Etsi
  • FI
  • SV
  • EN
  • Tietoa palvelusta
  • Rekisteröidy
  • Kirjaudu sisään
  • Palaute
  • Kysymykset
  • Aiheet
  • Kysy

Kaikki aihealueet
  • Yhteiskunta ja historia
  • Tiede
  • Tekniikka
  • Kulttuuri ja viihde
  • Harrastukset ja vapaa-aika
  • Elämä
  • Helsinki
  • Trivia
Tarkenna hakutulosta

Aiheet:

  • Historia (27)
  • Sota, armeija (26)
  • Tilastot (3)
  • Perinteet ja tapahtumat (2)
  • Kansat, kulttuurit (1)
Lisää

    Avainsanat:

    • kaatuneet (33)
    • jatkosota (14)
    • talvisota (10)
    • sankarivainajat (9)
    • sodat (5)
    Lisää

      Vastaajat:

      • Helsingin kaupunginkirjasto (29)
      • Lahja Kotka (1)

      Julkaistu:

      • 2017 (1)
      • 2016 (1)
      • 2015 (2)
      • 2014 (1)
      • 2013 (1)
      Lisää

        Aineistotyyppi:

        • text (33)
        Talvi- ja jatkosodassa kaatuneet Iitti
        Katsottu
        503
        Vastaukset
        1
        Talvi- ja jatkosodassa kaatuneet Iitti
        Kansallisarkiston ylläpitämästä tietokannasta Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet voitte helposti etsiä kaatuneita. Tietokannan kaikki hakukentät ovat hakukelpoisia, joten tietoja voi etsiä esimerkiksi henkilön nimellä, syntymäajalla tai paikkakunnan nimellä. Hakutuloksesta oikella aukeaa linkki (näytä), josta löytyvät tarkat tiedot kaatuneesta. 13.10.2017 16:41Helsingin kaupunginkirjasto
        Moniko selvisi Suomen sodista?
        Katsottu
        566
        Vastaukset
        1
        Moniko selvisi Suomen sodista?
        Kysymykseen siitä, kuinka moni selvisi Suomen sodista, ei ole yksiselitteistä vastausta. Sotilaita lähti rintamalle ja palasi moninaisista eri syistä ja palvelus saattoi katketa esim. haavoittumisen, väliaikaisen kotiuttamisen tai maatalousloman vuoksi. Summittaisesti lukemia voitaisiin haarukoida esim. talvi- ja jatkosodan liikekannallepano- sekä kotiuttamistilastoista sekä esimerkiksi eri ikäluokkien kutsunta- ja koulutustilastoista, mutta mitä...17.11.2016 10:13Helsingin kaupunginkirjasto
        Mikä oli talvi-ja jatkosodassa kaatuneiden ammattijakautuma?
        Katsottu
        540
        Vastaukset
        1
        Mikä oli talvi-ja jatkosodassa kaatuneiden ammattijakautuma?
        Sivuston www.sodanjäljet.fi mukaan ylivoimaisesti yleisimmät kaatuneille merkityt ammatit ovat työmies ja maanviljelijä. Tiedot perustuvat Kansallisarkiston tietokantaan Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneistä. 12.10.2015 14:19Helsingin kaupunginkirjasto
        Kuinka sotiemme aikaan määriteltiin kaatuneiden kuolinpäivä?
        Katsottu
        582
        Vastaukset
        1
        Kuinka sotiemme aikaan määriteltiin kaatuneiden kuolinpäivä?
        Suora vastaus kysymyksi keskiosaan: ei, kaikkien kaatuneiden kuolinpäivä ei välttämättä ole ihan oikea. Viime sodissa kaatui laskutavasta riippuen noin 82 000 sotilasta ja katosi tuhansia, joista osaa ei ole edelleenkään pystytty löytämään. Osa siunattiin kentälle. Epäselvissä tapauksissa on jouduttu osittain turvautumaan silminnäkijöiden lausuntoihin, sotapäiväkirjoihin ja...23.4.2015 13:22Lahja Kotka
        Mihin katosi punaisten hauta Malmin ampumaradalta? Jäikö joku merkki?
        Katsottu
        548
        Vastaukset
        1
        Mihin katosi punaisten hauta Malmin ampumaradalta? Jäikö joku merkki?
        Haudan yksiselitteinen paikallistaminen ei nyt ole ihan onnistunut. Olisiko kysymyksessä Tapaninkylän puustellin metsän haudasta? Täältä on vuonna 1970 (tai 1971) siirretty seitsemän 16.5.1918 teloitetun vainajan jäännökset Malmin hautausmaan kortteliin 23. Haudasta http://www.tkm.fi/punamuisto2.cgi?sij_kunta='Helsinki'  (kohta Malmin hautausmaa) Hautapaikalle on toukokuussa 2012 paljastettu muistokilpi. http://www....27.3.2014 15:01Helsingin kaupunginkirjasto
        Onko olemassa tietoja Suomen viime sotien kuolleista joukko-osastoittain?
        Katsottu
        526
        Vastaukset
        1
        Onko olemassa tietoja Suomen viime sotien kuolleista joukko-osastoittain?
        Kansallisarkisto on luonut sivuston, jossa voi hakea sodissa kuolleita joukko-osaston mukaan. 24.9.2013 13:07Helsingin kaupunginkirjasto
        Asuin 1-2 vuotiaana Kaaresuvannossa.
        Katsottu
        811
        Vastaukset
        1
        Asuin 1-2 vuotiaana Kaaresuvannossa.
        Todennäköisesti vainajat on siirretty Rovaniemen lähellä sijaitsevalle Norvajärven sotilashautausmaalle. http://personal.inet.fi/atk/omega/NJsuomi.html28.8.2012 10:55Helsingin kaupunginkirjasto
        Minkä kuntien asukkaista kaatui eniten suhteessa väkilukuun sodissa 39-45?
        Katsottu
        2746
        Vastaukset
        1
        Minkä kuntien asukkaista kaatui eniten suhteessa väkilukuun sodissa 39-45?
        Tilastoa, jossa kuntakohtaisesti kaatuneiden lukua verrattaisiin koko väkimäärään, en ole löytänyt. Sen sijaan miespuolisen väestön 31.12.1939 perusteella tehtyjä laskelmia löytyy. Käytännössä tällä seikalla ei kuitenkaan liene suurta merkitystä. Tarmo Metsälän teoksen Isänmaan puolesta : suomalaisten taistelujen iet ja tappiot 1939-1945. - Gummerus, 2002 mukaan raskaimmin kärsineitä kuntia olivat vuosina 1939-1945 Längelmäki 9,82 % Taipalsaari 9,31 % Kylmäkoski 8,75 % Somerniemi 8,67 %...19.8.2012 18:16Helsingin kaupunginkirjasto
        Kuinkas tarkkaan sota-aikana kaatuneiden kuolinpäivät merkattiin?
        Katsottu
        373
        Vastaukset
        1
        Kuinkas tarkkaan sota-aikana kaatuneiden kuolinpäivät merkattiin?
        Varmasti käsky ja pyrkimys on ollut, että mahdollisimman tarkasti. Sekasortoisissa oloissa varmaankin on kuitenkin tullut poikkeuksia. Voi hyvin kuvitella, että kaatuneista laadittujen asia- ja ilmoituskirjeiden käsialoja edes ei aina ole osattu oikein lukea. Epätodennäköistä nähdäkseni on että tarkoituksellisesta vääristelyä olisi ollut. Joissakin muissa yhteyksissä päiväyksiä on voitu tarkoituksenmukaisuussyistä muutella. Esim. eräs divisioonankomentaja, arvostettu jääkärieversti, teki...12.8.2012 22:00Helsingin kaupunginkirjasto
        Kuinka talvi ja jatkosodassa suhtauduttiin sotilaisiin jotka menehtyivät muuten...
        Katsottu
        662
        Vastaukset
        1
        Kuinka talvi ja jatkosodassa suhtauduttiin sotilaisiin jotka menehtyivät muuten...
        Tietoa tästä ei löydy, mutta erittäin todennäköistä on, että mikäli he kuolivat sotilastehtävissä rintaman lähellä, heihin suhtauduttiin kuten varsinaisiin kaatuneisiinkin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että heidät voitiin haudata sankarihautoihin. Armeijassa tietysti kuoltiin myös sairauksiin. Ahtaat ja likaiset asuinolot edistivät kulkutautien leviämistä. Valvominen, rasitus ja jatkuva vaaranalaisuus saattoivat myös aiheuttaa periaatteessa terveiksi todetuille sairaskohtauksia. Esim. myöhemmän...12.2.2012 07:53Helsingin kaupunginkirjasto
        En ole löytänyt vaikka olen kaivanut!Oliko Usalla enemmin joukkoja tyynellä...
        Katsottu
        411
        Vastaukset
        1
        En ole löytänyt vaikka olen kaivanut!Oliko Usalla enemmin joukkoja tyynellä...
        Seuraavien lähteiden mukaan 291,557 yhdysvaltain sotilasta menehtyi toisessa maailmansodassa. Näistä noin 200,000 Euroopassa (mukaan lukien Atlantti...23.7.2011 14:24Helsingin kaupunginkirjasto
        Onko suomessa tilastoa missä aselajeissa ja tehtävissä kaatuneisuus oli...
        Katsottu
        674
        Vastaukset
        1
        Onko suomessa tilastoa missä aselajeissa ja tehtävissä kaatuneisuus oli...
        Tarkoitatko sodalla jatkosotaa? Tarkkaa tilastoa eri aselajien välisestä kaatuneiden vertailusta en löytänyt. Kirjasta Jatkosodan pikkujättiläinen löytyy artikkeli Sodan tappiot, jossa kuvataan Suomen vuosina 1939-1945 käymien sotien tappioita. Siinä kerrotaan (s. 1160)tappioitten kohdentumisesta seuraavaa: "Maavoimat kärsivät luonnollisesti suurimman osan taistelutappioista eli noin 97 prosenttia, merivoimat runsaat 2 prosenttia ja ilmavoimat noin 0,5 prosenttia. Koko jatkosodan aikana...22.7.2011 23:57Helsingin kaupunginkirjasto
        Vapaudenristin ritarikunta perustettiin Senaatin päätöksellä 4.3.1918.
        Katsottu
        1081
        Vastaukset
        1
        Vapaudenristin ritarikunta perustettiin Senaatin päätöksellä 4.3.1918.
        Vapaudenristejä alettiin jakaa aivan kansalaissodan loppumetreillä, joten ei ole luultavaa että se olisi vielä tuolloin ehtiä yleistyä kuolinilmoituksissa. Sitä paitsi merkkien jakaminen lopetettiin jo tammikuussa 1919 pariksi vuosikymmeneksi. Uudelleen Vapaudenristiä alettiin jakaa joulukuussa 1939 ja samaan aikaan se alkoi esiintyä kaatuneiden kuolinilmoituksissa. Nykyäänkin merkki on käytössä YK-tehtävissä kaatuneiden ilmoituksissa, muuten sitä ei rauhan aikana käytetä. Merkin osien...7.7.2011 08:25Helsingin kaupunginkirjasto
        1)Mikä (tai mitkä )organisaatio(t) huolehti(vat) jatkosodan aikana...
        Katsottu
        560
        Vastaukset
        1
        1)Mikä (tai mitkä )organisaatio(t) huolehti(vat) jatkosodan aikana...
        Aiheesta löytyi tietoa varsin niukasti. Kirjassa Jatkosodan historia (osa 6) kerrotaan näin: ”Ohjeiden mukaan vihollisen kaatuneet peitettiin madollisimman pian joukkohautoihin kentälle. Tehtävän hoitivat tavallisesti sotapoliisit ja aputyövoimana voitiin käyttää sotavankeja. Minkäänlaisia hautausmenoja ei sen sijaan pidetty.” Kysyimme asiasta myös Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta. Sieltä löytyneessä jatkosodan aikaisessa ohjesäännössä sanotaan: "Vihollisen kaatuneet haudataan...29.1.2011 11:37Helsingin kaupunginkirjasto
        Etelä-Haagassa Lapinmäentien ja Korppaantien risteyksessä on muistomerkki...
        Katsottu
        2461
        Vastaukset
        1
        Etelä-Haagassa Lapinmäentien ja Korppaantien risteyksessä on muistomerkki...
        Muistomerkki liittyy kansalaissodan tapahtumiin. Kenraalimajuri Rüdiger von der Goltzin johtama Saksan Itämeren divisioona nousi maihin Hangossa 3.4.1918. Noin 10 000 sotilasta eteni kohti Helsinkiä. 11.4. saksalaisjoukot taistelivat Espoossa ja punaisten vastarinnan murruttua jatkoivat illalla Etelä-Haagaan. Siellä kaatuivat Saksilaisen karabineerirykmentin tiedustelijat Kurt Seibt ja Arthur Beukert. Hyökkäys pysäytettiin ja päätettiin jatkaa seuraavana aamuna. Kaatuneet sotilaat saivat...13.9.2010 10:57Helsingin kaupunginkirjasto
        Isäni kaatui joulukuussa 1941 jatkosodassa.
        Katsottu
        550
        Vastaukset
        1
        Isäni kaatui joulukuussa 1941 jatkosodassa.
        Valitettavasti en ole löytänyt viitteitä tällaisista tutkimuksista. Luultavasti säilyneen aineiston laatu ei kovin luotettavaa tutkimustulosta mahdollistaisikaan. Tässä yhteydessä voi vaikkapa mainita sen seikan, ettei tutkijoiden parissa näytä olevan yksimielisyyttä edes kurinpitotoimena teloitettujen omien määrästä, mikä on luonut suopean maaperän erilaisten huhujen syntymiselle. Melko uuden - ei varmaankaan täysin lopullisen - tilaston mukaan sotiemme 93 563 uhrista 10 093 menehtyi muuhun...4.8.2010 19:30Helsingin kaupunginkirjasto
        Kansallisarkiston sotasurma-tiedostossa on ymmärtääkseni sodissa kuolleiden...
        Katsottu
        1589
        Vastaukset
        1
        Kansallisarkiston sotasurma-tiedostossa on ymmärtääkseni sodissa kuolleiden...
        Sotasurmaprojektin tiedosto http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main ainakin sisältää myös venäläisuhrit vuosilta 1914-1922. Projektiin yhteydessä on myös laadittu kirjat Venäläissurmat Suomessa 1914-22 Osa 1. : Sotatapahtumat 1914-22. - Valtioneuvoston kanslia, 2004 Osa 2.1. : Sotatapahtumat 1918-22. - Valtioneuvoston kanslia, 2004 Osa 2.2. : Sotatapahtumat 1918-22. - Valtioneuvoston kanslia, 2004 Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto (http://kronos.narc.fi/...6.2.2010 23:33Helsingin kaupunginkirjasto
        Mistähän löytyisi Suomessa jatkosodan 1941-44 aikana kaatuneiden saksalaisten...
        Katsottu
        670
        Vastaukset
        1
        Mistähän löytyisi Suomessa jatkosodan 1941-44 aikana kaatuneiden saksalaisten...
        Soitin Kansallisarkiston sota-arkistoon, josta kerrottiin, että saksalaisista sotilaista ei valitettavasti ole tehty tällaista luetteloa. Puolustusministeriön sivulla kerrotaan, että saksalaisia kaatui Suomen rintamilla noin 15 000. Heistä on haudattu Rovaniemen maalaiskuntaan Norvajärven sotilashautausmaalle 2 509, Vantaalle Honkanummen sotilashautausmaalle 364 ja Helsinkiin Hietaniemen sankarihautausmaalle 121. Muut kaatuneet on haudattu kenttähautausmaille muun muassa Petsamoon, Sallaan...30.11.2009 13:36Helsingin kaupunginkirjasto
        Talvisota 1939-1940 kesti vain 3,5 kuukautta, mutta sen seurauksena runsas 25...
        Katsottu
        571
        Vastaukset
        1
        Talvisota 1939-1940 kesti vain 3,5 kuukautta, mutta sen seurauksena runsas 25...
        Ilmeisesti täsmällisin yhteenveto vuosien 1939-1945 sotien kaatuneista sisältyy Pekka Kurenmaan ja Riitta Lentilän artikkeliin 'Sodan tappiot', joka on ilmestynyt teoksessa Jatkosodan pikkujättiläinen / toim. Jari Leskinen ja Antti Juutilainen. - WSOY, 2005. Yhteenvedon mukaan vuoden 1941 kuolleiden määrä oli 26896, joista A - kaatuneita ja haudattuja 18722 B - haavoihinsa kuolleita 5522 C - kaatuneita, ruumis jäi kentälle 875 D - kadonneita ja kuolleiksi julistettuja 392 F - todistettavasti...26.7.2009 03:33Helsingin kaupunginkirjasto
        olisin tiedustellut isani XXXXX XXXXX syntynyt 21.1.1921- kuollut sodassa...
        Katsottu
        382
        Vastaukset
        1
        olisin tiedustellut isani XXXXX XXXXX syntynyt 21.1.1921- kuollut sodassa...
        Suomen sota-arkisto on paikka, josta tällaiset selvitykset saadaan. Sota-arkisto on nyt sulautunut Kansallisarkistoon. Ohessa Kansallisarkiston tiedote ja yhteystiedot. Verkkopalveluna Kansallisarkistolla on Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto. Sen käyttö on maksutonta. http://www.narc.fi/Arkistolaitos/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote_sota-arkisto.html http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/ http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/tietopalvelu/selvitykset...1.7.2009 09:53Helsingin kaupunginkirjasto

        Sivut

        • 1
        • 2
        • seuraava
        • Vastaukset (33)
        • Luetuimmat
        • Vastaa kysymyksiin
        Vastaukset (33)
        • Luetuimmat
        • Vastaa kysymyksiin
        Yhteiskunta ja historia
        • Yhteiskunta, politiikka
        • Tilastot
        • Historia
        • Julkishallinto ja viranomaiset
        • Kansat, kulttuurit
        • Kirjastot
        • Lait, lainsäädäntö
        • Sota, armeija
        • Talous, yritykset, kuluttaminen
        • Työ, työelämä
        Tiede
        • Fysiikka, kemia
        • Kielet, kielitiede, sanat
        • Luonnontieteet, luonto
        • Maantiede, maat, paikat
        • Matematiikka, mitat, suureet
        • Sää, ilmasto
        • Ympäristö, ympäristösuojelu
        • Avaruus, tähtitiede, aika
        • Filosofia
        Tekniikka
        • Teollisuus
        • Tietotekniikka
        • Elektroniikka
        • Ajoneuvot, kulkuneuvot, liikenne
        • Internet, sähköposti
        • Matkapuhelimet, puhelimet
        • Rakentaminen
        • Tekniikka
        Kulttuuri ja viihde
        • Arkkitehtuuri
        • Elokuva, video, teatteri, tanssi
        • Kirjailijat, kirjallisuus
        • Musiikki
        • Sarjakuvat
        • Taiteet
        • TV, radio, lehdet
        • Perinteet ja tapahtumat
        Harrastukset ja vapaa-aika
        • Käden taidot, korjaaminen
        • Kalastus, veneily, metsästys ym.
        • Harrastukset, keräily
        • Leikit, pelit
        • Matkustaminen, matkailu
        • Ruoka ja juomat
        • Urheilu ja liikunta
        • Sukututkimus
        • Rajatieteet, mystiikka
        • Eläimet ja lemmikit
        • Kasvit, puutarha
        Elämä
        • Ihmissuhteet
        • Kauneus, kauneudenhoito
        • Muoti, tyyli, pukeutuminen
        • Terveydenhoito, lääketiede
        • Seksi, seksuaalisuus
        • Ihmiset
        • Koti, asuminen
        • Opiskelu, kasvatus
        • Uskonnot
        • Psykologia, ihmisen mieli
        Helsinki
        • Helsinki
        Trivia
        • Ennätykset
        • Erikoiset
        • Trivia
        • Radiokysymys
        • Lasten kysymykset
        • Kysy.fi
         

        Kysy.fi
        Helsingin kaupunginkirjasto
        Rautatieläisenkatu 8
        00520 Helsinki

        Päätoimittaja:
        suunnittelija Jukka Uotila
        jukka.uotila@hel.fi