Tarkenna hakutulosta
Aiheet:
Vastaajat:
Aineistotyyppi:
Katsottu
1572
Vastaukset
2
Runo löytyy Niilo Rauhalan runovalikoimasta Kuljen lähteitä lähellä (SRK, 1996). Se ei kuulu HelMet-kirjastojen kokoelmiin. Lisäksi se sisältyy myös teokseen Hiljaisuuden etsijöitä (WSOY, 1998). Runo alkaa sanoilla: "Keväässä tuoksui multa, sateessa toukokuun..." . Saat sen kokonaisuudessaan sähköpostiisi.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=hiljaisuuden+etsij%C3%B6it%C3%A4&searchscope=92.5.2012 19:43Helsingin kaupunginkirjasto
Pahoittelen vastauksen viipymistä.
Gustav Frödingin runo Balen on luettavissa Projekt Runebergissä (ks. alla oleva linkki).
Aukusti Simeliuksen suomennos runosta sisältyy Nuorsuomalaisten sanomalehtimiesten juhlajulkaisu Vasamaan (1910), joka kuuluu vain joidenkin kirjastojen kokoelmiin.
3.9.2020 19:09Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
315
Vastaukset
1
Kyseinen katkelma on Hemminki Maskulaisen runosta Teinien ilosta. Runo sisältyy kokoelmaan Väinölä : Helmivyö suomalaista runoutta (koonnut Leimu l. Kustavi Grotenfelt, WSOY, 1899).
TEINIEN ILOSTA
Kaikell' väell', yhdell' äänell',
Ynnä yhteen veisatkaam';
Hypät' mahdam', kuin me taidam'.
Taitavasti tanssikaam'!
Jalo juhla — ehk' on surkia,
Opin orjuuden puolest' —
Nuorten seura...3.1.2020 12:50Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
153
Vastaukset
1
Valitettavasti etsimääsi Rainer Maria Rilken runoa Gott spricht zu jedem nur, eh er ihn macht kokoelmasta Das Stunden-Buch ei ole suomennettu.
12.12.2019 14:56Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
179
Vastaukset
1
P. Mustapään runo Puer natus in Betlehem julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Laulu vaakalinnusta (1927). Runo sisältyy myös muun muassa P. Mustapään Koottuihin runoihin sekä antologioihin Tämän runon haluaisin kuulla (toim. Mirjam Polkunen, Satu Marttila ja Juha Virkkunen, 1978) ja Juhla on runojen aikaa (toim. Liisa Majapuro, 1980).
Tekijänoikeudellisista syistä runoa ei pitäisi löytyä netistä. Saat runon...4.12.2019 15:28Helsingin kaupunginkirjasto
Aleksis Kiven runo Anjanpelto julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Kanervala (1866). Kansalliskirjasto on digitoinut teoksen ensimmäisen laitoksen, johon on linkki alla. Runo on teoksen sivulla 18.
29.10.2019 11:43Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
151
Vastaukset
1
Edith Södergranin runokokoelmia Septemberlyran ja Framtidens skugga ei ole suomennettu kokonaisuudessaan.
Etsimistäsi runoista löytyvät suomennokset mm. seuraavista teoksista.
Pieni runokirja : 150 suomalaista klassikkoa (Gummerus, 2011)
Triumf att finnas till, suom. Olemisen riemu
Edith Södergran: Elämäni, kuolemani, kohtaloni : kootut runot (suom. Aale Tynni, Uuno Kailas, Pentti Saaritsa, Otava, 1995)
Landskap i solnedgå...2.10.2019 11:40Helsingin kaupunginkirjasto
Valitettavasti kyseisestä Pablo Nerudan runosta (Soneto XCIV) ei ole suomennosta.
12.9.2019 10:31Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
198
Vastaukset
1
Katkelmat ovat Uuno Kailaan runosta Petsamon laulu (Petsamon Suomeen liittymisen 10-vuotisjuhlaan) kokoelmasta Uni ja kuolema (1931). Runo on luettavissa esimerkiksi alla olevasta linkistä kirjan digitoituun versioon. Runo on teoksen sivulla 122.
Laulu tunnetaan myös Samppa Luoman sävellyksenä.
20.8.2019 19:24Helsingin kaupunginkirjasto
Kyseessä on kansanruno Hiiri ja katti. Runo on Kantelettaren ensimmäisen kirjan 196. runo. Runosta on myös useita variaatioita. Voit lukea runon esimerkiksi alla olevista linkeistä.
13.2.2019 14:23Helsingin kaupunginkirjasto
Kyseinen katkelma on George Byronin runosta The Triumph of the Whale, jota ei valitettavasti ole suomennettu.
21.1.2019 09:17Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
116
Vastaukset
1
Valitettavasti vastaajamme eivät onnistuneet selvittämään runon kirjoittajaa. Mahtaisiko laaja lukijajoukkomme tunnistaa runon tekijän.
20.11.2018 15:14Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
601
Vastaukset
1
Runoa on laajalti siteerattu verkossa. Ilmeisesti sen alkuperäinen kirjoittaja ei ole tiedossa. Näin todetaan mm. Helsingin yliopiston satakuntalaisen osakunnan Karhunkierros-julkaisussa.
14.11.2018 13:12Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
165
Vastaukset
1
Kyseessä oleva loru on Ilmari Kiannon tarinasta Ruoka-Jussi, joka on peräisin Kiannon Turjanlinnan satukirjasta (1920). Tarina sisältyy myös joihinkin kansakoulun lukukirjoihin (mm. Meidän lasten aapinen : Otavan I lukemisto, 1956). Turjanlinnan satukirja on julkaistu myös Gutenberg-projektissa ja se on siis julkisesti netissä luettavissa.
17.10.2018 09:31Helsingin kaupunginkirjasto
Kyseessä on Evert Tauben runo Credo "...Och jag sade: Jag älskar dig, jag äger dig. Men det var fel..." Runo sisältyy kokoelmaan Blå Anemoner : dikter om kärleken av Evert Taube (Bonnier, 1971). Kirja on varattavissa Helmet-kirjavarastosta.
Ohjelma, jossa laulu on esitetty, saattaa olla vuonna 1989 esitetty "Evert Tauben lauluja rakkaudesta, kaipuusta ja merestä". Sitä ei löytynyt Ylen Eläv...21.9.2018 14:30Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
316
Vastaukset
1
Eino Leinon kaksiosainen runoteos Sata ja yksi laulua julkaistiin 1898. Sen ensimmäisen osaston muodosti kolmiosainen runoelma nimeltään Hymni, joka puolestaan jakautui kolmeen ”lauluun”: Höyhensaaret, Laulu metsästä ja Hymyilevä Apollo.
Yksittäisten rivien tai sanojen tulkinta kannattaa suhteuttaa runoelman kokonaisuuteen. Jukka Lindfors kirjoitaa Hymyilevä Apollo runosta mm. näin: "Runo puhuu rakkaudesta,...14.8.2018 13:40Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
218
Vastaukset
1
Pahoittelen vastauksen viipymistä.
Toistaiseksi emme ole löytäneet oikeaa vastausta kysymykseesi.
Kommenttikenttään saa jättää vastauksen, jos jollekulle tulee mieleen, mistä ja kenen runosta on kysymys.
26.6.2018 14:54Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
263
Vastaukset
1
Esko Valtaojan teoksessaan Ihmeitä : Kävelyretkiä kaikkeuteen (Ursa, 2007) käyttämä kyseinen runositaatti on englantilaisen runoilijan William Blaken (1757 -1827) teoksesta The Four Zoas. Blaken teos on luettavissa englanniksi esimerkiksi alla olevasta linkistä, mutta valitettavasti teosta ei ole suomennettu. Valtaoja on suomentanut sitaatin itse.
Esko Valtaoja on käyttänyt Ihmeitä : Kävelyretkiä kaikkeuteen -teoksessa useita...8.6.2018 12:46Helsingin kaupunginkirjasto
Katsottu
7155
Vastaukset
2
Tämän runon tekijä on paljon askarruttanut aikojen kuluessa. Eino Leinon tiliin se on monet kerrat luettu. Mutta oikea tekijä on helsinkiläinen Vuokko Laatio, joka kirjoitti runon omaisensa kuolinilmoitukseen kymmenkunta vuotta sitten.
Lähde:
Helsingin Sanomat 13.11.200516.4.2007 17:24
Sivut
Vastaukset (381)