim. "Kattia vielä!", "Katin häntä!", "Kattia kanssa!". "Katin kontit" lienee kehitetty noista sanonnoista alliteraatiolla eli alkusoinnuttelulla, joka on suomen kielelle hyvin ominainen tehoste.30.11.2011 18:46Helsingin kaupunginkirjasto

Sanonta on slangin suursanakirjan ”Tsennaaks Stadiin, bonjaaks slangii” (Paunonen 2000) mukaan esiintynyt 1990-luvulta lähtien. Alkuperä ei ole tunnettu, merkitys on kuten jo totesit: joku asia menee pieleen. Samoin tunari voi sanoa ”mä oon ihan käsi”. Voisi kuvitella että sanonnan menee/levähtää/pullahtaa/kusee käsille/käteen alkuperä on ajatuksessa, että jokin, jonka ei pitäisi mennä käsille,...20.8.2002 16:08Helsingin kaupunginkirjasto

Vastaukset (14)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi: