Kysymykset | Kysy.fi

Kaikki aihealueet

Tarkenna hakutulosta

P. Mustapään runo Puer natus in Betlehem julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Laulu vaakalinnusta (1927). Runo sisältyy myös muun muassa P. Mustapään Koottuihin runoihin sekä antologioihin Tämän runon haluaisin kuulla (toim. Mirjam Polkunen, Satu Marttila ja Juha Virkkunen, 1978) ja Juhla on runojen aikaa (toim. Liisa Majapuro, 1980). Tekijänoikeudellisista syistä runoa ei pitäisi löytyä netistä. Saat runon...4.12.2019 15:28Helsingin kaupunginkirjasto

Aleksis Kiven runo Anjanpelto julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Kanervala (1866). Kansalliskirjasto on digitoinut teoksen ensimmäisen laitoksen, johon on linkki alla. Runo on teoksen sivulla 18. 29.10.2019 11:43Helsingin kaupunginkirjasto

Edith Södergranin runokokoelmia Septemberlyran ja Framtidens skugga ei ole suomennettu kokonaisuudessaan. Etsimistäsi runoista löytyvät suomennokset mm. seuraavista teoksista. Pieni runokirja : 150 suomalaista klassikkoa (Gummerus, 2011) Triumf att finnas till, suom. Olemisen riemu Edith Södergran: Elämäni, kuolemani, kohtaloni : kootut runot (suom. Aale Tynni, Uuno Kailas, Pentti Saaritsa, Otava, 1995) Landskap i solnedgå...2.10.2019 11:40Helsingin kaupunginkirjasto

Valitettavasti kyseisestä Pablo Nerudan runosta (Soneto XCIV) ei ole suomennosta. 12.9.2019 10:31Helsingin kaupunginkirjasto

Kuvakirjasta Terveisiä Afrikasta (runot Kirsi Kunnas, kuvat K. Tanaka, Weilin & Göös, 1967) löytyy runo Virtahevot. Voisikohan kyse olla tästä runosta? Saat runon sähköpostiisi. 12.9.2019 09:33Helsingin kaupunginkirjasto

Katkelmat ovat Uuno Kailaan runosta Petsamon laulu (Petsamon Suomeen liittymisen 10-vuotisjuhlaan) kokoelmasta Uni ja kuolema (1931). Runo on luettavissa esimerkiksi alla olevasta linkistä kirjan digitoituun versioon. Runo on teoksen sivulla 122. Laulu tunnetaan myös Samppa Luoman sävellyksenä. 20.8.2019 19:24Helsingin kaupunginkirjasto

Kyseessä on kansanruno Hiiri ja katti. Runo on Kantelettaren ensimmäisen kirjan 196. runo. Runosta on myös useita variaatioita. Voit lukea runon esimerkiksi alla olevista linkeistä. 13.2.2019 14:23Helsingin kaupunginkirjasto

Kyseinen katkelma on George Byronin runosta The Triumph of the Whale, jota ei valitettavasti ole suomennettu. 21.1.2019 09:17Helsingin kaupunginkirjasto

Valitettavasti vastaajamme eivät onnistuneet selvittämään runon kirjoittajaa. Mahtaisiko laaja lukijajoukkomme tunnistaa runon tekijän. 20.11.2018 15:14Helsingin kaupunginkirjasto

Runoa on laajalti siteerattu verkossa. Ilmeisesti sen alkuperäinen kirjoittaja ei ole tiedossa. Näin todetaan mm. Helsingin yliopiston satakuntalaisen osakunnan Karhunkierros-julkaisussa. 14.11.2018 13:12Helsingin kaupunginkirjasto

Kyseessä oleva loru on Ilmari Kiannon tarinasta Ruoka-Jussi, joka on peräisin Kiannon Turjanlinnan satukirjasta (1920). Tarina sisältyy myös joihinkin kansakoulun lukukirjoihin (mm. Meidän lasten aapinen : Otavan I lukemisto, 1956). Turjanlinnan satukirja on julkaistu myös Gutenberg-projektissa ja se on siis julkisesti netissä luettavissa. 17.10.2018 09:31Helsingin kaupunginkirjasto

Kyseessä on Evert Tauben runo Credo "...Och jag sade: Jag älskar dig, jag äger dig. Men det var fel..." Runo sisältyy kokoelmaan Blå Anemoner : dikter om kärleken av Evert Taube (Bonnier, 1971). Kirja on varattavissa Helmet-kirjavarastosta. Ohjelma, jossa laulu on esitetty, saattaa olla vuonna 1989 esitetty "Evert Tauben lauluja rakkaudesta, kaipuusta ja merestä". Sitä ei löytynyt Ylen Eläv...21.9.2018 14:30Helsingin kaupunginkirjasto

Eino Leinon kaksiosainen runoteos Sata ja yksi laulua julkaistiin 1898. Sen ensimmäisen osaston muodosti kolmiosainen runoelma nimeltään Hymni, joka puolestaan jakautui kolmeen ”lauluun”: Höyhensaaret, Laulu metsästä ja Hymyilevä Apollo. Yksittäisten rivien tai sanojen tulkinta kannattaa suhteuttaa runoelman kokonaisuuteen. Jukka Lindfors kirjoitaa Hymyilevä Apollo runosta mm. näin: "Runo puhuu rakkaudesta,...14.8.2018 13:40Helsingin kaupunginkirjasto

Pahoittelen vastauksen viipymistä. Toistaiseksi emme ole löytäneet oikeaa vastausta kysymykseesi. Kommenttikenttään saa jättää vastauksen, jos jollekulle tulee mieleen, mistä ja kenen runosta on kysymys. 26.6.2018 14:54Helsingin kaupunginkirjasto

Esko Valtaojan teoksessaan Ihmeitä : Kävelyretkiä kaikkeuteen (Ursa, 2007) käyttämä kyseinen runositaatti on englantilaisen runoilijan William Blaken (1757 -1827) teoksesta The Four Zoas. Blaken teos on luettavissa englanniksi esimerkiksi alla olevasta linkistä, mutta valitettavasti teosta ei ole suomennettu. Valtaoja on suomentanut sitaatin itse. Esko Valtaoja on käyttänyt Ihmeitä : Kävelyretkiä kaikkeuteen -teoksessa useita...8.6.2018 12:46Helsingin kaupunginkirjasto

Tämän runon tekijä on paljon askarruttanut aikojen kuluessa. Eino Leinon tiliin se on monet kerrat luettu. Mutta oikea tekijä on helsinkiläinen Vuokko Laatio, joka kirjoitti runon omaisensa kuolinilmoitukseen kymmenkunta vuotta sitten. Lähde: Helsingin Sanomat 13.11.200516.4.2007 17:24

Teoksessa Elämäsi matkalle, ajatuksia arkeen ja juhlaan, mainitaan Kaste -kohdassa Eino Leinon säe: "Tuutios lapseni tuiretuinen, armahainen, naurusuinen, tuutios rinnalla rakkauden". Muita sopivia Leinon runoista löytänyt, mutta monien kirjailijoiden ja ajttelijoiden runoja löytyy edellämainitun lisäksi muistakin värssykirjoista 16.5.2018 19:40Helsingin kaupunginkirjasto

Leinon runouden varhaistuotannossa näkyvät vaikutteet etenkin suomalaisesta mytologiasta ja Kalevalasta. Hän oli kansallisen uusromantiikan merkittävin edustaja suomenkielisessä kirjallisuudessa. Loistavin esimerkki Leinon myyttejä käyttävästä tuotannosta on Helkavirsiä-kokoelma (1903), jossa modernin ihmisen henkinen pohdinta yhdistyy myyttiseen tietoisuuteen. Kalevalaista runomittaa soveltaen Leino loi omalaatuisia muinaistyylisi...15.3.2018 14:17Helsingin kaupunginkirjasto

Kysymys haiskahtaa koulutehtävältä, joita emme kenenkään puolesta tee. Eino Leino eli Armas Lönnbohm (1898 – 1926) on merkittävimpiä suomalaisia runoilijoita. Hän edusti kansallisromanttista suuntausta. Leino oli todella tuottelias kirjailija, joten hän ehti tuotannossaan käsitellä monenlaisia teemajo. Suosittelen tutustumaan esim. teoksiin Sata ja yksi laulua sekä Helkavirsiä, niin saat varsin hyvän...6.3.2018 17:50Helsingin kaupunginkirjasto

En löytänyt jatkoa kyseiselle runolle Eila Kivikk'ahon Koottujen runojen kokoelmasta tai yksittäisistä kokoelmista. Muistojen Sortavalassa on julkaistu kaksi Kivikk'ahon runoa Nocturno (ilmestynyt kokoelmassa Sinikallio, 1942) ja siteerattu runo. Kootuissa runoissa ilmestyneillä runoilla on nimi ja merkille pantavaa onkin, että mainitulla Muistojen Sortavala teoksessa ilmestyneellä runolla ei ole nimeä. Voi siis olla, että runo on...30.1.2018 11:52Helsingin kaupunginkirjasto

Sivut

Vastaukset (378)

Aiheet:

Avainsanat:

Vastaajat:

Julkaistu:

Aineistotyyppi:

Sivut