Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Kuurojen Liitto ry:stä kerrottii asiasta näin: Suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen aakkoset ovat molemmat sellaisia, että ne sormitetaan yhdellä kädellä. Sillä ei ole merkitystä kumpaa kättä käyttää, yleensä vasenkätinen käyttääkin vasenta kättään. Jos jonkin maan sormiaakkoset ovat sellaiset, että niissä käytetään kumpaakin kättä (...29.4.2020 13:04Helsingin kaupunginkirjasto

Jos syntymästään asti kuuro lapsi oppii tarpeeksi nuorena jotain viittomakieltä, hän pystyy myös ajattelemaan viittomakielellä. Jopa kuurojen ihmisten kuulevat lapset, jotka ovat nuoruudessaan oppineet viittomakielen, saattavat ajatella mieluummin viittomakielellä kuin puhutulla kielellä. Viittomakieltä taitamattomien on tietysti hankala ymmärtää, miten viittomakielellä ajatellaan: ilmeisesti kyse ei välttämättä ole viittomien näkemisestä ajatuksissa, vaan enemmän viittomisen synnyttämien...20.7.2010 23:37Helsingin kaupunginkirjasto

Viittomakielen asema on viime vuosikymmeninä vahvistunut ja viittomakieli rinnastetaan muihin kieliin. Suomen perustuslain 17. pykälässä todetaan, että ” Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.” Anja Malmin toimittamassa teoksessa Viittomakieliset Suomessa on Markku Jokisen laaja artikkeli ”Kuurojen oma maailma – kuurous...22.7.2015 14:09Helsingin kaupunginkirjasto

Viittomakieli on oma kielensä ja sen oppimista voi verrata minkä tahansa kielen oppimiseen. Esimerkiksi pieni lapsi opii viittomakielen tarinoiden, leikin ja keskustelun avulla. Kielen opettaminen voi vaatia hieman enemmän kekseliäisyyttä - me kuulevat olemme niin sidoksissa kuuloon perustuvaan oppimiseen, että meidän voi olla vaikea hahmottaa oppimista, jonka perusteena on esim. viittomat. Kielenä viittomakieli on monimuotoinen ja...17.11.2014 11:40Helsingin kaupunginkirjasto

Seurakunnat järjestävät toisinaan messuihin viiittomakielisen tulkkauksen. Kaikkia messuja ei voida tulkata, seurakuntien resurssit eivät siihen riittäisi. Mitään varsinaista sääntöä tulkkauksen järjestämisestä ei ole. Usein tietysti kuurot seurakuntalaiset käyvät messuissa oman tulkkinsa kanssa. Ensisijaisesti kuitenkin ajatellaan, että viittomakielisillä on oikeus ja tarve osallistua omankieliseen...11.2.2014 23:59Helsingin kaupunginkirjasto

Maailmassa on useita eri viittomakieliä, jotka eroavat toisistaan sanastoltaa ja kieliopiltaan, aivan kuten puhututkin kielet. Joissakin maissa viittomakieliä saattaa olla useampi kuin yksi, esimerkiksi Suomessa käytetään sekä suomalaista että suomenruotsalaista viittomakieltä. Eri viittomakielten kieliopeissa ja viittomissa on ilmeisesti kuitenkin samankaltaisuuksia, jotka helpottavat viittomia käyttävien ihmisten kommunikointia keskenä...5.12.2013 11:55Helsingin kaupunginkirjasto

Viittomakielestä on kysytty meiltä aikaisemminkin, joten tässä vastaus iGS:n arkistosta: Viittomakieli on kieli siinä missä verbaalisetkin kielet. Se kehittyy yhteisölleen spesifiseksi. Viittomakieli on oma itsenäinen kielijärjestelmänsä, ja jokaisella maalla on oma kansallinen viittomakielensä. Kestävää kansainvälistä viittomakieltä ei muutamista yrityksistä huolimatta ole saatu kehiteltyä....5.11.2013 16:38Helsingin kaupunginkirjasto

Poliisiammattikorkeakoulusta vastattiin, että poliisiksi opiskeleville ei opeteta viittomakieltä. 4.4.2013 14:58Helsingin kaupunginkirjasto

Tiedustelimme asiaa Suomen Viittomakielen Tulkit ry:stä. Vastauksessa kerrottiin seuraavaa: Viittomakielessäkin on synonyymejä ja jokin asia voidaan viittoa monella eri tavalla, eli yhdelle sanalle on useampia viittomia. Nuoret myös kehittelevät uusia viittomia ja muutenkin viittomia syntyy koko ajan lisää. Viittomakielessä puhutaan myös ns. uusista ja vanhoista viittomista. Jollekin vanhalle viittomalle, jota iäkkäämmät kuurot käyttävät, on saattanut syntyä rinnalle uusia viittomia, jotka...19.5.2012 16:43Helsingin kaupunginkirjasto

Lähetin kysymyksen muutamalle kuurolle ja yhdelle viittomakieliselle kuulevalle. Kysymyksesi aiheutti pohdintaa ja mielipiteiden vaihtoa. Tässä poimintoja: ”Tuohon ei ole helppo yksiselitteisesti vastata, mutta minusta tuntuu että liikutaan enemmän merkitysten tasolla, "metatasolla" kuin sanoissa tai viittomissa vaikka nekin ovat varmasti mukana ajatteluprosessissa. En tiedä varmasti, mutta minusta tuntuu ettei kuulevatkaan kuule puhuvaa ääntä pään sisällä samoin kuin minäkään en näe "...13.12.2011 22:38

