Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Leppäkerttujen ravinnosta on kysytty palvelussamme aikaisemminkin. Aiemmass vastauksessa kerrotaan, että suurin osa leppäkerttulajeista ja niiden toukista on petoja eli ne syövät mm. kirvoja, jauhiaisia, ripsiäisiä, punkkeja, kemppejä ja niiden toukkia. Leppäpirkko on mitä mainioin biologinen torjuja, sillä yksivuotisen elämänsä aikana se voi tuhota yli 5000 lehtikirvaa. 21.4.2020 11:35Helsingin kaupunginkirjasto

Suurin osa lajeista ja niiden toukista on petoja eli ne syövät mm. kirvoja, jauhiaisia, ripsiäisiä, punkkeja, kemppejä ja niiden toukkia. Leppäpirkko on mitä mainioin biologinen torjuja, sillä yksivuotisen elämänsä aikana se voi tuhota yli 5000 lehtikirvaa. 16.4.2014 12:29Helsingin kaupunginkirjasto

Kovakuoriaisiin kuuluvat leppäkertut eivät ole yhdyskuntahyönteisiä, vaan elävät enimmäkseen yksin. Useimmat lajit käyttävät ravinnokseen kirvoja, kilpikirvoja ja punkkeja. Leppäkertut eivät siis pidä kirvoja karjanaan, vaan saalistavat niitä. Eräät muurahaislajit sen sijaan todella huolehtivat kirvoista kuin karjasta. Ne eivät kuitenkaan syötä kirvoille mettä, vaan huolehtivat että...8.4.2014 15:58Helsingin kaupunginkirjasto

Leppäpirkoista eli leppäkertuista meiltä on kysytty ennenkin. Vuonn 2010 vastasimme näin : "Leppä-sana leppäkertussa viittaa tässä punaiseen tai kellertävään väriin, samaan viittaa myös leppälintu -sanan alku. Kerttu saattaa viitata tavalliseen naisennimeen, Kerttuhan oli jo keskiajalla hyvin suosittu naisennimi Suomessa. Leppäkertun nimi vastaa viron lepatriinua, Triinu on myös tavallinen ja vanha...6.4.2014 20:24Helsingin kaupunginkirjasto

Leppäkertun voimakas väritys varoittaa saalistajia kuoriaisen pahanmakuisuudesta. Lähde: Pikkuötökät talossa ja puutarhassa. Lars-Henrik Olsen, Jakob Sunesen. Gummerus Kustannus Oy. 2006. 13.2.2014 15:11Helsingin kaupunginkirjasto

Lähteiden mukaan leppäkertun englanninkielinen nimi ’ladybird’ juontaa juurensa keskiaikaan. Tuolloin leppäkerttua kutsuttiin nimellä "beetle of Our Lady” eli Neitsyt Marian kuoriainen. Nimeen uskotaan vaikuttaneen keskiaikaiset maalaukset, joissa Neitsyt Maria usein kuvattiin pukeutuneena kirkkaan punaiseen kaapuun. Sama alkuperä on esimerkiksi leppäkertun saksalaisessa nimessä ’Marienkäfer’ eli ‘Marian kuoriainen...3.12.2013 14:57Helsingin kaupunginkirjasto

Leppä-sana leppäkertussa viittaa tässä punaiseen tai kellertävään väriin, samaan viittaa myös leppälintu -sanan alku. Kerttu saattaa viitata tavalliseen naisennimeen, Kerttuhan oli jo keskiajalla hyvin suosittu naisennimi Suomessa. Leppäkertun nimi vastaa viron lepatriinua, Triinu on myös tavallinen ja vanha naisennimi Virossa. Leppäkertun synonyymi on leppäpirkko. Pirkko viittaa pyhään Birgittaan ja lepp...20.5.2013 20:10Helsingin kaupunginkirjasto

Lähetin kysymyksesi Luonnontieteellisen museon hyönteisosastolle ja odotan edelleen vastausta. Voisikohan kyseessä kuitenkin olla esimerkiksi närepirkko(Myrrha octodecimguttata)? Se on ruskea, mutta sen pilkut ovat kermanväriset eivät vihreät. Tässä linkki kuvaan kyseisestä leppäkertusta: http://www.otokka.linkisti.net/?ACT=comments...5.12.2012 00:33Helsingin kaupunginkirjasto

Kysyin asiaa Luonnontieteellisestä museosta (eli Eläinmuseosta) kovakuoriaisiin erikoistuneelta tutkijalta. Jos verrataan kovakuoriaista, tässä tapauksessa leppäkerttua, ihmiseen tai muuhun nisäkkääseen, leppäkertulla ei ole hampaita. Nisäkkäillä on tukiranka eli luusto ja suu koostuu liikkuvasta alaleuasta ja leukoihin kiinnittyvistä hampaista. Hyönteisillä, kuten leppäkertulla, on sen sijaan panssarimaiseksi kovettunut iho, johon lihakset ja elimet kiinnittyvät. Leppäkertun suuaukon...2.8.2012 09:22Helsingin kaupunginkirjasto

Leppäkertuilla on useiden muiden kovakuoriaisten tapaan sekä lenninsiivet että peitinsiivet. Leppäkerttujen punainen ja täplikäs kilpimäinen kuori on nimenomaan leppäkerttujen peitinsiipi, jolla se suojaa kuoren alla olevia lentosiipiään. Kuva lentoon lähtevästä leppäkertusta, josta erottaa selvästi leppäkertun eri siivet: http://www.vastavalo.fi/leppakerttu-lentoon-lentoon-173273.html31.8.2010 12:26Helsingin kaupunginkirjasto

Leppäkerttulajeja on Suomessa yli 60. Leppäkertut käyvät läpi täydellisen muodonmuutoksen. Elinkaari pitää sisällään kaikki vaiheet munasta aikuiseksi. Useimmilla lajeilla munavaihe kestää viikon ja toukkavaihe 10-15 päivää, jonka jälkeen seuraa viikon tai parin kotelovaihe ennen aikuistumista. En valitettavasti onnistunut löytämään tietoa leppäkerttujen elinkaaren lopusta eli kuolemasta ja sen jälkeisistä vaiheista. http://fi.wikipedia.org/wiki/Lepp%C3%A4kertut http://www.nicehouse.fi/...11.10.2008 22:40Helsingin kaupunginkirjasto

Lähetimme kysymyksen Helsingin kaupungin Ympäristökeskukselle http://www.hel.fi/wps/portal/Ymparistokeskus/?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/fi/Ymp%C3%A4rist%C3%B6keskus/ ja ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen vastasi siihen seuraavasti: "Leppäkertut elävät toukkana kasvillisuuden seassa ja syövät itseään pienempiä hyönteisiä, kuten kirvoja. Ellei asunnossa ole suurta määrää huonekasveja, leppäkertut eivät ole aikuistuneet siellä, vaan tulleet lentämällä tai ryömimällä sisään talvehtimispaikkaa etsiessään...4.12.2006 12:20

Melkein kaikki leppäkertut ja niiden toukat ovat petoja. Ne syövät yleensä kirvoja, mutta toukat voivat syödä jopa lajitoverinsa. Jos leppäkerttuja häiritään, ne erittävät jalkojensa nivelistä öljymäistä keltaista nestettä. Tämä neste haisee pahalta ja on myös myrkyllistä. Tästä huolimatta jotkut linnut ja hyönteiset syövät leppäkerttuja. Ei mainita, että tämä myrkky olisi vaarallista ihmiselle. Lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Lepp%C3%A4kertut http://fi.wikipedia.org/wiki/...27.9.2006 09:30Helsingin kaupunginkirjasto

Vastaukset (13)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi: