Tarkenna hakutulosta
Aiheet:
Vastaajat:
Vesivoiman osuus vuotuisesta sähköntuotannostamme voi vaihdella paljonkin vesitilanteen mukaan, ollen nykyään yleensä 10-20 prosenttia kaikesta sähköstä. Suurimmillaan sen osuus Suomen sähköntuotannosta, jopa 90 prosenttia, oli 1950- ja 1960-luvuilla. Vesivoima on erityisen käyttökelpoinen säätöominaisuutensa vuoksi. Vesivoima on uusiutuvaa energiaa. Se on myös sangen päästötöntä ja ymp...7.11.2017 19:13Helsingin kaupunginkirjasto
Nettisivun
https://www.heinola.fi/rautjarven-kalastusalue
mukaan kalakantaan kuuluvat
istutettu kirjolohi, siika, luontaisesti hauki ja ahven
20.6.2017 19:44Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
500
Vastaukset
1
Sama kysymys oli meillä vastattavana viime vuonna. Mukaan liitetty kuvakin näyttää kovin samanlaiselta. Mato-ongintaan ei tosiaan tarvita lupia ellei kalasteta kalastusrajoitusalueella. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry:n vastauksen kysymykseen voi lukea täältä: http://www.kysy.fi/kysymys/voiko-mato-onginnan-kieltaa
19.11.2016 13:50Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
291
Vastaukset
1
Varmaan kannattaisi aloittaa kansatieteen yleisteoksista, joissa käsitellään laajasti elinkeinojen kehitystä
Näitä ovat
Vuorela, Toivo
Suomalainen kansankulttuuri. - WSOY, 1975
Talve, Ilmar
Suomen kansankulttuuri. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1979 ja myöh.
Sirelius, U. T.
Suomen kansanomaista kulttuuria : esineellisen kansatieteen tuloksia 1-2. - Näköispainos. - Erika-kirjat, 1989
Varsinkin...30.9.2016 13:57Helsingin kaupunginkirjasto
Tavallaan perho ongessa voisi täyttää onkimisen kriteerin, mutta ilmeisesti vain osittain: vapa on kyllä onkijan kädessä, eikä vavassa ole heittokalastukseen soveltuvaa kelaa. Kuitenkin sen lisäksi vieheenä ei saa olla pilkki, uistin, perho tai muu keinotekoinen laite. Vastaajan näkemys on, että eläkeläinenkin maksaa kalastusluvan kysyjän mainitsemalla tavalla kalastaessaan.
25.5.2016 07:26Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
636
Vastaukset
1
Kalastuksenhoitomaksu ja kalastusläänikohtainen viehekalastusmaksu on yhdistetty kalastonhoitomaksuksi. Sen ovat velvollisia maksamaan kaikki 18–64-vuotiaat kalastajat, jotka harjoittavat muuta kalastusta kuin onkimista, pilkkimistä tai silakan litkausta. Maksu oikeuttaa kalastamaan koko maassa yhdellä vavalla, vieheellä ja painovieheellä. Muuhun kalastukseen tarvitaan lisäksi paikallinen kalastuslupa. Useammalla kuin yhdellä vavalla tapahtuvaan...25.4.2016 22:07Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
2506
Vastaukset
1
Maanmittauslaitos ylläpitää kiinteistöjä koskevia rekistereitä. Rekisteriin merkitään kiinteistöjä ja muita rekisteriyksiköitä koskevina tietoina osuudet yhteisiin alueisiin (esim. vesialueisiin). Rekisteriotteita voi tilata Maanmittauslaitokselta sähköisellä lomakkeella. Kiinteistötietorekisterin karttaotteessa näkyvät tulostuspäivänä voimassa olevat rajat.
Vettäh...26.8.2015 19:01Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
674
Vastaukset
1
Oletko kokeillut eri välineillä? Ongella/pilkillä saa yleensä vain pieniä ahvenia. Kokeile heittokalastusta. Linkki 1 ja 2
Oletko kokeillut eri vesistöissä? Joissakin lammissa/pienissä järvissä on niin vähän ravinteita, että ahvenet eivät ehdi kasvaa isoiksi ennenkuin 6-10 vuoden välein toistuva happikato tappaa kannan. Ja sitten aletaan taas uudestaan pienistä. Linkki 3
Oletko kokeillut riittävän...27.2.2015 13:28Köpi K
Salon kaupungin vesialueilla kalastamisesta löytyy perustietoa Salon verkkosivuilta. Verkon silmäkokorajoitukseksi mainitaan: pienin sallittu solmuväli 50 mm. Sivustolta löytyvät yhteystiedot joista voi kysellä tarkempia ohjeita.
Salon seudun parhaita kalastuspaikkoja kannattanee kysellä lähinnä paikallisilta harrastajilta. Verkosta löytyi pari keskustelua aiheesta, mutta anti on varsin niukka. Salon seudun kala team -seuran väki...4.9.2014 13:35Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
5339
Vastaukset
1
Riistan- ja kalantutkimuslaitoksen määritelmät käsitteille solmuväli ja silmäkoko:
Solmuväli on havaspyydyksen (verkko, nuotta, rysä, trooli) silmäkoon mitta, kahden vierekkäisen solmun välinen etäisyys. Solmuväli on kahden peräkkäisen solmun etäisyys millimetreinä. Silmäkoko on suurinpiirtein 2 x solmuväli.
Silmäkoko on havaspyydyksen (verkko, nuotta, rysä, trooli) silmän suuruus....26.9.2013 12:37Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
682
Vastaukset
1
Solmuväli on kahden vierekkäisen solmun väli, mutta verkon silmäkoko on 2xsolmuväli eli juuri tarkoittamasi "salmiakin" äärikulmat. Kaupassa ilmoitetaan silmäkoko.
Lue tarkemmin allaolevasta lähteestä.
26.9.2013 12:11Köpi K
Katsottu
745
Vastaukset
1
Palvelullamme ei valitettavasti ole juridista asiantuntemusta, mutta ilmeisesti tässä on kyseessä Kalastuslain pykälissä 96 - 106a käsitellyistä asioista. Luvantarkastajalla kysymyksessä kai tarkoitetaan kalastuksenvalvojaa, joka toimii näissä asioissa poliisin, rajavartiolaitoksen, kalastusviranomaisen ja tullin ohella (pykälä 96).
Kalastuksenvalvojan valtuutuksesta ja pätevyydestä määrätään lain...25.6.2013 13:36Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
4717
Vastaukset
1
Tärkeintä kalaonnen kannalta ei ole kellonaika vaan se, kuinka valoisaa veden alla on. Kalat saalistavat näköaistinsa varassa (poikkeuksia ovat made ja ankerias) ja ne siis tarvitsevat valoa, mutta voivat kirkkaassa päivänvalossa joutua itse saaliiksi. Näin ollen kesällä hämärä on kaloille paras aika liikkua. Siksi aamu tai ilta ovat kalastajalle suotuisimmat ajat kalastaa. Syksyllä ja talvella kalat liikkuvat paremmin koko päivän. Pilkkijälle puolestaan keskipäivä on hyvää pyyntiaikaa....3.6.2012 19:57Helsingin kaupunginkirjasto
Okuma Octana avokelavapa
http://www.opm.fi/naytatuote.php?tuoteid=407&kieli=1&tuoteryhma=648.11.2011 08:17Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
521
Vastaukset
1
Eviran tietojen mukaan Japanista ei ole tuotu EU-alueelle säteilyn saastuttamia elintarvikkeita. EU aloitti tarkastukset viime viikolla. Kaikki Suomessa tällä hetkellä myynnissä olevat japanilaiselintarvikkeet on valmistettu ennen ydinonnettomuutta.
Tsunamin tuhoaman rannikon kalastajayhteisöt ovat raunioina. Tuhannet laivat ovat kadonneet tai vaurioituneet. Nyt kun radioaktiivista säteilyä on joutunut mereen, voi kalastaminen vaikeutua pitkään jatkossakin. Alueella on myös käynnissä...16.3.2011 13:26
Katsottu
469
Vastaukset
1
Veroluonteisen kalastuksenhoitomaksun suorittavat kaikki 18-64 -vuotiaat muuta kalastusta, kuin pilkkimistä tai onkimista harrastavat. Tällä hetkellä koko kalenterivuoden kattava maksu on 22 euroa. Kertyneistä varoista käytetään noin kolmannes suoranaisiin kalakantojen hoitotoimenpiteisiin. Sen lisäksi osa muusta rahoitettavasta toiminnasta edistää välillisesti kalakantojen hoitotoimintaa. Niitä käytetään mm. kalatalousalan järjestöjen sekä kalastusalueiden toiminnan tukemiseen. Määrärahoilla...27.9.2010 14:30Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
542
Vastaukset
1
Heipä hei!
Luvan 5503 lisäksi täytyy maksaa normaali kalastuksenhoitomaksu. Muita maksuja ei alueella kalastukseen vaadita.
Lähteet ja lisätietoa:
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/kalastus_riista_porot/vapaa_ajankalastus/kalastuksenhoitomaksu.html
http://www.villipohjola.fi/item.asp?Section=3128&Item=388
Villi Pohjola / asiakaspalvelu7.9.2010 21:57Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
1185
Vastaukset
1
Hei
Ahvenen perhokalastuksesta löytyi kirjasta
Onkijan ahventieto (Nieminen 1987,40-41) seuraava katkelma:
"Tehokkainta ahvenen perhokalastus on syksyisin ahventen kerääntyessä suuriksi parviksi syvänteisiin. Virveliin sidotaan parin kolmenkymmenen gramman lyijypaino, pystypilkki tai ruutti, jonka yläpuolelle kiinnitetään sivutapseihin reilun vaaksan mittaisin välein kolmesta jopa kymmeneen perhoa riippuen heittovavan pituudesta.
Perholitka heitetään kauas veneestä ja annetaan vajota...12.8.2010 22:59
Katsottu
389
Vastaukset
1
Onkien enimmäismäärää ei ole laissa määritetty. Vavan tai siiman tulee, kuitenkin olla onkijan kädessä tai käden ulottuvilla, eikä vavassa saa olla heittokalastukseen soveltuvaa kelaa, eikä vieheenä saa olla uistin, perho, pilkki tai muu keinotekoinen laite. Tämä tarkoittaa käytännössä onkimista tavallisella kelattomalla onkivavalla, jossa on luonnollinen syötti kuten esimerkiksi mato tai kala.
Lähteet:
Maa- ja metsätalousministeriön kalastuksen neuvontapuhelin
http://www.mmm.fi/fi/index...6.7.2010 02:53Helsingin kaupunginkirjasto
Oma isäni väitti, että ääni säikyttää kalat. Hiljaa sai sanoa jotakin, jos oli asiaa. Täysin kiellettyä oli laiturilla juokseminen, pyykin huuhtominen, uimaan meno ja airojen ynnä muun kolistelu. Näin siis, jos oltiin varta vasten hakemassa soppa-aineksia järvestä. Puhe, jopa huutaminen, kulkeutuu huonosti ilmasta veteen. Isäukot rajoittavat siis ongella juttelemista aivan turhaan. Kiinteältä alustalta veteen...5.5.2010 19:40Helsingin kaupunginkirjasto
Sivut
Vastaukset (39)