Netistä löytyy Suvi –suomalaisen viittomakielen verkkosanakirja, mutta se ei tässä auta. Itse viittoisin ”tarina+kirja”, ”tieto+kirja” jne. Kysyin apua tutulta tulkilta: ”Suvi ei sisällä näin yksityiskohtiin meneviä ilmaisuja, joten ei ihme että et ole löytänyt. Kirjastoalalla ei tietääkseni työskentele kuuroja, joten viittomistoa ei ole kehkeytynyt. Lukeminen ei ole yleisimpiä harrastuksiakaan, joten useimmat näistä muodostetaan yhdistämällä suomen kielestä lainasana viittomaan KIRJA, joten...12.9.2011 18:30

Tutkimuslaitos SIL International listaa Ethnologue teoksessaan 130 viittomakieltä, joista eniten käytettyjä viittomakieliä ovat mm. Indo -pakistanilainen viittomakieli (2,700000 viittojaa), kiinalainen viittomakieli (lukumäärää ei tiedetä) ja amerikkalainen viittomakieli (500000 viittojaa Yhdysvalloissa). Koko luettelo löytyy tältä verkkosivulta: http://www.ethnologue.com/show_family.asp?subid=23-16 http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_sign_languages_by_number_of_native_signers11.5.2011 00:31Helsingin kaupunginkirjasto

Suomen kielisen viittomakielen lauserakennetta ei ole tutkittu kattavasti, eikä voida tarkasti sanoa mikä on oikeaoppisen viittomakielisen lauseen viittomajärjestys. Hannulan, Kirjavaisen ja Pekanheimon opinnäytetyössä todetaan mm. seuraavasti: "Suomalaiselle viittomakielelle on tyypillistä ns. topiikkikommenttirakenne: ensin ilmaistaan asia, josta puhutaan eli topiikki, sen jälkeen ilmaistaan se, mitä topiikissa sanotaan, eli kommnetti." Lähde: Hannula, Heidi, Viittomakielinen käännös H. C...20.4.2011 18:36Helsingin kaupunginkirjasto

Viittomakielestä on kysytty meiltä useita kertoja, joten tässä vastaus iGS:n arkistosta: ’Viittomakieli ei ole kansainvälistä vaan kaikissa maissa on omat käsimerkit eli viittomat. Kieliopissa ja viittomissa on tosin paljon samankaltaisuuksia, mikä helpottaa eri kieliä viittovien kuurojen kommunikointia. Samassa maassa voi esiintyä monia eri viittomakieliä. Esimerkiksi Suomessa on käytössä suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Viittomakielillä ei ole suoraa yhteyttä puhuttuun...9.10.2010 14:13Helsingin kaupunginkirjasto

Kysyimme asiaan Jyväskylän yliopiston viittomakielen laitokselta, jossa kerrottiin, että aiheesta ei valitettavasti ole tehty juurikaan tutkimusta. Monesti kuulee sanottavan, että esim. amerikkalaisen viittomakielen käyttäjät viittovat "nopeammin" kuin vaikkapa suomalaisen viittomakielen käyttäjät, mutta miten totta tämä lopulta on ja miten vaikkapa amerikkalaisen viittomakielen käyttäjät viittovat suomalaista viittomakieltä ei ole tutkimuksellisesti selvillä. Laitoksen edustajien villi...28.7.2010 09:59Helsingin kaupunginkirjasto

Vauvoja todellakin voi opettaa viittomaan. Termillä "baby sign language" löytyy lukuisia, enimmäkseen amerikkalaisia nettisivuja. Suomessakin on järjestetty viittomakielen kursseja: http://www.turunsanomat.fi/ajassa/?ts=1,3:1007:0:0,4:7:0:1:2008-03-12,104:7:525527,1:0:0:0:0:0: Muutamia suomenkielisiä artikkeleita: Karhunen, Jonna: Vauvat viittovat. Kaks'plus 2006 ; 9 ; 24-28 Pihlamaa, Sinikka: Katsekontaktista ja jokeltelusta kieleen. (Haastateltavana Kaisa Launonen...24.9.2008 15:03Helsingin kaupunginkirjasto

Viittomakieli on sekä oikea- että vasenkätisten kieli. Tommi Jantusen kirjoituksessa "Viittomien historiallinen muutos ja deikonisaatio suomalaisessa viittomakielessä" todetaan näin: "Yksittäinen viittoma tuotetaan ensisijaisesti manuaalisilla artikulaattoreilla eli käsillä. Viittoma voi olla joko yksi- tai kaksikätinen. Viittoman tuottoon osallistuvia käsiä nimetään termeillä dominoiva ja ei-dominoiva käsi. Oikeakätisellä viittojalla oikea käsi on yleensä dominoiva käsi ja vasen ei-dominoiva...14.9.2008 17:58Helsingin kaupunginkirjasto

Suvi on suomalaisen viittomakielen verkkosanakirja, josta voi tehdä hakuja myös suomenkielisten vastineiden perusteella. Sanaa henkari tai vaateripustin sanakirja ei näytä tuntevan. Linkki suomenkieliseen hakemistoon: http://suvi.viittomat.net/Index.aspx?c=search;2&type=38.8.2008 10:28Helsingin kaupunginkirjasto

Suomenruotsalaisia viittomakielisiä on tällä hetkellä Suomessa noin 300, joista noin puolet on kuuroja. Suomen perustuslakiin on kirjattu kansalaisten yhdenvertaisuudesta mm. näin: "Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti: --- 4) kohdella ohjelmatoiminnassa yhtäläisin perustein suomen- ja ruotsinkielisiä kansalaisia ja tuottaa palveluja saamen, romanin ja viittomakielellä sekä soveltuvin osin myös maan muille kieliryhmille; ---" (Laki Yleisradio Oy:stä (635/2005 7 § Julkinen...26.6.2008 18:05Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (24)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut