Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

Liettuan luonnonolojen perustietoa löytyy sivulta http://www.donelaitis.fi/tietoa/. Kokonaisuutena varmaan voi sanoa, että erot Suomeen eivät ole kovin jyrkkiä. Seuraavassa on viittauksia liettualaisiin wikipedia-sivuihin lähinnä niihin sisältyvän kuvamateriaalin vuoksi. Kaikkia alalajeja ei ole tässä voitu ottaa huomioon. Liettuassa elää noin luonnonvaraista 70 NISÄKÄSLAJIA, kooltaan suurimpia ovat hirvi (briedis) http://lt.wikipedia.org/wiki/Briedis susi (vilkas) http://lt.wikipedia....11.1.2009 12:20Helsingin kaupunginkirjasto

Sivun www.botany.cz mukaan tällainen kartta löytyy ainakin Tšekin hallituksen viralliselta sivulta http://geoportal.cenia.cz/mapsphere/MapWin.aspx?M_Site=cenia...13.4.2009 12:52Helsingin kaupunginkirjasto

Nokkosen siemeniä ja erilaisia nokkostuotteita tarjoaa myyntiin Puolangalla sijaitseva Osuuskunta Ärmätti. Sen kotisivun osoite on http://www.armatti.fi/ . Myyjän tavoittaa sähköpostilla, joka on matti.veijola@armatti.fi tai puhelimitse puh. 040 718 0547. Yhteyttä voi ottaa myös yhteydenottolomakkeella, joka löytyy sivun ylälaidasta kohdasta Yhteydenotto. Pajunsiemenen myyjää emme valitettavasti onnistuneet löytämään. Syvälahden pajutilan mukaan pajun lisäys käy helpoiten pajun...17.10.2011 11:40Helsingin kaupunginkirjasto

Liikkeellä on tosiaan tietoa siitä, että Tšernobyl tarkoittaisi koiruohoa (Artemisia absinthium). Tšernobyl (Ukrainaksi Чорнобиль, Venäjäksi Чернобыль) tarkoittaa kuitenkin pujoa (Artemisia vulgaris). Sekaannukseen vaikuttaa ehkäpä se, että koiruoho mainitaan raamatun ilmestyskirjassa, ja Tšernobylin onnettomuuden kytkeminen ilmestyskirjaan on varsin raflaavaa. "Ja kolmas enkeli puhalsi pasunaan; niin putosi taivaasta suuri tähti, palava kuin tulisoihtu, ja se putosi virtoihin, kolmanteen...10.11.2006 15:46Helsingin kaupunginkirjasto

Hei! Lakritsikasvi (Glycyrrhiza glabra) on palkokasvi, jonka juurimehua käytetään mm. makeisten valmistuksessa. Kasvi on kotoisin Välimereltä Afganistaniin ulottuvalta alueelta. Glycyrrhiza glabra ei kasva Suomessa luonnonvaraisena. Helsingin yliopiston Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa voitte käydä katsomassa lakritsikasvia. Se saattaa jopa olla kukassa. Mari Leppäsen kirjasta Lakua! löytyy ohje lakritsijuuren kasvatukseen kotipuutarhassa. Kirjan mukaan koeviljely osoitti...20.9.2011 09:56

Kysymykseen on vastattu jo muutaman kerran: http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=e18d12e4-95d5-40c9-ae31-6a580914f955#discussion http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=0c182b5a-6cce-4a49-8c25-f2b06fafb7e8#discussion27.7.2009 18:45Helsingin kaupunginkirjasto

Totta puhut! Luffa, eli kovan ja karhean oloinen pesusieni on tosiaan kurkun tai kesäkurpitsan tapainen kasvi, tieteelliseltä nimeltään Luffa aegyptiaca. Vesieliöksi sitä luullaan varmasti siksi, että toisenlainen, pehmeämpi pesusieni ("svamppu") tosiaan on ihan oikeasti meren pohjassa elelevä ja nykyisin myös viljelty sieni, tieteelliseltä nimeltään Spongia officinalis. Nimitykset menevät ihmisiltä usein sekaisin. Karhean luffan saa pehmoisemmaksi ihan vain lämpimässä vedessä lilluttelemalla...22.10.2009 15:19Helsingin kaupunginkirjasto

Kysy.fin toimitus välitti kysymyksesi Suomenlinnan hoitokunnalle, josta puutarhuri Iina Johansson vastasi näin: "Suomenlinnan rupikonna-kanta on edelleen olemassa –vuosittaisia, suuriakin vaihteluita populaation koossa toki on, sääolosuhteista riippuen. Esimerkiksi viime- ja toissavuotiset pitkät kuivuusjaksot verottivat kantaa selvästi. Suomenlinnan maiseman ylläpidossa alkuperäisen kasvillisuuden säilyttämiseksi toteutettavat...4.7.2012 04:31Helsingin kaupunginkirjasto

Kysyin asiaa tutulta puutarhurilta ja hän totesi valitettavasti samaa, molemmat kasvit ovat sen verran harvinaisia, ettei niitä tunnu olevan pahemmin markkinoilla. Peikonmähkää on tiettävästi saanut ostettua suomalaisista nettikaupoista (Exotic garden ja Viherpeukalot.net), mutta tällä hetkellä sitä ei näyttäisi olevan valikoimissa. Puolanpionikin oli puutarhurille tuntematon, mahdoitko tarkoittaa tätä kasvia: http://en.wikipedia.org/wiki/Paeonia_mlokosewitschii Ko. kasvi kuuluu pioneihin...7.3.2011 17:33Helsingin kaupunginkirjasto

Suomessa herneen pahin tuholainen on hernekääriäinen (Cydia nigricana), joka on aikuisena puolisenttinen ruskeanharmaa perhonen. Hernekääriäisen toukka, eli "hernemato", on se meille kaikille kesäisten herneenpalkojen avaajille tuttu vihreä "proteiinilisä". Lähde Farmit.net. Hernekääriäinen. Viitattu 15.8.2011. Saatavissa: http://www.farmit.net/kasvinviljely/kasvinsuojelu/tuhoelaimet/tunnistuskuvat/avomaanvihannesten-tuholaiset/hernekaariainen14.8.2011 18:36

Kasveilla eivät hormonit keväisin hyrrää. Viherlehdet nimittäin hullaantuvat kukkaan asti valosta ja lämmöstä. Kasvien elämään voivat tosin vaikuttaa hormonitkin, mutta toukokuinen kukoistus käynnistyy nimenomaan ulkoapäin tulleesta ärsykkeestä. Meidän leveysasteillamme luonnonvaraiset kasvit ovat tavallisesti ns. pitkänpäivänkasveja. Ne kukkivat ja siementävät, kun valoisaa aikaa riittää vähintään 14 tuntia vuorokaudessa. Lyhyenpäivänkasvit viihtyvät etelämpänä, sillä ne eivät herää ennen...24.1.2010 11:53Helsingin kaupunginkirjasto

Tupakkakasvit ovat kotoisin Amerikassa. Virginiantupakka eli tupakka (Nicotiana tabacum) on Keski-Amerikasta ja pohjoisesta Etelä-Amerikasta peräisin oleva koisokasvi. Pohjois-Amerikassa intiaanit viljelivät alun perin ns. palturitupakkaa (Nicotiana rustica) eli kessua. Se tuli ensimmäisenä tupakkalajeista Eurooppaan ja oli aluksi käytetyin tupakkalaji ja mahorkan (vahvaa venäläistä tupakkaa) raaka-aine. Nykyään ...21.3.2014 14:42Helsingin kaupunginkirjasto

Kysymyksesi on varsin laaja ja täydellistä vastausta emme pysty antamaan. Kyseisistä aiheista ei välttämättä löydy kattavia tietoja internetistä, joten kannattaa tutustua myös alan kirjallisuuteen. Voit aloittaa internetistä löytyvän tiedon selaamisen esimerkiksi Makupaloista, http://www.makupalat.fi/ , ja Linkkikirjastosta, http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto . Molemmissa on mm. geologian ja maantieteen sivustoja. Kannattaa myös tutustua Lapponica –tietokantaan http://intro.rovaniemi....28.7.2007 21:24Helsingin kaupunginkirjasto

Väri on valoa. Valo on auringosta peräisin olevaa aaltomuotoista sähkömagneettista säteilyä. Jokaista värisävyä vastaa oma aallonpituutensa, joista pisin on punaisella ja lyhin violetilla. Ihminen aistii värin, kun valo heijastuu jostakin värillisestä kohteesta silmän verkkokalvolle. Valkoinen väri koostuu säteistä koko aallonpituusalueelta. Väriaine, eli pigmentti pystyy absorboimaan tiettyjä aaltoja ja samalla heijastamaan niitä aaltoja, jota se ei absorboi. Näitä aaltoja silmä näkee värinä...17.11.2008 11:39Helsingin kaupunginkirjasto

Kasvuhormonilla eli somatotropiinilla tarkoitetaan yleensä ihmisen aivolisäkkeen etulohkosta erittyvää aminohapoista koostuvaa proteiinia hGH. Myös muilla eläimillä on omat kasvuhormoninsa. Kasveilla ja sienillä ei ole aivoja, aivolisäkettä, eikä sen etulohkoa. Joten niillä ei ole aiemmin mainittua kasvuhormoniakaan. Kasveilla on kylläkin kasvupiste (yleensä varren kärjessä) ja kasvihormonit (phytohormones) ...9.7.2015 22:35Köpi K

Kiitos kysymyksestä. Kaksivuotinen kasvi kasvaa ensimmäisenä vuonna ja seuraavana vuonna kukkii ja lisääntyy, jonka jälkeen se sitten kuoleekin pois. Yksivuotinen kasvi kasvaa ja lisääntyy yhden vuoden aikana ja kuolee. Monivuotinen taas kasvaa ja lisääntyy useiden vuosien ajan. Lisääntyminen tapahtuu monta kertaa vasta vuosien kasvun jälkeen, esimerkkinä puut. http://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvi24.7.2011 21:59

Mikähän se kysymys oli? :) Kirjoituksesi sisältää mielenkiintoista kokeellisesti saatua tietoa, joka valitettavasti Kysy mitä vain -palstalle lähetettynä ei ehkä saavuta sitä yleisöä, joka näistä asioista on parhaiten perillä ja joka niitä voisi kommentoida. Kehotankin lähettämään havainnot esimerkiksi Metsäntutkimuslaitoksen asiantuntijoille tai vaikkapa Helsingin yliopiston kasvibiologian laitokselle. Metsäntutkimuslaitos, yhteystiedot http://www.metla.fi/metla/frame-yhteystiedot.htm...31.5.2012 23:12Helsingin kaupunginkirjasto

Hei! Netistä löytyi yksi tieteellisen artikkelin tiivistelmä (The global trend in plant twining direction), mikä käsitteli juuri tätä aihetta. Artikkeli käsitteli tutkimusta missä tutkittiin köynnöskasvien kiertosuuntaa globaalilla tasolla. Tutkimuksessa testattiin kolmea hypoteesia: 1) kiertosuunta on sattumanvarainen, 2) kiertosuuntaan vaikuttaa auringon liikkeet ja 3) kiertosuuntaan vaikuttaa Coriolis-ilmiö. Tutkimuskohteena oli 1485 kasvia. Kasvit sijaitsivat 17 eri kasvupaikassa...27.7.2008 17:22Helsingin kaupunginkirjasto

Kasvin talvehtimista tahdistavat kasvin oman "sisäisen kellon" lisäksi muutokset elinympäristössä: lämpösummaa kertyy, yö pitenee, ja lämpötila alenee. Yleinen kasvukausi päättyy, kun vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi alle 5 ° C. Kasvukausi on kuitenkin eri lajeilla eri pituinen ja se päättyykin eri aikaan. Myös valon määrällä on merkitystä. Fotosynteesi vaatii tapahtuakseen riittävästi valoa. Päivän lyheneminen on kasveille eräs signaali lähestyvästä talvesta. Kasvien kasvun jatkuminen...18.5.2007 15:06Helsingin kaupunginkirjasto

Tiedetään. Itujen syntymistä perunoihin kutsutaan itämiseksi. Peruna on mukulakasvi ja jokaisesta mukulasta voi syntyä sopivissa olosuhteissa itämisen kautta uusi perunakasvi. Vaikka perunaa voisikin kasvattaa siemenestä, niin useimmiten sen viljelyssä käytetään idätettyjä mukuloita. Peruna alkaa itää, jos se on varastoitu riittävän pitkäksi aikaa liian lämpimään tilaan. Siementen syntyminen klementiineihin tapahtuu kun mehiläiset tai jotkin muut pölyttäjät ristipölyttävät klementiinipuun...30.12.2009 23:50

Sivut

Luetuimmat (30)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut