Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Jos pihapiirissä ruokitaan lintuja, on melkoisen hankala estää kaikkia lintuja vierailemasta lintulaudoilla tai syömässä oman osuutensa maahan pudonneista siemenistä. Olisko jollakin palstamme seuraavalla jokin vinkki. 1.11.2017 17:13Helsingin kaupunginkirjasto

Lintujen näkökulmasta kuoritut auringonkukansiemenet on paljon parempi vaihtoehto kuin kuorimaton. Erityisesti talvella linnuilla on kova työ saada riittävästi energiaa selviytyäkseen, esimerkiksi sinitiainen tarvitsee päivittäin yli oman painonsa verran ruokaa pysyäkseen hengissä. Kuorimattoman, jäätyneen siemenen kuoriminen ravinnoksi kuluttaa paljon linnun energiaa. Lisäksi maahan pudonneet siementen kuoret...6.10.2017 14:34Helsingin kaupunginkirjasto

Soidinaikaan ja joskus muulloinkin varsinkin kyhmyjoutsen kohottee siipiään. Joskus harvemmin laulujoutsenellakin voi nähdä samaista elettä. Erityisesti kyhmyjoutsenella se on myös agressiivinen ele. 29.8.2017 13:31Helsingin kaupunginkirjasto

Kysäisimme tätä Helsingin Seudun Lintutieteelliseltä Yhdistykseltä. Tringan vastauksessa todettiin, että äänien tunnistaminen ihmisten kuvailun perusteella on usein aika haastavaa, eri ihmiset kun kuulevat ja mieltävät äänet hyvinkin eri tavoin. Heille kuvailusta tuli mieleen jänkäkurpan (Lymnocryptes minimus) soidinääni https://areena.yle.fi/1-1917219 28.8.2017 15:22Helsingin kaupunginkirjasto

Linnunpoikasten kehitysaste kuoriutumishetkellä vaihtelee lajeittain. Pesäviipyiset poikaset kuoriutuvat avuttomina ja tarvitsevat emon lämpöä ja hoitoa. Ne ovat untuvattomia tai korkeintaan hennon untuvan peittämiä. Silmien aukeamiseen voi mennä pari päivää. Liikkuminen on vähäistä, lähinnä nokan aukomista. Pesäviipyisiä ovat mm. tikat, kyyhkyt ja varpuslinnut. Puolipesäviipyiset poikaset...6.7.2017 18:51Helsingin kaupunginkirjasto

Isojen lintujen kuten metson, teeren ja valkoposkihanhen ulosteet ovat tunnistettavissa ja niistä löytyy kuvia myös verkosta. Seuraamalla lintuja oppii todennäköisesti tunnistamaan muidenkin lajien ulosteita; esimerkiksi pihapiirissä ainakin räkättirastaan, lokin ja sepelkyyhkyn ulosteet erottuvat toisistaan pihakalusteissa. Pikkulintujen ulosteet sen sijaan voivat jäädä vaille tarkempaa lajinmääritystä. 6.7.2017 11:47Helsingin kaupunginkirjasto

Lintu ei ole nisäkäs, eikä se nisäkkään tapaan voi olla "viimeisillään raskaana". Munat kehittyvät naaraan lisääntymiselimistössä yksi kerrallaan. Pesimäkauden alussa pieni osa naaraan munasarjoissa olevista munasoluista alkaa kypsyä ja niihin kertyy ruskuaista. Munanjohtimessa edetessään ruskuaisen ympärille kehittyy valkuainen. Sen jälkeen valkuaisen ympärille muodostuvat...5.7.2017 22:33Helsingin kaupunginkirjasto

Lintujen pesimiskäyttäytyminen on pitkälti vaistonvaraista. Useimmat linnuista rakentavat pesän. Se voidaan rakentaa mm. puuhun, maahan, aluskasvillisuuteen, kivenkoloon, hiekkatörmään, rakennukseen jne. Pesän on suojattava munia, poikasia ja emoa niin pedoilta kuin huonolta säältä. Pesä muodostaa suojan joko vaikeapääsyisyytensä vuoksi tai naamioinnin avulla. Juuri esimerkiksi puuhun pesiminen (kolot, puun latva, p...26.6.2017 15:40Helsingin kaupunginkirjasto

Kuvat ovat hiukan sameita ja höyhenpuvun yksityiskohdat eivät näy selvästi. Mutta koon ja muodon perusteella kuvassa on valkovikloja. Ne ovat todennäköisesti muuttomatkalla Pohjois-Suomessa sijaitseville pesimäpaikoilleen. 8.5.2017 15:16Helsingin kaupunginkirjasto

Kuvat ovat hiukan liian epätarkkoja, jotta niistä voisi tehdä tarkempia määrityksiä ja tulkintoja. Kuvissa näkyy kuitenkin selvästi suokukkoja. Suurimmalla osalla näyttää olevan tumma/musta kauluri ja yhdellä valkoinen. Tässä lisää infoa suokukosta: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/suokukko 5.5.2017 14:43Helsingin kaupunginkirjasto

Yksinäinen lintu voisi olla varhainen ruisrääkkä, joka yleensä tosin saapuu Suomeen vasta toukokuun loppupuolella. Suomen lintuatlaksen sivuilla on perustiedot ja kuvat linnuista lajeittain. Mustavalkoisen värin ja voimakkaan vastavalon vuoksi tunnistaminen ei ole varmaa; mahtaisko joku lukijoistamme tunnistaa "ryhmäkuvassa" olevat linnut? 5.5.2017 09:18Helsingin kaupunginkirjasto

Pienikokoinen kolibri pystyy ainakin lentämään pitkiä matkoja. Muutomatkallaan se kykenee 1 200 mailin eli 1 900 kilometrin yhtämittaiseen lentoon, tai jopa pitempäänkin. Taitoa lentää paikallaan ne hyödyntävät imiessään nokallaan mettä kukista. Sitä ne tarvitsevatkin paljon, sillä nopea aineenvaihdunta ja lentäminen vaatii energiaa. Voi olla hankalaa mitata paikallaan maksimi leijailuaikaa...4.5.2017 19:59Helsingin kaupunginkirjasto

Linnut lähtevät etelään ravinnon perässä. Linnut valitsevat talvehtimisalueensa yleensä suosikkiravintonsa mukaan. Leutoina talvina monet linnut saattavat jäädä Suomeen, jos ravintoa riittävästi tarjolla. Esimerkiksi joutsenet ovat laiskoja muuttajia ja etenevät etelään vain sen verran kuin on pakko ravinnonsaannin kannalta. 29.3.2017 14:51Helsingin kaupunginkirjasto

Suomessa oleskelevien lintujen yksilömäärät vaihtelevat vuodenajan mukaan. Talvea tänne jää viettämään arviolta noin 20 miljoonaa lintua. Kesällä tilanne on toinen. Maassamme pesii noin 50 miljoonaa lintuparia ja ottamalla huomioon niiden poikaset, loppukesällä täällä elää kenties 200-300 miljoonaa lintua. Sanotaan, että mikäli opettelet pajulinnun, peipon ja punakylkirastaan...25.2.2017 12:38Helsingin kaupunginkirjasto

Riippuu lajista. Yleensä linnut hakeutuvat suojaiseen ja mielestään turvalliseen paikkaan. Esimerkiksi varikset kokoontuvat illalla metsään tai puistoon, jossa on puusto on tiheää ja suojaisaa. Osa pienemmistä linnuista saattaa hakeutua rakennusten koloihin. Erikoisimmin käyttäytyvät kanalinnut kuten metso ja teeri. Ne suojautuvat lumen alle kieppiin: http://www.kaleva.fi/teemat/luonto/kanalintu-suojautuu-kieppiin/292837/ 6.2.2017 15:57Helsingin kaupunginkirjasto

Välitin kysymyksesi BirdLife Suomeen, josta sain seuraavan vastauksen: Pohjimmiltaan lintujen elämä on syömistä ja lepäämistä sekä lisääntymiseen / reviiriin liittyvää toimintaa. Muuttavilla linnuilla on siihen päälle vielä paljon matkustamista. Myös paikkalinnut voivat liikkua laajalti. Esimerkiksi "läpi talven ruokinnalla käyvät punatulkut" saattavat olla olleet alkutalvesta...2.2.2017 13:00Helsingin kaupunginkirjasto

Turkulainen-lehteä ei Helmet-kirjastoihin ole tilattu. Vastaaja selaili ajankohtaa edeltäviä tammikuun Turun Sanomia, mutta uutista seudulla havaitusta harvinaisesta linnusta ei löytynyt. Jos havainto on erityisen kiinnostava, olisi se ehkä kirjattu Turun lintutieteellisen yhdistyksen havaintoluetteloon. Listan tuorein päivitys on ajankohdalla 25.1.2017. Samoja havaintoja löytyy myös Birdlifen ylläpitämästä Tiira-palvelusta....25.1.2017 09:32Helsingin kaupunginkirjasto

Pikkulintujen talviruokintaan löytyy mainio opaskirja: Singer, Detlef, Pihapiirin lintuja. Talvilintujen tunnistaminen ja oikea ruokinta. Teoksessa kerrotaan, mikä ravinto on parasta kullekin lajille; esimerkiksi talitiaisille sopii auringonkukan- ja hampunsiemenet, pähkinät ja tali. Valitsemalla tietynlaisen ravinnon voi siis yrittää houkutella tiettyjä lajeja. Kannattaa myös miettiä miten lintulaudan tai ruokinta-automaatin sijoittaa....25.1.2017 14:43Helsingin kaupunginkirjasto

Vastaukset (18)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi: